Väitös: Tutkimus tarjoaa keinoja purojen ja lähteiden tehokkaampaan suojeluun (Saari)
12.1.2026 09:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Suomen metsissä sijaitsevat purot ja lähteet ovat monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita elinympäristöjä, mutta niiden suojelu on monin paikoin puutteellista. Tuore Jyväskylän yliopiston väitöskirja tarkastelee, miten Suomen metsälain muutokset, kartoituskäytännöt ja metsänkäsittely vaikuttavat näiden pienvesien tunnistamiseen, suojeluun ja ekologiseen tilaan.

Metsälain §10 on tärkein monimuotoisia alueita, kuten purojen ja lähteiden välittömiä lähiympäristöjä, suojeleva laki Suomessa. Lakia tiukennettiin vuonna 2014 ja sen tulkintasuositusta muutettiin vuonna 2018, mutta näiden muutosten vaikutusta metsälakikohteisiin ei tunnettu. Tuoreen tutkimuksen mukaan vuosien 2018–2021 aikana yli 5 600 hehtaaria purojen lähiympäristöjä menetti metsälain §10 mukaisen suojelunsa. Usein syynä olivat liian kapeat tai yksipuoliset suojavyöhykkeet, vaikka suojelua olisi voitu jatkaa pienin muutoksin.
- Havainto vahvistaa tarpeen kehittää suojelukäytäntöjä niin, että pienvesien lähiympäristöjen ekologiset arvot turvataan. Vähäisetkin toimet voivat tuottaa merkittäviä hyötyjä ympäristölle, kertoo väitöskirjatutkija Veera Saari Jyväskylän yliopistolta.
Tunnistamattomia lähteitä ja puutteita suojelukohteissa
Arvioiden mukaan suurin osa Suomen lähteistä on yhä tunnistamatta. Ilman systemaattista kartoitusta arvokkaimmat kohteet voivat tuhoutua metsätaloustoimien yhteydessä. Veera Saari kehitti väitöskirjatyössään maastomenetelmän aiemmin kartoittamattomien lähteiden löytämiseksi.
- Kehitetyn menetelmän avulla löytyi useita uusia, luonnontilaisen kaltaisia lähteitä, jotka eivät sisälly virallisiin rekistereihin. Samalla havaittiin, että moni virallisesti suojeltu lähde on voimakkaasti muokattu eikä täytä metsälain luonnontilaisuusvaatimuksia, selventää Saari.
Ojitukset ja metsänkäsittely muokkaavat lähteiden luontoa
Lisäksi Saari tarkasteli metsänkäsittelyn ja ojitusten vaikutuksia lähteiden vedenlaatuun ja kasvillisuuteen.
- Tulokset osoittivat, että kapeat suojavyöhykkeet ja ojien läheisyys lisäävät ravinnekuormitusta ja voivat siten muuttaa kasvilajistoa, kertoo Saari.
Ratkaisuja pienvesien parempaan suojeluun
Tutkimus korostaa avoimien paikkatietoaineistojen, kuten kosteusindeksien (DTW), hyödyntämistä lähteiden ennakoivassa kartoituksessa, leveämpien ja kohdekohtaisesti suunniteltujen suojavyöhykkeiden käyttöönottoa sekä purojen ja lähteiden tarkastelua kokonaisina ekologisina verkostoina yksittäisten kohteiden sijaan.
- Ennakoiva suojelu on tutkimuksen mukaan ekologisesti ja taloudellisesti tehokkaampaa kuin myöhempi ennallistaminen, täsmentää Saari.
FM Veera Saaren väitöskirjan ”Perspectives on the Protection of Headwater Streams and Springs in Finland” tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 16.1.2026 klo 12:00 alkaen Ylistönrinteellä salissa YAA303. Vastaväittäjänä toimii yliopistonlehtori Lenka Kuglerová (Swedish University of Agricultural Sciences) ja kustoksena yliopistonlehtori Panu Halme.
Väitöskirja ”Perspectives on the Protection of Headwater Streams and Springs in Finland” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_107731/Details?sid=233614047
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Veera Saari, veera.a.saari@jyu.fi
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Lohikalat paljastavat kylmän totuuden ihmisen vaikutuksista Pohjois-Euroopan järvissä4.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama suurtutkimus paljasti ihmistoiminnan muuttavan Pohjois-Euroopan järvien ekosysteemejä johdonmukaisesti. Tutkimus osoittaa, että vesivoima ja valuma‑alueiden ihmistoiminta muokkaavat subarktisten ja alpiinisten järvien ravintoverkkoja Tutkimus haastaakin käsityksen siitä, että kaukaiset ja karut pohjoiset vesistöt olisivat turvassa ihmisen vaikutuksilta.
Kuinka luemme koiran ilmeitä? Tutkimus valottaa, kuinka lajit tulkitsevat toistensa tunteita4.3.2026 06:55:00 EET | Tiedote
Ihmiset ja koirat tarkkailevat oman lajinsa tunteita silmistä, mutta suun alue tarjoaa tärkeimmät vihjeet lajienvälisessä tunteiden tunnistamisessa. Näin osoittaa Jyväskylän yliopiston ja Plymouthin yliopiston tutkimus, jossa verrattiin ihmisten ja koirien tapaa katsoa kasvoja.
Uusi raportti: Elämäntavat ratkaisevia luontokadon pysäyttämisessä – Suomi mukana vertailussa3.3.2026 09:15:00 EET | Tiedote
Maailmanlaajuinen tutkimus osoittaa, että ruoka aiheuttaa jopa 84 % elämäntapojemme luontojalanjäljestä. Raportti kehottaa hallituksia toimimaan ennen lokakuussa Armeniassa järjestettäviä tärkeitä biodiversiteettineuvotteluja.
Cefmof-säätiön rahoitus vauhdittaa Jyväskylän yliopiston vetytutkimusta2.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella aloitti tammikuussa uusi apulaisprofessori, Ali Davoodi, jonka tutkimus keskittyy vetytutkimukseen ja kestävien energiajärjestelmien kehittämiseen. Tehtävä rahoitetaan Central Finland Mobility Foundation (Cefmof) ‑säätiön myöntämällä vetytutkimusrahoituksella. Lisäksi apulaisprofessori Manu Lahtisen ja dosentti, yliopistonlehtori Marko Melanderin tekemää vetytutkimusta tuetaan osittain Cefmofin rahoituksella.
Digitalisaatio muokkaa sote‑ammattilaisen toimijuutta odotettua syvemmin24.2.2026 07:45:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että digitalisaatio vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työhön syvemmin kuin on aiemmin tunnistettu. Muutos ulottuu arjen työn järjestelyistä työn arvoihin, päätöksentekoon ja työhyvinvointiin. Tutkimuksessa kehitetty digitoimijuus‑käsite tekee muutoksen näkyväksi uudella tavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme