Audiomedia Oy

Suomalainen innovaatio: Metsäpohjainen tuote sairauksien ehkäisyyn

8.1.2026 08:25:44 EET | Audiomedia Oy | Artikkeli

Jaa
Uute Scientific Oy:n toimitusjohtaja Kari Sinivuori
Uute Scientific Oy:n toimitusjohtaja Kari Sinivuori

Metsäpohjaisen Re-Connecting Nature™ -mikrobiuutteen kehittäjä Uute Scientific Oy on tulossa vahvasti kosmetiikka- ja lääketeollisuuteen. Kehitysyhtiö palkittiin vuosi sitten LUT-yliopiston sekä Marjatta ja Eino Kollin Säätiön Metsä360 tunnustuspalkinnolla, mikä on edesauttanut uuden rahoituskierroksen onnistumista ja uusien kumppanuuksien löytämistä.  Yhtiö sai joulukuussa Aalto Design Factoryn tuotekehityksen tiennäyttäjät -tunnustuksen kuluttajalähtöisestä tuotekehittämisestä.

Metsien mikrobit lisäävät vastustuskykyä sairauksille

Uute Scientific Oy:n toimitusjohtaja Kari Sinivuoren mukaan kehitetty mikrobiuute altistaa luonnon mikrobeille, kun sitä lisätään raaka-aineena kosmetiikka- tai muihin kuluttajatuotteisiin. – Metsänpuupohjainen uute on enemmän kuin uusi raaka-aine: se on täysin uusi skaalautuva liiketoiminta-alusta, joka haastaa metsäteollisuuden perinteet. Kun arvo ei enää synny tonneista ja kuutioista, metsä voi päätyä kirjaimellisesti ihmisten iholle asiakkaittemme tuotteiden kautta.

Tieteenalojen rajapintaan syntyy ekosysteemi, immunoekologia, jossa ympäristöekologia, metsäteollisuus ja lääketiede yhdistyvät. – Metsän arvo voi tiivistyä hyvin pieniin määriin erittäin pitkälle jalostettua raaka-ainetta, jonka markkinahinta ja merkitys ovat moninkertaisia perinteisiin tuotteisiin verrattuna.

–Kun puupohjaiset innovaatiot nähdään Suomessa usein osana suurta vihreää siirtymää, niiden merkitystä tulee arvioida myös taloudellisen ja ekologisen potentiaalin kautta. Meidän tuottamastamme pienestä komponentista kasvaa suuri arvo, teollisuus ottaa sen lopputuotteen osaksi kuluttajamarkkinoille.  Kosmetiikkateollisuuden lisäksi tuote on jo nyt saatavilla useisiin sovelluksiin ihonhoidosta hiustenhoitoon ja tekstiileistä leluihin. Syötävät ja juotavat tuotteet ja lääkkeet ovat tulossa pian.

Uutetta tarvitaan vain noin puoli grammaa tuotetta kohden, mutta sen vaikutus näkyy Sinivuoren mukaan suoraan hinnoittelussa. – Ensimmäiset asiakkaat ovat pystyneet nostamaan tuotteidensa hintaa yli 30 prosenttia lisättyään puupohjaisen uutteen olemassa oleviin tuotteisiinsa. Taloudellinen yhtälö on houkutteleva, kun tuotebrändi saa selkeän kilpailuedun ja paremman katteen, ja kuluttaja puolestaan kokee saavansa aidosti toimivan ja erottuvan tuotteen.

Kaupunkiasumisen vähäinen luontoaltistus lisää riskejä sairauksille

Metsän mikrobit voivat olla tulevaisuudessa Sinivuoren mukaan avain terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. – Mikrobit voivat lievittää immuunivälitteisiä sairauksia, kuten atooppista ihottumaa ja tulehduksellisia suolistosairauksia.

–Puupohjaisen uutteen merkitys liittyy erityisesti ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen. Urbaani elämäntapa ja ylikorostunut hygienia ovat irrottaneet ihmiset ympäristön mikrobikirjosta, jolla on keskeinen rooli immuunijärjestelmän kehittymisessä ja toiminnassa. Re-Connecting Naturen ydinajatus kiteytyy ihmisten uudelleenkytkemiseen luontoon.

Puupohjainen uute tuo Sinivuoren mukaan metsän mikrobiston osaksi arkea tuotteiden kautta mitattavina vaikutuksina ihon ja immuunijärjestelmän tasolla. – Tästä on olemassa merkittävää tutkimustietoa, kun puupohjaisen uutteen vaikutuksia on jo testattu potilailla, muun muassa atooppisen ihottuman ja tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä.

–Ekologinen ulottuvuus ei tarkoita vain kestävää raaka-ainetta, vaan myös kestävää terveyttä. Jos luontoyhteyttä voidaan palauttaa kaupallisesti skaalautuvalla tavalla, sillä voi olla pitkällä aikavälillä merkittäviä vaikutuksia kansanterveyteen ja terveydenhuollon kustannuksiin.

Sääntely voi tukahduttaa uusien tuotteiden kaupallistamisen

Puupohjaisen uutteen taloudellista potentiaalia määrittää voimakkaasti se, mihin kategoriaan tuote asemoidaan. Sinivuoren mukaan kyseessä on alusta, jota voidaan hyödyntää sekä lääkkeenä että kosmetiikan ja hyvinvointituotteiden raaka-aineena. – Lääkepolku tarjoaa selkeän, mutta raskaan ja kalliin regulaatioreitin testeineen. Vaikka kuluttajatuotemarkkina on nopeampi, siinä suuret globaalit toimijat pelkäävät liian tehokkaiden tuotteiden ajautumista lääkeregulaation piiriin.

–Tämä jännite kuvaa hyvin biopohjaisten innovaatioiden laajempaa haastetta, miten kehittää aidosti vaikuttavia tuotteita ilman, että sääntely tukahduttaa kaupallistamisen. Etsimme ratkaisua tuote tuotteelta, ensin ihosairauksien kuten atopian hoidosta ja sen jälkeen laajenemme muihin sairauksiin ja sovelluksiin.

Sinivuoren mukaan puupohjaiset uudet innovaatiot eivät menesty pelkällä tieteellisellä näytöllä. – Kuluttajamarkkinassa ratkaisevat väri, koostumus, hinta ja mielikuva. Meidän kohdallamme tämä on tarkoittanut konkreettista tuotekehitystä. Raaka-aineen jauhettavuutta on parannettu, väriä pyritty vähentämään ja ennakkoluuloja jouduttu murtamaan yksi keskustelu kerrallaan.

–Tämä on neuvo koko metsäpohjaiselle innovaatiokentälle. Kun metsäteollisuus siirtyy yhä enemmän kuluttajamarkkinoille, on opittava hyväksymään, että lopullinen tuomari on maksava asiakas, ei laboratorio tai tieteellinen julkaisu.

Globaalin markkinan mahdollisuudet

Puupohjaisen uutteen merkitys ei Sinivuoren mukaan rajoitu maan pinnalle. – Keskustelut Euroopan avaruusjärjestön kanssa ja kiinnostus astronauttien terveysongelmiin korostavat sitä, että maaperän mikrobiston puute voi olla ongelma myös äärimmäisissä ympäristöissä. Tämä avaa täysin uusia näkökulmia siihen, missä kaikkialla metsän arvo voi tulevaisuudessa konkretisoitua.

–Arviomme puupohjaisen uutteen taloudellisesta ja ekologisesta merkityksestä on kunnianhimoinen, mutta samalla käytännöllinen. Kyse ei ole yksittäisestä tuotteesta, vaan uudesta tavasta ajatella metsän arvoa, terveyttä ja liiketoimintaa. Pienestä määrästä puupohjaista uutetta voi syntyä merkittävää taloudellista lisäarvoa, samalla kun se vastaa yhteen aikamme keskeisimmistä ekologisista ja terveydellisistä haasteista: ihmisen ja luonnon välisen yhteyden katkeamiseen, muistuttaa Sinivuori.

Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kari Sinivuori, kari.sinivuori@uutescientific.com , puh: 0503860444

Kuvat

Uute Scientific Oy:n toimitusjohtaja Kari Sinivuori
Uute Scientific Oy:n toimitusjohtaja Kari Sinivuori
Lataa

Lisätietoja julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Puutuoteteollisuuden Matti Mikkola: Energiatehokkuussääntelyn kansallinen toteutus uhkaa puurakentamista22.4.2026 09:40:35 EEST | Artikkeli

EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallinen soveltaminen voi nostaa massiivirakenteisten talojen rakentamisen kustannuksia 20 prosentilla. – Uudistus on ristiriidassa sekä rakentamisen ilmastotavoitteiden että rakennusalan suhdannetilanteen kanssa. Vaikka uudistus koskee kaikkea massiivirakentamista, puurakentamisen näkökulmasta tilanne on poikkeuksellisen kriittinen, sanoo Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola. –Vaikka rakennusala ei vastusta ympäristöministeriön valmistelussa olevaa säädöstä vähentää rakennusten energiantarvetta kymmenellä 10 prosentilla, huolemme kohdistuu tavoitteen toteutustapaan. Suomen valmistelussa oleva malli painottaa voimakkaasti rakenteiden lämmönläpäisyä eli U-arvoa, mikä on ongelman ydin. Mikkolan mukaan malli tarkoittaa käytännössä sitä, että energiatehokkuutta haetaan lisäämällä eristeitä ja kasvattamalla rakenteiden paksuutta. –Tämä on vanhakantainen lähestymistapa. Mennään takaisin “hölmöläisten touhuun”, että lisätään eristettä j

Metsänhoitotieteen tohtori Anneli Jalkanen: Metsäkeskustelu vilisee väärinymmärryksiä17.4.2026 13:10:36 EEST | Artikkeli

Metsäkeskustelusta puuttuu kokonaiskuva Julkista metsäkeskustelua yleisökirjoitusten pohjalta tutkineen metsänhoitotieteen tohtorin Anneli Jalkasen mukaan keskustelussa esiintyy paljon väärinymmärryksiä ja siitä puuttuu kokonaiskuva. – Harhaanjohtavia väitteitä ja väärinymmärryksiä esiintyy eniten luontokatoa, ilmastopolitiikkaa, jatkuvaa kasvatusta ja metsätalouden taloudellista merkitystä käsittelevissä teemoissa. Nämä aiheet herättävät eniten keskustelua ja niihin liittyy toistuvia vääriä käsityksiä, mikä johtuu usein perustiedon puutteesta maallikkojen keskuudessa. Metsäkeskustelussa ympäristökysymykset saavat huomattavasti Jalkasen mukaan enemmän huomiota kuin metsätalouden talousnäkökulma. – Tämä johtuu tietoisesta linjauksesta, jossa valtamedia pyrkii olemaan vastavoima “vahvalle metsälobbareiden asialle”. Vaikka yleisön kommenteissa tulivat esiin metsien työllisyys- ja talousvaikutukset, osalla lukijoista vaikutti olevan epäluottamusta metsätalouden toimijoiden viestintää kohta

Professori Maarit Kallio: EU:n ilmastotavoitteiden toteuttaminen johtaisi merkittävään metsien hakkuuvuotoon Euroopasta8.4.2026 09:35:10 EEST | Artikkeli

Hakkuurajoitukset siirtävät hakkuut ja tulot ulkomaille – ilmasto ei kiitä EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamien nielutavoitteiden ja biodiversiteettistrategian toteutuminen aiheuttaisi massiivisen hakkuuvuodon EU:sta ulos muihin maihin. – Käytännössä se merkitsisi valtavaa tulonsiirtoa EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna, sanoo metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta. Kallion mukaan EU:n LULUCF sektorin ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla olisi toteutuessaan erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen. – Tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Niiden toteuttaminen on kuitenkin osoittautumassa huomattavasti vaikeammaksi kuin poliittisessa keskustelussa usein annetaan ymmärtää. Myöskään tavoitteiden globaaleja seurannaisvaikutuksia ei ole arvioitu. Kyse on Euroopan metsätalouden historiallisesta leikkauksesta Euroopan unionin maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsä

VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin: Ilmastotoimissa on jo luovutettu fossiilitaloudelle1.4.2026 10:49:19 EEST | Artikkeli

Ilmastokeskustelu toistaa itseään vailla uusia avauksia VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan Suomen ilmastokeskustelu on jumiutunut ja keskustelu toistaa itseään. – Kokonaiskuva on kadonnut, jos ilmastopolitiikan ainoaksi lääkkeeksi tarjotaan hakkuiden rajoittamista. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että on annettu periksi fossiilitaloudelle. –Ilmastokeskustelussa on tapahtunut ajatusharha, kun luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos on sidottu yhteen tavalla, joka perustuu sademetsälogiikkaan, eikä pohjoisen talousmetsän todellisuuteen. Kun ajattelu monimuotoisuudesta kopioidaan sellaisenaan tropiikista Suomeen, yritetään taluttaa koiraa hännästä. Meidän toimintaympäristömme on erilainen. Ilmastokriisin ydin on Harlinin mukaan fossiilisten päästöissä. – Jos emme puhu ja etsi ratkaisuja niiden korvaamiseen, välttelemme ongelman ydintä. Emme voi kuvitella olevamme kokoamme suurempi globaali vaikuttaja, mutta voimme päättää, mihin suuntaan rakennamme omaa teollista ekosysteemiämm

Kansanedustaja Vesa Kallio: Hallitus hidastelee vähähiilisen rakentamisen edistämisessä26.3.2026 09:37:43 EET | Artikkeli

Tämän vuoden alusta Suomessa otettiin käyttöön sitovia velvoitteita rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuoden alussa voimaan tulleet hiilijalanjäljen raja-arvot asettavat ilmastotavoitteet osaksi lähes kaikkea uudisrakentamista. Ilmasto- ja ympäristöministeri uskoo vähähiilisen rakentamisen kasvuun Ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multalan mukaan laissa määriteltyjen rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvojen arvioidaan edistävän vähähiilisten rakennusmateriaalien, kuten puun, kysyntää rakentamisessa. Multala vastasi kansanedustaja Vesa Kallion (kesk.) esittämään vähähiilisen rakentamisen edistämistä koskevaan kirjalliseen kysymykseen. –Raja-arvot on määritetty rakennusten käyttötarkoitusluokittain ja ne kiristyvät vuoden 2029 alussa. Ne otetaan käyttöön porrastetusti, jotta toimijat ehtivät sopeutua uusiin vaatimuksiin. Tarkoituksena on, että raja-arvoja kiristetään porrastetusti myös vuodesta 2029 eteenpäin, vastaa Multala. Multalan mukaan raja-arvot laajenevat tulevai

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye