Suomalainen innovaatio: Metsäpohjainen tuote sairauksien ehkäisyyn
8.1.2026 08:25:44 EET | Audiomedia Oy | Artikkeli

Metsäpohjaisen Re-Connecting Nature™ -mikrobiuutteen kehittäjä Uute Scientific Oy on tulossa vahvasti kosmetiikka- ja lääketeollisuuteen. Kehitysyhtiö palkittiin vuosi sitten LUT-yliopiston sekä Marjatta ja Eino Kollin Säätiön Metsä360 tunnustuspalkinnolla, mikä on edesauttanut uuden rahoituskierroksen onnistumista ja uusien kumppanuuksien löytämistä. Yhtiö sai joulukuussa Aalto Design Factoryn tuotekehityksen tiennäyttäjät -tunnustuksen kuluttajalähtöisestä tuotekehittämisestä.
Metsien mikrobit lisäävät vastustuskykyä sairauksille
Uute Scientific Oy:n toimitusjohtaja Kari Sinivuoren mukaan kehitetty mikrobiuute altistaa luonnon mikrobeille, kun sitä lisätään raaka-aineena kosmetiikka- tai muihin kuluttajatuotteisiin. – Metsänpuupohjainen uute on enemmän kuin uusi raaka-aine: se on täysin uusi skaalautuva liiketoiminta-alusta, joka haastaa metsäteollisuuden perinteet. Kun arvo ei enää synny tonneista ja kuutioista, metsä voi päätyä kirjaimellisesti ihmisten iholle asiakkaittemme tuotteiden kautta.
Tieteenalojen rajapintaan syntyy ekosysteemi, immunoekologia, jossa ympäristöekologia, metsäteollisuus ja lääketiede yhdistyvät. – Metsän arvo voi tiivistyä hyvin pieniin määriin erittäin pitkälle jalostettua raaka-ainetta, jonka markkinahinta ja merkitys ovat moninkertaisia perinteisiin tuotteisiin verrattuna.
–Kun puupohjaiset innovaatiot nähdään Suomessa usein osana suurta vihreää siirtymää, niiden merkitystä tulee arvioida myös taloudellisen ja ekologisen potentiaalin kautta. Meidän tuottamastamme pienestä komponentista kasvaa suuri arvo, teollisuus ottaa sen lopputuotteen osaksi kuluttajamarkkinoille. Kosmetiikkateollisuuden lisäksi tuote on jo nyt saatavilla useisiin sovelluksiin ihonhoidosta hiustenhoitoon ja tekstiileistä leluihin. Syötävät ja juotavat tuotteet ja lääkkeet ovat tulossa pian.
Uutetta tarvitaan vain noin puoli grammaa tuotetta kohden, mutta sen vaikutus näkyy Sinivuoren mukaan suoraan hinnoittelussa. – Ensimmäiset asiakkaat ovat pystyneet nostamaan tuotteidensa hintaa yli 30 prosenttia lisättyään puupohjaisen uutteen olemassa oleviin tuotteisiinsa. Taloudellinen yhtälö on houkutteleva, kun tuotebrändi saa selkeän kilpailuedun ja paremman katteen, ja kuluttaja puolestaan kokee saavansa aidosti toimivan ja erottuvan tuotteen.
Kaupunkiasumisen vähäinen luontoaltistus lisää riskejä sairauksille
Metsän mikrobit voivat olla tulevaisuudessa Sinivuoren mukaan avain terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. – Mikrobit voivat lievittää immuunivälitteisiä sairauksia, kuten atooppista ihottumaa ja tulehduksellisia suolistosairauksia.
–Puupohjaisen uutteen merkitys liittyy erityisesti ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen. Urbaani elämäntapa ja ylikorostunut hygienia ovat irrottaneet ihmiset ympäristön mikrobikirjosta, jolla on keskeinen rooli immuunijärjestelmän kehittymisessä ja toiminnassa. Re-Connecting Naturen ydinajatus kiteytyy ihmisten uudelleenkytkemiseen luontoon.
Puupohjainen uute tuo Sinivuoren mukaan metsän mikrobiston osaksi arkea tuotteiden kautta mitattavina vaikutuksina ihon ja immuunijärjestelmän tasolla. – Tästä on olemassa merkittävää tutkimustietoa, kun puupohjaisen uutteen vaikutuksia on jo testattu potilailla, muun muassa atooppisen ihottuman ja tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä.
–Ekologinen ulottuvuus ei tarkoita vain kestävää raaka-ainetta, vaan myös kestävää terveyttä. Jos luontoyhteyttä voidaan palauttaa kaupallisesti skaalautuvalla tavalla, sillä voi olla pitkällä aikavälillä merkittäviä vaikutuksia kansanterveyteen ja terveydenhuollon kustannuksiin.
Sääntely voi tukahduttaa uusien tuotteiden kaupallistamisen
Puupohjaisen uutteen taloudellista potentiaalia määrittää voimakkaasti se, mihin kategoriaan tuote asemoidaan. Sinivuoren mukaan kyseessä on alusta, jota voidaan hyödyntää sekä lääkkeenä että kosmetiikan ja hyvinvointituotteiden raaka-aineena. – Lääkepolku tarjoaa selkeän, mutta raskaan ja kalliin regulaatioreitin testeineen. Vaikka kuluttajatuotemarkkina on nopeampi, siinä suuret globaalit toimijat pelkäävät liian tehokkaiden tuotteiden ajautumista lääkeregulaation piiriin.
–Tämä jännite kuvaa hyvin biopohjaisten innovaatioiden laajempaa haastetta, miten kehittää aidosti vaikuttavia tuotteita ilman, että sääntely tukahduttaa kaupallistamisen. Etsimme ratkaisua tuote tuotteelta, ensin ihosairauksien kuten atopian hoidosta ja sen jälkeen laajenemme muihin sairauksiin ja sovelluksiin.
Sinivuoren mukaan puupohjaiset uudet innovaatiot eivät menesty pelkällä tieteellisellä näytöllä. – Kuluttajamarkkinassa ratkaisevat väri, koostumus, hinta ja mielikuva. Meidän kohdallamme tämä on tarkoittanut konkreettista tuotekehitystä. Raaka-aineen jauhettavuutta on parannettu, väriä pyritty vähentämään ja ennakkoluuloja jouduttu murtamaan yksi keskustelu kerrallaan.
–Tämä on neuvo koko metsäpohjaiselle innovaatiokentälle. Kun metsäteollisuus siirtyy yhä enemmän kuluttajamarkkinoille, on opittava hyväksymään, että lopullinen tuomari on maksava asiakas, ei laboratorio tai tieteellinen julkaisu.
Globaalin markkinan mahdollisuudet
Puupohjaisen uutteen merkitys ei Sinivuoren mukaan rajoitu maan pinnalle. – Keskustelut Euroopan avaruusjärjestön kanssa ja kiinnostus astronauttien terveysongelmiin korostavat sitä, että maaperän mikrobiston puute voi olla ongelma myös äärimmäisissä ympäristöissä. Tämä avaa täysin uusia näkökulmia siihen, missä kaikkialla metsän arvo voi tulevaisuudessa konkretisoitua.
–Arviomme puupohjaisen uutteen taloudellisesta ja ekologisesta merkityksestä on kunnianhimoinen, mutta samalla käytännöllinen. Kyse ei ole yksittäisestä tuotteesta, vaan uudesta tavasta ajatella metsän arvoa, terveyttä ja liiketoimintaa. Pienestä määrästä puupohjaista uutetta voi syntyä merkittävää taloudellista lisäarvoa, samalla kun se vastaa yhteen aikamme keskeisimmistä ekologisista ja terveydellisistä haasteista: ihmisen ja luonnon välisen yhteyden katkeamiseen, muistuttaa Sinivuori.
Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kari Sinivuori, kari.sinivuori@uutescientific.com , puh: 0503860444
Kuvat

Lisätietoja julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
MTK:n Tero Hemmilä: Metsiin nojaava ilmastopolitiikka on ajautunut sivuraiteelle4.3.2026 08:44:37 EET | Artikkeli
Metsänomistajista ei pidä tehdä ilmastopolitiikan maksajia Metsäkeskustelu on ajautunut MTK:n uuden puheenjohtajan Tero Hemmilän mukaan ristiriitaiseen ja tarkoitushakuiseen asetelmaan. – Metsät nähdään ilmastopolitiikan ongelmana, vaikka ne ovat tosiasiassa olennainen osa ratkaisua. Metsäkeskusteluun tarvitaan kokonaisvaltaisempaa ajattelua, faktoja ja yksityisen omaisuuden suojan kunnioittamista. –Metsiin liittyviä kysymyksiä tarkastellaan paloittain, hiilinieluina, hakkuumäärinä tai suojeluprosentteina ilman, että ymmärretään kokonaisvaikutuksia metsänomistajille, kansantaloudelle tai ilmastolle. Näin päädytään väistämättä vääriin johtopäätöksiin, mikä ei ole metsänomistajien, mutta ei myöskään Suomen tai ilmastotavoitteiden edun mukaista. Hakkuukiellot myrkkyä talouden kasvuodotuksille Viime vuosien metsäkeskustelua on hallinnut huoli hiilinielujen heikkenemisestä. – Metsien hakkuut nostetaan tikun nokkaan, vaikka fossiilisten polttoaineiden alasajon tulisi olla ilmastopolitiikan y
Rakennusopin professori Markku Karjalainen: Puurakentaminen on ilmastopolitiikan käyttämätön työkalu25.2.2026 08:35:00 EET | Artikkeli
Puun käyttäminen erityisesti kerrostalojen rakentamisessa on vaikuttava tapa vähentää rakennussektorin päästöjä, jotka muodostavat kolmanneksen Suomen kaikista päästöistä. Vuoden alusta voimaan tulleet asetukset rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoista ovat liian väljiä, eivätkä ohjaa Metsäbiotalouden tiedepaneelin tutkimusten mukaan rakentamisen materiaalivalintoja riittävästi vähähiiliseen suuntaan. Tämä on kansallinen häpeä –Suomi on metsien maa, jolla on kaikki edellytykset käyttää vähähiilistä puurakentamista ilmastopolitiikan välineenä, mutta emme silti uskalla tehdä sitä. Minusta tämä on kansallinen häpeä, sanoo Metsäbiotalouden tiedepaneelin jäsen, rakennusopin professori Markku Karjalainen. Karjalaisen mukaan kyse ei ole teknologisesta kyvyttömyydestä, vaan poliittisista valinnoista, sääntelystä, haluttomuudesta ja uskalluksesta uudistaa vakiintuneita käytäntöjä. – Vaikka uudistettu rakentamislaki edellyttää rakennusten hiilijalanjäljen laskentaa, vähähiilisyyden raja-arvot
Metsäteollisuuden Paula Lehtomäki: Ilmastokeskustelu jumissa - tiedepaneelien katsottava kokonaisuutta20.2.2026 14:32:30 EET | Artikkeli
Ilmastotavoitteen perusteet ovat osoittautuneet virheellisiksi Suomalainen ilmastokeskustelu on juuttunut keskusteluun metsien nieluista ja hakkuurajoituksista. Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Paula Lehtomäen mukaan ilmastomuutoksen juurisyy, fossiilisten päästöjen vähentäminen, on jäänyt sivurooliin. –Onhan tämä häkellyttävää, että Ilmastopaneeli tarjoaa kapeaan katsantokantaan perustuvia ehdotuksia, jotka eivät tuota ilmaston kannalta ratkaisuja, mutta saattavat tuottaa merkittäviä taloudellisia ja aluepoliittisia seurauksia. Ilmaston kannalta plus–miinus-nollavaikutuksia tuottavat ratkaisut eivät voi olla Lehtomäen mukaan politiikan keskiössä. – Nyt suurimmat päästölähteet energiasektorilla, liikenteessä ja rakentamisessa jäävät sivurooliin. –Tiedepaneelien tehtävänä on tukea päätöksentekoa tieteellisin arvioin, eikä rajata keskustelua yhteen näkökulmaan, vaan avata sitä. Tiedepaneeleilta odotan laajempaa katsantoa ja rohkeutta käsitellä myös epämukavia lähtötietoja, muistuttaa Le
Kestävän rakentamisen professori Matti Kuittinen: Suomi tulee rakentamisen päästöjen vähentämisessä jälkijunassa11.2.2026 12:01:06 EET | Artikkeli
Rakentamislain uudistus velvoittaa vähähiiliseen rakentamiseen Vaikka rakentaminen muodostaa noin kolmanneksen Suomen kokonaispäästöistä, vasta tämän vuoden alusta Suomessa otettiin käyttöön sitovia velvoitteita rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuoden alussa voimaan tulleet hiilijalanjäljen raja-arvot asettavat ilmastotavoitteet sitovaksi osaksi lähes kaikkea uudisrakentamista. –Ilmastotavoitteiden olisi pitänyt näkyä rakentamista koskevassa lainsäädännössä jo aiemmin. Ilman sitovia velvoitteita tällä valtavasti päästöjä tuottavalla sektorilla hiilineutraalisuustavoite jäisi saavuttamatta. Tekninen valmius tähän on ollut olemassa, mutta poliittinen ja toimialan yhteinen tahtotila puuttuivat, sanoo lain valmistelutyöhän osallistunut Aalto-yliopiston kestävän rakentamisen professori Matti Kuittinen. Kunnianhimoinen puurakentamisen kasvu voisi olla Kuittisen mukaan yksi Suomen merkittävimmistä yksittäisistä ilmastotoimista, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa liikenteen ta
Luken pääjohtaja Johanna Buchert: Ilmastotoimissa keskityttävä fossiilisten päästöjen alentamiseen10.2.2026 09:19:53 EET | Artikkeli
Biopohjaiset tuotteet korvaavat fossiilisia Ilmastokeskustelussa on Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchertin mielestä kadotettu ydinasia. – Keskustelussa on unohdettu ilmastonmuutoksen perimmäinen syy, eli fossiiliset päästöt ja niiden vähentäminen. Biopohjaiset tuotteet tarjoavat keinon korvata fossiilisia tuotteita. Maankäyttösektorin ja erityisesti metsien on Buchertin mukaan vastattava samanaikaisesti useisiin kestävyysvaatimuksiin. – Raaka-aineiden tuotantoa on vahvistettava hyvällä metsänhoidolla ja jalostuksella, luonnon monimuotoisuutta on lisättävä lahopuuta ja sekametsiä lisäämällä sekä turvattava metsien monikäyttö virkistykseen ja muihin ekosysteemipalveluihin. –Suomen kaltaisen metsäteollisuusmaan on kyettävä yhdistämään ilmasto- ja kestävyystavoitteet kilpailukykyyn niin, etteivät päästöt siirry muualle, muistuttaa Buchert. Hakkuurajoitukset eivät tuo globaalia ilmastohyötyä EU:n hiilineutraalisuustavoite vuoteen 2050 mennessä on tiukentanut myös metsien ilmastok
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme