Väitös: Tunteet muovaavat oppimista hoitotyön simulaatio-opetuksessa (Salo)
9.1.2026 14:35:14 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Hoitotyön simulaatio-opetus herättää sairaanhoitajaopiskelijoissa voimakkaita tunteita, jotka vaikuttavat siihen, miten opiskelijat oppivat toimimaan yhdessä sekä valmistautuvat tulevaan työelämään. KM, TtM Virpi Salon väitöskirjatutkimus tuo esiin tunteiden merkityksen yhteisöllisessä oppimisessa hoitotyön simulaatio-opetuksessa.
KM, TtM Virpi Salo tarkasteli Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan sairaanhoitajaopiskelijoiden yhteisöllistä oppimista ja tunteita hoitotyön simulaatio-opetuksessa.
”Simulaatio-opetus on hoitotyön opetuksessa käytettävä opetusmenetelmä, jossa tosielämän hoitotilanteita jäljitellään turvallisessa oppimisympäristössä, jotta opiskelijat voivat harjoitella kliinisiä taitoja, päätöksentekoa, vuorovaikutusta ja tiimityötä aktiivisesti toimien”, Salo taustoittaa.
Simulaatioharjoitukset valmentavat opiskelijoita tulevaan hoitotyöhön myös kehittämällä vuorovaikutustaitoja ja valmiuksia kohdata työelämän haasteita, joissa korostuu joustava ja rakentava yhteistyö erilaisten ihmisten kanssa.
Tutkimus vastaa hoitotyön ajankohtaiseen tarpeeseen ymmärtää paremmin, miten opiskelijoiden tunnetilat ja ryhmädynamiikka vaikuttavat oppimiseen ja työelämävalmiuksiin.
Oppimisessa yhteistyö kannattelee, palaute koetaan vaikeaksi
Yhteisölliseen oppimiseen liittyy sekä myönteisiä että haastavia kokemuksia simulaatioharjoituksen aikana ja sen jälkipuinnissa. Opiskelijat kuvasivat hyvän yhteistyön ja tiedon jakamisen, sekä toimivan viestinnän ja vuorovaikutuksen opiskelijoiden kesken edistävän yhteisöllistä oppimista.
Simulaatioharjoituksen aikana syntyneet haastavat kokemukset liittyivät simulaatiossa oppimiseen ja etenemiseen, niin tiimi- ja ryhmätyöskentelyssä kuin seuraajan roolissa.
Jälkipuintivaiheessa yhteisöllistä oppimista edistivät erityisesti opiskelijoiden ja opettajien väliset palautekeskustelut sekä hyvä vuorovaikutus. Opiskelijat kokivat kannustavan ilmapiirin edistäneen oppimista.
Haastavina kokemuksina jälkipuinnissa nousivat esiin palautteiden epämukavuus ja ajan hallinnan vaikeudet.
Tunnekokemukset huomioitava opetuksen keittämistyössä
Salon väitöskirjatutkimus avaa uuden näkökulman sekä myönteisten että haastavien tunteiden merkityksestä hoitotyön simulaatioprosessin eri vaiheissa sekä oppimisen että yhteisöllisten prosessien näkökulmasta.
”Opiskelijoiden simulaatio-opetuksessa kokemat tunteet olivat sekä miellyttäviä että epämiellyttäviä. Opiskelijat kuvasivat simulaatioprosessin aikana kokeneensa esimerkiksi rauhallisuutta, innostusta, tyytyväisyyttä ja helpotusta. Miellyttäviä tunnekokemuksia enemmän he kokivat kuitenkin epämiellyttäviä tunteita, kuten stressiä, ahdistusta, jännitystä, hermostuneisuutta, pelkoa, vihaa, häpeää, uupumusta ja pettymystä”, Salo kertoo.
Salon mukaan opettajien onkin tärkeää huomioida hoitotyön opiskelijoiden tunteet ja erilainen osaamistaso. Yhtälailla tärkeää on myös antaa selkeät ohjeet, jotta opiskelijat voivat valmistautua paremmin simulaatioihin.
”Ymmärtämällä tunnereaktioiden vaikutuksia oppimiseen voimme kehittää simulaatio-opetusta ja -opetussuunnitelmia, jotka tukevat opiskelijoiden yhteisöllistä oppimista ja valmentavat heitä kliiniseen harjoitteluun”, Salo toteaa.
KM, TtM Virpi Salon kasvatustieteen väitöskirjan ”Yhteisöllinen oppiminen ja tunteet hoitotyön simulaatio-opetuksessa” tarkastustilaisuus järjestetään Jyväskylän yliopistossa perjantaina 16.1.2026 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Petri Nokelainen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Raija Hämäläinen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Väitöstilaisuutta voi seurata salissa C2 (päärakennus) tai verkkovälitteisesti.
Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-1204-9
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Virpi Salo
Virpi.Salo@seamk.fi
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Merkittävä rahoitus Business Finlandilta hauskuuden ja sitoutumisen tutkimukselle10.2.2026 10:12:35 EET | Tiedote
Business Finland on myöntänyt rahoituksen Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkimusprojektille FUNMERSIVE – Transformative and scalable customer engagement through immersive fun. Rahoitus myönnettiin Co-Innovation -yhteishankkeelle, josta Jyväskylän yliopiston projektin osuus on 885 920 euroa. Projektin kokonaisbudjetti on 1 107 400 euroa, josta yliopiston omarahoitusosuus on 221 480 euroa.
Parvovirusinfektio mullistaa isäntäsolun tumajyväsen rakenteen ja toiminnan10.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus paljastaa, että autonomiset parvovirukset, kuten koiran parvovirus, kykenevät perusteellisesti vaikuttamaan tumajyväsen sisäiseen tasapainoon. Tulokset tarjoavat uutta perustietoa virusten ja tumajyväsen vuorovaikutuksesta.
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme