Suomen yritysdynamiikka on kiihtynyt – kasvuyritysten työllisyysosuus noussut Yhdysvaltojen ohi
13.1.2026 07:12:00 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Suomessa yritysrakenteiden uudistuminen on ollut 2010-luvulla vilkkaampaa kuin Yhdysvalloissa, selviää Laboren tuoreesta analyysistä. Työpaikkoja on syntynyt ja tuhoutunut Suomessa nopeammin, ja erityisen nopeasti on kasvanut orgaanisesti kasvaneiden yritysten työllisyysosuus. Yhdysvalloissa vastaava osuus on samaan aikaan pienentynyt. Tulokset viittaavat siihen, että suomalaisessa yrityskentässä on edelleen kasvupotentiaalia, joka tukee myönteistä talouskehitystä myös 2020-luvulla.
Tausta: kasvuyritykset talouskasvun mittarina
Suomen heikkoa talouskasvua on usein perusteltu innovaatiotoiminnan puutteilla ja rahoitusmarkkinoiden toimimattomuudella. Schumpeteriläisen innovaatioperusteisen kasvuteorian mukaan talouskasvu syntyy yritysrakenteiden uudistumisesta, jossa uudet ja nopeasti kasvavat yritykset luovat työpaikkoja ja syrjäyttävät tehottomampia toimijoita. Kasvuyritysten määrää ja merkitystä voidaan siksi pitää epäsuorana mittarina kansantalouden innovatiivisuudelle ja rahoituksen toimivuudelle.
Tutkimuksen toteutus ja aineistot
Tutkimuksessa analysoitiin orgaanista eli toimipaikkatason työpaikkojen luontia ja tuhoutumista Suomessa ja Yhdysvalloissa. Tavoitteena oli replikoida mahdollisimman tarkasti aiempi Yhdysvaltoja koskeva, arvostetussa kansainvälisessä tiedelehdessä julkaistu tutkimus (Kim, J. Daniel, ym. "Firm growth and stagnation in the United States: Key trends and new data opportunities." Strategic Management Journal, 2025) suomalaisilla aineistoilla. Analyysi perustuu Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikka-aineistoihin vuosilta 2000–2021.
Tulokset: Suomi erottuu yritysdynamiikassa
Tulokset osoittavat, että Suomessa työpaikkojen syntymis- ja tuhoutumisasteet olivat 2010-luvulla korkeampia kuin Yhdysvalloissa. Samalla nopeasti kasvaneiden kasvuyritysten ja nopeasti supistuneiden yritysten työllisyysosuudet kasvoivat Suomessa, kun Yhdysvalloissa ne pienenivät.
Kasvuyritysten merkitys korostuu erityisesti nuorten, 1–5-vuotiaiden yritysten joukossa. Suomessa näiden yritysten työllisyysosuus kasvoi voimakkaasti 2010-luvun jälkipuoliskolla ja nousi Yhdysvaltojen tason yläpuolelle.
Johtopäätökset: perusteita varovaiselle optimismille
Havainnot viittaavat siihen, että suomalainen yritysrakenne on kyennyt uusiutumaan myös heikon talouskasvun vuosina. Nopeasti ja orgaanisesti kasvaneiden yritysten vahva asema tukee näkemystä, että Suomen taloudessa on edelleen kasvupotentiaalia, kunhan yritysten rahoituksen saatavuus ja toimintaympäristö tukevat uudistumista myös jatkossa.
Johtava tutkija Paolo Fornaro korostaa analyysin huolellista toteutusta:
”Analyysissä on pyritty replikoimaan yhdysvaltalaisilla aineistoilla aikaisemmin tehty tutkimus niin tarkasti kuin mahdollista, mutta jotkut tekniset haasteet aiheuttavat väistämättä jonkin verran epävarmuutta. Herkkyysanalyysiemme perusteella tulokset ovat kuitenkin sangen luotettavalla pohjalla.”
Laboren johtaja ja Turun yliopiston professori Mika Maliranta painottaa tulosten merkitystä tulevaisuuden kannalta:
”Suomen tulevan talouskasvun kannalta on tärkeää, että yritysrakenteiden uudistuminen jatkuu voimakkaana myös 2020-luvulla. Nopeasti työllisyyttä orgaanisesti kasvattaneiden kasvuyritysten suuri osuus on yksi indikaatio siitä, että on perusteita rationaaliselle optimistisuudelle.”
Rahoitus
Tutkimus on osa hanketta Yritysrahoituksen saatavuus ja tuottavuuskehitys Suomessa, jota rahoittaa Suomen Arvopaperimarkkinoiden Edistämissäätiö.
Tutkijat
Paolo Fornaro, johtava tutkija, Labore
Mika Maliranta, johtaja, Labore & professori, Turun yliopisto
Julkaisu: Paolo, Fornaro & Mika Maliranta: Kasvuyritykset ja yritysdynamiikka: Suomi–US -vertailu. Laboren Analyysi 2026/7.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika MalirantajohtajaLabore
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiPaolo Fornarojohtava tutkijaMakrotalous, ennusteet ja toimialatalous
Puh:+358 40 9658 449paolo.fornaro@labore.fiLiitteet
Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Nuoret eivät jää tuloissa jälkeen – koulutustason lasku on todellinen tulevaisuusriski5.3.2026 05:00:00 EET | Tiedote
Laboren rekisteriaineistoihin perustuva analyysi osoittaa, että nykyinen nuori sukupolvi ei näytä jäävän pysyvästi jälkeen vanhemmista sukupolvista elinkaaren tulokehityksessä. Sen sijaan varallisuuden kehitys on epävarmempi, ja selkein pitkän aikavälin huolenaihe liittyy koulutustason laskuun viimeisimmissä kohorteissa. Koulutusvalinnoilla ja -resursseilla on ratkaiseva merkitys tulevien vuosikymmenten kehitykselle.
Tekoäly haastaa Suomen veropohjan27.2.2026 12:53:21 EET | Blogi
Tekoäly muuttaa työn rakennetta ja arvonmuodostusta. Kun automaatio ja agenttipohjaiset työkalut korvaavat yhä useampia tehtäviä, Suomen työn verotukseen nojaava julkinen talous voi kohdata merkittäviä paineita. Miten verotuksen painopistettä tulisi siirtää, jotta hyvinvointivaltion rahoitus säilyy kestävänä tekoälyn aikakaudella?
Suomen talous ei nouse ilman osaajia – tuottavuuskuoppa syvenee, jos korkeakouluihin ei panosteta24.2.2026 12:59:19 EET | Tiedote
Suomen heikko talouskasvu on seurausta pitkästä tuottavuuskuopasta. Tutkimusnäyttö osoittaa, että korkeakoulutus – erityisesti STEM-aloilla – on ratkaiseva tekijä tuottavuuden, innovaatioiden ja julkisen talouden kestävyyden kannalta. Ilman määrätietoisia panostuksia osaamiseen Suomi uhkaa ajautua pysyvään matalan kasvun ja velkaantumisen kierteeseen.
Haluammeko auttaa vai satuttaa lapsia?13.2.2026 09:14:13 EET | Blogi
Helsingin sanomat uutisoi jonkin aikaa sitten Hallituksen esityksestä perusopetuslain muuttamisesta koskien niin sanottua osaamistakuuta. Esityksen mukaan oppilaan arvioinnista, vuosiluokalle siirtymisestä ja todistuksista säädettäisiin jatkossa entistä tarkemmin lain tasolla. Opettaja vastaisi edelleen oppilaan arvioinnista, mutta uudet selkeämmät arvioinnin kriteerit perustuisivat tulevaisuudessa entistä tarkemmin oppiaineiden tavoitteisiin ja vähimmäisosaamisen kriteereihin.
Perusopetuksen järjestelmällinen kehittäminen edellyttää parempaa tietopohjaa oppimistuloksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä12.2.2026 17:01:33 EET | Tiedote
Koulutusta koskeva tietopohja on puutteellinen eikä mahdollista nykyvaatimukset täyttävää perusopetuksen arviointia ja tutkimusta. Tämä käy ilmi tarkastusvaliokunnan tilaamasta tutkimuksesta, jossa luodaan pitkän aikavälin kokonaiskuva perusopetuksen oppimistulosten ja perhetaustan väliseen yhteyteen sekä mahdolliseen eriytymiseen Suomessa. Tutkimuksessa kuvataan myös koulutuksen tietopohjaan liittyviä ongelmia ja tehdään ehdotuksia muutostarpeista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme