Väitös: Tutkimus tarjoaa keinoja purojen ja lähteiden tehokkaampaan suojeluun (Saari)
12.1.2026 09:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Suomen metsissä sijaitsevat purot ja lähteet ovat monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita elinympäristöjä, mutta niiden suojelu on monin paikoin puutteellista. Tuore Jyväskylän yliopiston väitöskirja tarkastelee, miten Suomen metsälain muutokset, kartoituskäytännöt ja metsänkäsittely vaikuttavat näiden pienvesien tunnistamiseen, suojeluun ja ekologiseen tilaan.

Metsälain §10 on tärkein monimuotoisia alueita, kuten purojen ja lähteiden välittömiä lähiympäristöjä, suojeleva laki Suomessa. Lakia tiukennettiin vuonna 2014 ja sen tulkintasuositusta muutettiin vuonna 2018, mutta näiden muutosten vaikutusta metsälakikohteisiin ei tunnettu. Tuoreen tutkimuksen mukaan vuosien 2018–2021 aikana yli 5 600 hehtaaria purojen lähiympäristöjä menetti metsälain §10 mukaisen suojelunsa. Usein syynä olivat liian kapeat tai yksipuoliset suojavyöhykkeet, vaikka suojelua olisi voitu jatkaa pienin muutoksin.
- Havainto vahvistaa tarpeen kehittää suojelukäytäntöjä niin, että pienvesien lähiympäristöjen ekologiset arvot turvataan. Vähäisetkin toimet voivat tuottaa merkittäviä hyötyjä ympäristölle, kertoo väitöskirjatutkija Veera Saari Jyväskylän yliopistolta.
Tunnistamattomia lähteitä ja puutteita suojelukohteissa
Arvioiden mukaan suurin osa Suomen lähteistä on yhä tunnistamatta. Ilman systemaattista kartoitusta arvokkaimmat kohteet voivat tuhoutua metsätaloustoimien yhteydessä. Veera Saari kehitti väitöskirjatyössään maastomenetelmän aiemmin kartoittamattomien lähteiden löytämiseksi.
- Kehitetyn menetelmän avulla löytyi useita uusia, luonnontilaisen kaltaisia lähteitä, jotka eivät sisälly virallisiin rekistereihin. Samalla havaittiin, että moni virallisesti suojeltu lähde on voimakkaasti muokattu eikä täytä metsälain luonnontilaisuusvaatimuksia, selventää Saari.
Ojitukset ja metsänkäsittely muokkaavat lähteiden luontoa
Lisäksi Saari tarkasteli metsänkäsittelyn ja ojitusten vaikutuksia lähteiden vedenlaatuun ja kasvillisuuteen.
- Tulokset osoittivat, että kapeat suojavyöhykkeet ja ojien läheisyys lisäävät ravinnekuormitusta ja voivat siten muuttaa kasvilajistoa, kertoo Saari.
Ratkaisuja pienvesien parempaan suojeluun
Tutkimus korostaa avoimien paikkatietoaineistojen, kuten kosteusindeksien (DTW), hyödyntämistä lähteiden ennakoivassa kartoituksessa, leveämpien ja kohdekohtaisesti suunniteltujen suojavyöhykkeiden käyttöönottoa sekä purojen ja lähteiden tarkastelua kokonaisina ekologisina verkostoina yksittäisten kohteiden sijaan.
- Ennakoiva suojelu on tutkimuksen mukaan ekologisesti ja taloudellisesti tehokkaampaa kuin myöhempi ennallistaminen, täsmentää Saari.
FM Veera Saaren väitöskirjan ”Perspectives on the Protection of Headwater Streams and Springs in Finland” tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 16.1.2026 klo 12:00 alkaen Ylistönrinteellä salissa YAA303. Vastaväittäjänä toimii yliopistonlehtori Lenka Kuglerová (Swedish University of Agricultural Sciences) ja kustoksena yliopistonlehtori Panu Halme.
Väitöskirja ”Perspectives on the Protection of Headwater Streams and Springs in Finland” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_107731/Details?sid=233614047
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Veera Saari, veera.a.saari@jyu.fi
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Merkittävä rahoitus Business Finlandilta hauskuuden ja sitoutumisen tutkimukselle10.2.2026 10:12:35 EET | Tiedote
Business Finland on myöntänyt rahoituksen Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkimusprojektille FUNMERSIVE – Transformative and scalable customer engagement through immersive fun. Rahoitus myönnettiin Co-Innovation -yhteishankkeelle, josta Jyväskylän yliopiston projektin osuus on 885 920 euroa. Projektin kokonaisbudjetti on 1 107 400 euroa, josta yliopiston omarahoitusosuus on 221 480 euroa.
Parvovirusinfektio mullistaa isäntäsolun tumajyväsen rakenteen ja toiminnan10.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus paljastaa, että autonomiset parvovirukset, kuten koiran parvovirus, kykenevät perusteellisesti vaikuttamaan tumajyväsen sisäiseen tasapainoon. Tulokset tarjoavat uutta perustietoa virusten ja tumajyväsen vuorovaikutuksesta.
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme