Väitös: Pienten vauvojen RS-virusinfektiot aiheuttavat huomattavasti enemmän sairaalahoitoja kuin aiemmin on luultu
9.1.2026 08:30:00 EET | Turun yliopisto | Tiedote
Turun yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa osoitettiin, että RS-viruksen aiheuttamat sairaalahoidot ovat alle kolmen kuukauden ikäisillä vauvoilla jopa kaksi kertaa yleisempiä kuin aiemmissa tutkimuksissa on havaittu.

RS-virus (RSV) on lasten yleisin alahengitystieinfektioiden aiheuttaja maailmassa, ja lähes kaikki lapset sairastavat RSV-infektion ennen kolmen vuoden ikää.
Vaikka RSV tunnetaan hyvin, tietoa erityisesti nuorimmista imeväisistä, mahdollisista sukupuolten välisistä eroista sekä virusmäärän vaikutuksesta taudinkuvaan on edelleen niukasti erityisesti avohoidossa eli sairaalan ulkopuolella, jossa tautitaakka on kaikista suurin. Lääketieteen lisensiaatti Erika Uusituvan Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja tuo uutta ja tarkempaa tietoa RSV:n tautitaakasta ja taudinkuvaan vaikuttavista tekijöistä.
Suurempi RS-virusmäärä on yhteydessä oireiden pidempään kestoon
Väitöskirjatutkimuksen ensimmäisessä osatyössä seurattiin alle 10-vuotiaita lapsia kahden infektiokauden ajan. Lapset tutkittiin tutkimuspoliklinikalla jokaisen infektion yhteydessä, ja nenänielunäytteestä määritettiin RS-virusten määrä. Vanhemmat täyttivät päivittäistä oirepäiväkirjaa.
– Havaitsimme, että suurempi virusmäärä liittyi pidempään oirekestoon avohoidon lapsilla kahden vuoden iästä alkaen, mutta komplikaatioihin sillä ei todettu yhteyttä, kertoo Uusitupa.
Virusmäärän vaikutuksesta taudinkuvaan on viitteitä aikaisemmista sairaalatutkimuksista, mutta väitöstutkimus osoitti tämän myös toistaiseksi suurimmassa avohoidon aineistossa.
– Löydöstä virusmäärän ja oirekeston välillä voidaan pitää tärkeänä viruslääkkeiden kehittelyn kannalta, Uusitupa tarkentaa.
Alle kolmekuukautisten vauvojen RSV-sairaalahoitomäärät jopa kaksinkertaiset aiemmin raportoituun nähden
Väitöstutkimuksen kahdessa seuraavassa osassa tarkasteltiin lasten virusvarmennettuja RSV-sairaalahoitoja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 2006–2020 väestöön suhteutettuna. Tutkimuksessa todettiin, että sairaalahoidon tarve oli suurimmillaan yhden kuukauden iässä ja väheni iän myötä.
– Havaitsimme, että alle kolmen kuukauden ikäisten sairaalahoidon tarve oli jopa kaksinkertainen aiemmin maailmalta raportoituihin tuloksiin verrattuna, ja valtaosa sairaalahoitoon joutuneista oli perusterveitä täysiaikaisia imeväisiä. Löydös on erityisen ajankohtainen ja merkittävä nyt kun pienten vauvojen RSV-infektioiden ehkäisykeinot ovat tulleet osaksi arkeamme ja näistä tehdään kustannusvaikuttavuuslaskemia, Uusitupa korostaa.
Poikien havaittiin joutuvan varhaislapsuudessa RSV:n vuoksi sairaalahoitoon jopa 50 prosenttia useammin kuin tyttöjen, lukuun ottamatta ensimmäisiä elinkuukausia. Pojilla todettiin myös huomattavasti enemmän hengitysvaikeutta, vaikka muutoin taudinkuvassa ei ollut merkittäviä sukupuolieroja.
– Vastaavaa eroa sukupuolten välillä oirekuvassa ei ole aiemmin raportoitu, ja tämä antaakin aihetta RSV-infektioiden tautimekanismien tarkemmalle tutkimiselle, Uusitupa toteaa.
Väitöstilaisuus perjantaina 16. tammikuuta
LL Erika Uusitupa esittää väitöskirjansa ”Respiratory syncytial virus infections in children – Epidemiology and clinical presentation” julkisesti tarkistettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 16.1.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Lauren 2 -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Niko Paalanne (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Terho Heikkinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastentautioppi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erika UusitupaVäitöskirjatutkija, LLTurun yliopisto
emeuus@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/erika-uusitupaTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat

Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Turun yliopiston koordinoima FIND-AI-yhteishanke Oulun yliopiston kanssa rakentaa integroidun, tekoälyä hyödyntävän lääkekehitysketjun – tavoitteena nopeampi ja kustannustehokkaampi lääkekehitys Suomessa23.4.2026 12:30:00 EEST | Tiedote
Tutkimus- ja kehityshanke FIND-AI pyrkii vahvistamaan Suomen lääkekehityskyvykkyyksiä kokoamalla keskeiset lääkekehityksen vaiheet yhdeksi integroiduksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on rakentaa korkealaatuinen, kustannustehokas ja nopeutettu lääkekehitysprosessi, joka auttaa lupaavia lääkeaihioita etenemään sujuvammin kohti prekliinisiä ja kliinisiä tutkimuksia.
Biodiversiteettitutkimus tarkastelee kokonaisvaltaista muutosta yhteiskunnassa – uusi julkaisu uudistavasta kehityksestä23.4.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Turun yliopistossa aloitti huhtikuun alussa Suomen ensimmäinen biodiversiteettitieteiden laitos. Samaan aikaan tutkijat laativat julkaisun luonnon monimuotoisuuden ja uudistavan kehityksen välisestä suhteesta. Sekä laitoksen perustaminen että uusi julkaisu heijastavat biodiversiteettitutkimuksen kehitystä biologisesta painotuksesta kohti monitieteisempää lähestymistapaa.
Professori Benita Heiskaselle Turun yliopiston ensimmäinen tiedeviestintäpalkinto22.4.2026 09:30:00 EEST | Tiedote
Yhdysvaltain politiikkaa mediassa aktiivisesti analysoivalle Benita Heiskaselle myönnettiin Turun yliopiston tiedeviestintäpalkinto, joka jaetaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa.
Turun Euro-BioImaging -kuvantamiskeskukselle merkittävää EU-rahoitusta – Turku nousemassa biologisen ja biolääketieteellisen kuvantamisen eurooppalaiseksi pääkaupungiksi22.4.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Turussa päämajaansa pitävä Euro-BioImaging, eurooppalainen biologisen ja biolääketieteellisen kuvantamisen tutkimusinfrastruktuuriverkosto, on saanut merkittävää rahoitusta EU:n Horisontti Eurooppa -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.
Digitoitu sanoma- ja aikakauslehdistö paljastaa: pyöriäinen oli yleinen Suomen rannikolla 1800-luvulta 1930-luvulle – havainnot romahtivat 1940-luvulla21.4.2026 15:21:25 EEST | Tiedote
Suurin osa historiallisen aineiston pyöriäishavainnoista liittyi kalastukseen. Pyöriäisiä jäi myös pyydyksiin ja niitä tapettiin, kertoo kulttuuri- ja ympäristöhistorioitsija, dosentti Otto Latva Turun yliopistosta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme