Jyväskylän yliopisto

Nopeasti kehittyvä digitaalinen teknologia lisää tarvetta opettajien digipedagogiselle osaamiselle

Jaa

Tekoäly, virtuaalitodellisuus ja digitaaliset oppimisympäristöt yleistyvät kouluissa paikoin nopeammin, kuin opettajille on tarjolla tukea niiden pedagogiseen käyttöön. Vaikka suomalaisten opettajien digitaidot ovat viime vuosina kehittyneet nopeasti, etenee opetuksen digitalisaatio kouluissa edelleen epätasaisesti. Ilman riittävää täydennyskoulutusta uudet teknologiat voivat lisätä opettajien kuormitusta ja heikentää oppilaiden yhdenvertaisuutta.

Vaikka digitaaliset välineet ovat jo osa arkea, niiden pedagoginen käyttö on edelleen kirjavaa.
Vaikka digitaaliset välineet ovat jo osa arkea, niiden pedagoginen käyttö on edelleen kirjavaa. Kuva: Mostphotos / Sandnes1970

Tarve käytännönläheiselle digipedagogiselle täydennyskoulutukselle on kasvanut selvästi. Jyväskylän, Turun ja Itä-Suomen yliopistot ovat yhteistyössä toteuttaneet digipedagogiikan täydennyskoulutushankkeita opettajille vuodesta 2020. Vuonna 2025 Digipeda ja luovat teknologiat -täydennyskoulutuksessa yli 300 opettajaa perehtyi erityisesti siihen, kuinka luovia teknologioita, kuten tekoälyä sekä virtuaalisia ja lisätyn todellisuuden oppimisympäristöjä, voidaan hyödyntää opetuksen tukena.

Hankkeen raportin mukaan koulutus auttoi opettajia viemään teknologian käyttöä osaksi omaa arkeaan, pedagogisesti perusteltuna toimintana.

”Moni osallistuja kertoi saaneensa konkreettisia välineitä uudenlaisten oppimistehtävien suunnitteluun ja rohkaisua kokeilla teknologiaa myös yhdessä kollegojen kanssa”, Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Piia Näykki kertoo täydennyskoulutuksen tuloksista.

Koulutuksen vaikutukset ulottuvat yksittäisiä opettajia laajemmalle, sillä monet aikovat jatkaa oppimansa jakamista omissa työyhteisöissään.

Digipedagogiikka tukee oppimista, kun valinnat ovat harkittuja

Digipedagogiikan merkitys on kasvanut nopeasti. Vaikka digitaaliset välineet ovat jo osa arkea, niiden pedagoginen käyttö on edelleen kirjavaa.

Asiantuntijoiden mukaan opetuksen todellinen digitalisaatio edellyttää enemmän kuin laitteiden hallintaa. Opettajilta vaaditaan kykyä arvioida, milloin ja miten teknologia tukee oppimista ja milloin perinteiset menetelmät ovat parempi valinta.

Esimerkiksi uudenlaiset virtuaalitodellisuuden ympäristöt voivat auttaa havainnollistamaan vaikeita ilmiöitä, ja tekoälypalvelut voivat tarjota oppilaiden tarpeisiin yksilöityjä tehtäviä. Samanaikaisesti uusi teknologia voi lisätä opettajien työkuormaa, jos sen käyttö ei perustu selkeään pedagogiseen suunnitelmaan ja tavoitteeseen.

”Kun opettajilla on riittävä koulutus ja osaaminen, teknologia voi syventää oppimista ja tukea suunnittelua. Ilman tätä riski jää siihen, että käyttö on pintapuolista eikä hyödyt toteudu täysimääräisesti”, Näykki toteaa.

Teknologioiden soveltuvuuden arvioinnin lisäksi opettajien tulee hallita digipedagogisten välineiden käyttö, ja tarvittaessa osata opastaa käyttöä oppilaille.

Vastuullisuus ja tietoturva korostuvat

Oppilailla ei välttämättä ole riittävää ymmärrystä vastuullisesta ja eettisestä teknologian käytöstä, mikä voi lisätä tietoturvariskejä ja johtaa esimerkiksi tekoälyn väärinkäyttöön ja sitä kautta plagiointiin tai tekijänoikeusrikkomuksiin.

Tämä tuo opettajille uudenlaista vastuuta ja lisää työn vaativuutta eritysesti tilanteissa, joissa selkeitä pelisääntöjä tai koulutusta ei ole tarjolla. Vastuullisten digitaitojen opettelussa opettajan ohjauksella on keskeinen rooli.

Täydennyskoulutusten kysyntä jatkaa kasvuaan

Koulutuksen järjestäjien mukaan kiinnostus digipedagogiikan kehittämiseen on selvästi kasvussa. Opettajat toivovat lisää helposti saavutettavia ja omaan arkeen sopivia koulutusmahdollisuuksia.

Samalla esiin nousevat yhtä useammin kysymykset opettajien jaksamisesta, vastuullisuudesta, tietoturvasta ja tekoälyn eettisestä käytöstä.

“Seuraava askel digipedagogiikassa on vahvistaa opettajien vastuullista teknologian käyttöä, erityisesti tekoälyn hyödyntämisessä. Opettajankoulutuksen tulee tarjota arkeen kiinnittyvää, tutkimusperustaista tukea, jotta teknologia oikeasti rikastaa oppimista ja vahvistaa yhdenvertaisuutta”, Näykki toteaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Piia Näykki
apulaisprofessori, Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos
piia.t.naykki@jyu.fi
puh. 0505948136

Kuvat

apulaisprofessori Piia Näykki
apulaisprofessori Piia Näykki
Kuva: Petteri Kivimäki Jyväskylän yliopisto
Lataa

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös: Tutkimus tarjoaa keinoja purojen ja lähteiden tehokkaampaan suojeluun (Saari)12.1.2026 09:00:00 EET | Tiedote

Suomen metsissä sijaitsevat purot ja lähteet ovat monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita elinympäristöjä, mutta niiden suojelu on monin paikoin puutteellista. Tuore Jyväskylän yliopiston väitöskirja tarkastelee, miten Suomen metsälain muutokset, kartoituskäytännöt ja metsänkäsittely vaikuttavat näiden pienvesien tunnistamiseen, suojeluun ja ekologiseen tilaan.

Väitös: Euroopan keskuspankki suhtautui viestinnässään selvästi vakavammin inflaation ylityksiin tavoitetasosta kuin alituksiin7.1.2026 11:16:58 EET | Tiedote

KTM Joni Heikkinen tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen väitöskirjassaan kotitalouksien odotuksia sekä viestinnän merkitystä makrotaloudessa. Väitöskirjan keskeinen tulos koskee Euroopan keskuspankin rahapoliittista viestintää, jonka mukaan EKP:n suhtautuminen inflaation poikkeamiin oli epäsymmetristä vanhan rahapoliittisen strategian aikana vuosina 1999–2021. Tuolloin inflaation ylityksiin hintavakaustavoitteesta suhtauduttiin selvästi vakavammin kuin sen alituksiin. Lisäksi väitöskirja osoittaa, että median sävy on yhteydessä inflaatio-odotuksiin eri väestöryhmissä, ja että verkkohakudata tarjoaa lisäinformaatiota lyhyen aikavälin talouskehityksen ennakointiin.

Ensimmäisen luokan opettajat hyötyivät kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun digitaalisesta arviointipalautteesta5.1.2026 08:30:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopiston sekä Turun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet opettajien ja rehtoreiden näkemyksiä heille toimitetusta kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun digitaalisesta oppilaspalautteesta. Arviointipalaute sisälsi tietoa kokeiluun osallistuneiden oppilaiden luku- ja laskutaidosta sekä sosioemotionaalisista taidoista ensimmäisellä luokalla. Tulokset esitettiin oppilas- ja luokkatasoisesti suhteessa koko ikäluokkaan. Erityisesti uransa alkuvaiheessa olevat opettajat ja rehtorit hyötyivät saamastaan arviointipalautteesta. Lisäksi selvitettiin, missä määrin rehtorit hyödyntävät koulukohtaista koostetietoa tietojohtamisen tukena. Rehtoreiden tiedolla johtamisen käytännöissä olisi raportin mukaan vielä kehitettävää.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye