Sijoitusrahastoissa pääomaa jo yli 200 miljardia euroa – kaikkein aikojen ennätys
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin vuoden 2025 aikana yhteensä 5,6 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi vuoden lopussa kaikkien aikojen ennätykseen, lähes 202 miljardiin euroon, kun se vuotta aiemmin oli 184 miljardia.

Uusia pääomia sijoitettiin joulukuussa kaikkiin päärahastoluokkiin vaihtoehtoisia rahastoja lukuun ottamatta. Osakerahastoihin sijoitettiin uusia varoja yhteensä 489 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 215 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 414 miljoonaa ja lyhyen koron rahastoihin 99 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoisista rahastoista lunastettiin yhteensä 16 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2025 |
|
Osakerahastot |
489 |
110 |
87 761 |
|
Yhdistelmärahastot |
215 |
951 |
41 916 |
|
Pitkän koron rahastot |
414 |
2 925 |
41 581 |
|
Lyhyen koron rahastot |
99 |
1 629 |
20 836 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
-16 |
-62 |
9 707 |
|
YHTEENSÄ |
1 201 |
5 554 |
201 801 |
Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi kiihdytti vuoden 2025 alussa osakemarkkinoiden nousua, kun sijoittajat odottivat yritysmyönteistä politiikkaa ja veronkevennyksiä. Optimismi kuitenkin vaihtui epävarmuuteen, kun presidentin hallinto alkoi valmistella laajoja kauppapoliittisia rajoituksia. Tulliuhkauksien seurauksena osakekurssit romahtivat huhtikuussa mutta elpyivät nopeasti, kun pahimmat pelot tulleista hälvenivät uusien kauppasopimusten julkistamisen myötä.
Tekoälyn hyödyntäminen ja isojen teknologiayhtiöiden tekoälyn kehittämiseen tekemien investointien kannattavuus aiheuttivat paljon keskustelua, mutta osakekurssit nousivat Yhdysvalloissa loppuvuoden ajan. Nousuun vaikuttivat yhtiöiden hyvät tulokset ja tuloskasvuodotukset. Valuuttakurssimuutoksilla oli myös vaikutusta Pohjois-Amerikkaan sijoittavien osakerahastojen tuottoihin, kun dollarin heikentyminen euroa vastaan pienensi tuottoja euroina mitattuna.
Euroopassa Saksa ja useat muut maat päättivät keväällä 2025 merkittävistä tukipaketeista, jotka kohdistuivat erityisesti puolustuksen vahvistamiseen ja strategiseen infrastruktuuriin. Päätös loi voimakkaan kysynnän puolustusteollisuuden osakkeille ja nosti Eurooppaan sijoittavien rahastojen houkuttelevuutta. Presidentti Trumpin tulliuhkaukset koskettivat myös Eurooppaa, mikä romahdutti Euroopan osakekurssit huhtikuussa. Elpyminen alkoi nopeasti, kun selvisi ettei pahin uhkaskenaario kauppasopimuksista toteudu. Hyvät tuloskasvuodotukset tukivat osakekurssien nousua loppuvuoden ajan. Helsingin pörssi teki huikean nousun vuoden aikana. Matala lähtötaso osaltaan selitti kehitystä.
Korkosijoittajalle vuosi oli suhteellisen tuottoisa. Korkorahastot antoivat kohtuullisen hyvää tasaista korkotuottoa silloinkin, kun osakemarkkinoilla hermoiltiin. Euroopassa ja Yhdysvalloissa valtioiden 10 vuotiset joukkovelkakirjalainojen korot pysyivät melko korkealla tasolla. Yrityslainojen riskilisät kaventuivat tai pysyivät kapeina suhteessa aiempien vuosien tasoihin, mikä korosti yleisen korkotason muutosten merkitystä tuottojen muodostumisessa.
Suomesta on tullut merkittävä sijoitusrahastojen vientimaa
”Suomalaisten sijoitusrahastojen pääoma oli vuoden lopussa yli 200 miljardia euroa. Kymmenessä vuodessa pääoma on kasvanut noin 100 miljardia euroa, joten kehitys on ollut erinomainen. Suomesta on tullut myös merkittävä rahastojen vientimaa: yli 60 miljardia, noin 30 prosenttia rahastopääomista, on peräisin ulkomailta”, kertoo johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Somerla analysoi, että vuoden 2025 aikana poliittiset tekijät ja valuuttakurssit vaikuttivat rahastojen tuottoihin ja ohjasivat pääomia Eurooppaan ja korkorahastoihin. ”Helsingin pörssin huikea nousu ei heijastunut Suomeen sijoittavien osakerahastojen nettomerkintöihin, koska lunastuksia tehtiin enemmän. Poikkeuksellisesti Helsingin pörssin kehitys mahdollisti menestyksekkään suoran osakepoiminnan.”
Osakerahastoissa uusia pääomia sijoitettiin joulukuussa kaikkiin rahastoluokkiin yhteensä 489 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Suomeen sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,56). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2025 |
Tuotto |
|
Suomi |
23 |
-155 |
7 026 |
25 % |
|
Pohjoismaat |
37 |
-79 |
10 680 |
13 % |
|
Eurooppa |
80 |
1 503 |
8 284 |
16 % |
|
Pohjois-Amerikka |
15 |
-276 |
12 195 |
0 % |
|
Japani |
0 |
79 |
425 |
10 % |
|
Tyynenmeren alue |
66 |
-19 |
1 186 |
12 % |
|
Kehittyvät markkinat |
88 |
460 |
6 042 |
13 % |
|
Maailma |
180 |
-1 307 |
40 570 |
6 % |
|
Toimialarahastot |
1 |
-95 |
1 354 |
20 % |
|
YHTEENSÄ |
489 |
110 |
87 761 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin joulukuussa pääasiassa globaalisti ja euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sekä euroalueen valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 430 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin kehittyville markkinoille ja globaalisti valtioriskiin sijoittavista rahastoista yhteensä 22 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 5,4 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sharpen mittarilla mitattuna euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 0,91).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2025 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
81 |
619 |
9 911 |
1,0 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
130 |
1 214 |
14 659 |
3,4 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
2 |
237 |
5 414 |
4,4 % |
|
Valtioriski maailma |
-5 |
-11 |
362 |
-2,0 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
219 |
774 |
7 509 |
0,5 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
4 |
157 |
1 380 |
-0,1 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-17 |
-66 |
2 345 |
5,4 % |
|
YHTEENSÄ |
414 |
2 925 |
41 581 |
|
Tutustu lukuihin
Pääoma kasvoi vakaasti
United Bankersin toimitusjohtaja John Ojanperä kertoo, että vuosi oli yhtiölle tuottomielessä hyvä.
”Rahastojemme nettomerkinnät olivat plussalla, joskin korkorahastoihin joulukuussa kohdistuneiden lunastusten vuoksi koko vuoden nettomerkinnät jäivät alle 100 miljoonaan euroon. Rahastopääomamme jatkoivat kuitenkin kokonaisuutena vakaata kasvua.”
Ojanperä muistuttaa, että epävarma geopoliittinen ja taloudellinen tilanne johti siihen, että suurin osa rahastoihin tulleista pääomista tuli korkorahastoihin. Niihin sijoitettiin yhteensä noin 4,5 miljardia euroa.
Vuoden 2025 alusta lähtien FA:n rahasto- ja omaisuudenhoitojohtokunnan jäsenet kommentoivat FA:n rahastotiedotteessa markkinaa kuukausittain.
Tilastokeskuksen vuoden 2024 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,67 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 872 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatuottaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 1513.1.2026 10:06:21 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
Nousuja, laskuja ja tasaista kasvua – Puoli vuosikymmentä kriisejä ei horjuttanut sijoitusrahastojen tuottoja8.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) on julkaissut katsauksen suomalaisten sijoitusrahastojen kehitykseen 2020-luvulla. Katsauksesta selviää, että erityisesti pitkäjänteinen sijoittaminen osakerahastoihin on ollut sijoittajalle tuottoisaa. Rahastopääoman kehityksessä näkyvät erilaiset kriisit, kuten koronapandemia, Venäjän hyökkäyssodan alku ja osin siitä seurannut energiakriisi. Kasvu on ollut tasaista, ja yhteenlaskettu rahastopääoma on kasvanut tammikuun 2020 ja syyskuun 2025 välillä 127 miljardista eurosta yhteensä 194 miljardiin.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 157.1.2026 09:35:28 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
FA:n uusi puheenjohtaja Timo Ritakallio: Euroopassa herätään finanssisääntelyn raskauteen, Suomessakin kellonsoiton aika5.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
OP Pohjolan pääjohtaja, vuorineuvos Timo Ritakallio on aloittanut vuoden 2026 alussa Finanssiala ry:n hallituksen puheenjohtajana. Ritakallion mukaan rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvio on tehtävä viipymättä ja kansallista lisäsääntelyä tulee purkaa, jotta rahoituksen saatavuus ja kilpailukyky paranevat. Hän painottaa, että kaikessa sääntelyssä pitää kiinnittää huomiota kasvun edellytyksiin ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.
”Sijoitettu raha tukee kansantaloutta ja kaikkien suomalaisten hyvinvointia” – Tutkimus: Suomalaisista 61 prosentilla on säästöjä tai sijoituksia3.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
61 prosentilla Finanssiala ry:n Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen vastaajista on säästöjä tai sijoituksia. Näin ollen 39 prosenttia vastaajista ei säästä tai sijoita lainkaan. Useimmilla vastaajista on varoja säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä (43 %), käyttelytilillä (37 %) tai sijoitusrahastoissa (26 %). Sijoittaminen ei vain kasvata yksilön varallisuutta vaan myös rahoittaa tulevaisuuden investointeja. Yksi FA:n keskeisistä teeseistä on sijoittamisen ja säästämisen mahdollistaminen kaikille. Kotitalouksien säästämistä, luotonkäyttöä ja maksutapoja on Finanssiala ry:n tilaamana tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1–2 vuoden välein. Vuonna 2022 tutkimukset eriytettiin Säästäminen ja luotonkäyttö sekä Maksutavat-tutkimuksiin. Kohderyhmän muodostavat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset, joista haastateltiin 2504 henkilöä touko-kesäkuussa 2025. Tutkimuksen on toteuttanut Norstat Oy.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme