Kuntaliitto ei pidä kaksivuotisen esiopetuksen käyttöönottoa järkevänä
Kuntaliiton ensiarvion mukaan esiopetuksen laajentaminen kaksivuotiseksi lisäisi kuntien kustannuksia noin 150–200 miljoonaa euroa vuodessa.
”Kyse olisi erittäin merkittävästä lisäpanostuksesta tilanteessa, jossa kuntien talous on jo valmiiksi tiukka ja väestökehitys haastaa kuntien palveluiden järjestämisen tapaa”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa.
Vertailun vuoksi oppivelvollisuuden laajentamisen laskennalliset kustannukset ovat noin 129 miljoonaa euroa vuodessa.

Kuntaliiton ensiarvion mukaan esiopetuksen laajentaminen kaksivuotiseksi lisäisi kuntien kustannuksia noin 150–200 miljoonaa euroa vuodessa. Kuntaliitto korostaa, että uudistuksen vaikutuksia on arvioitava myös kuntatalouden ja palvelujärjestelmän kestävyyden näkökulmasta.
”Kyse olisi erittäin merkittävästä lisäpanostuksesta tilanteessa, jossa kuntien talous on jo valmiiksi tiukka ja väestökehitys haastaa kuntien palveluiden järjestämisen tapaa”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa.
Vertailun vuoksi oppivelvollisuuden laajentamisen laskennalliset kustannukset ovat noin 129 miljoonaa euroa vuodessa.
Kuntaliiton laskelmien mukaan yhden ikäluokan esiopetuksen kokonaiskustannus on noin 450 miljoonaa euroa vuodessa, josta varhaiskasvatuksen puolelta syntyy arviolta 250–300 miljoonan euron säästö. Nettovaikutus kunnille olisi kuitenkin selvästi menoja lisäävä.
Kuntaliitto ei pidä kaksivuotisen esiopetuksen käyttöönottoa tarkoituksenmukaisena, etenkään kun tuoreet tutkimustulokset eivät osoita merkittäviä parannuksia oppimistuloksissa.
”Koska oppimistulokset eivät kehittyneet merkittävästi verrattuna nykykäytäntöön, ei kaksivuotiselle esiopetukselle ole riittäviä perusteita”, Hyvinvointi ja sivistys -yksikön johtaja Susanna Huovinen Kuntaliitosta toteaa.
Kuntaliitto muistuttaa, että esiopetukseen osallistuminen on jo nykyisin erittäin kattavaa, ja suurin osa lapsista on esiopetuksen ohella myös varhaiskasvatuksessa (v. 2024 5-v. 92,7 %). Vain noin 3200 kyseisen ikäluokan viisivuotiasta ei vuonna 2024 osallistunut varhaiskasvatukseen.
Myös henkilöstön saatavuudessa on jo nykyisellään ongelmia: varhaiskasvatuksen ammattilaisista on jo nyt pulaa monilla alueilla, mikä heijastuu esiopetukseen.
”On perusteltua kysyä, mistä tarvittava henkilöstö saadaan, ja miten varmistetaan tuen kohdentuminen niille lapsille, jotka sitä eniten tarvitsevat”, varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen nostaa esille.
Kuntaliiton mukaan voimavaroja tulisikin kohdentaa erityisesti lasten varhaiseen tukemiseen. Tämä tehtäisiin yhteensovittamalla varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palvelu yhdeksi selkeäksi kokonaisuudeksi. Lainsäädännön siiloja tulisi purkaa, jotta tähän päästäisiin. Selkeämpi sääntely ja eheämpi palvelumalli helpottaisi myös kuntien toimintaa sekä perheiden arkea.
Huomionarvoista on myös se, että kokeilussa oli mukana vain päiväkodin yhteydessä järjestetty esiopetus, eikä kaikkia nykyisen lainsäädännön mahdollistamia järjestämistapoja testattu.
Haastattelut ja lisätiedot:
Minna Karhunen, toimitusjohtaja, Kuntaliitto, puh. +358 50 380 5907
Susanna Huovinen, varatoimitusjohtaja, Hyvinvointi ja sivistys -yksikön johtaja, Kuntaliitto, puh. +358 50 432 0731
Jarkko Lahtinen, varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö, Kuntaliitto, puh. +358 50 361 4526
Mari Sjöström, perusopetuksen erityisasiantuntija, Kuntaliitto, puh. +358 50 575 8622
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiKuvat



Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Debatt- och beslutsklimatet har stor betydelse för kommunens framgång17.12.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Merparten av kommunernas förtroendevalda och ledande tjänsteinnehavare anser att debatt- och beslutsklimatet påverkar mycket eller ganska mycket förutsättningarna för kommunens verksamhet. Resultaten baserar sig på beslutsfattarenkäten som genomfördes i höstas och besvarades av över 2500 förtroendevalda och ledande tjänsteinnehavare.
Keskustelu- ja päätöksentekoilmapiirillä suuri merkitys kunnan menestykselle17.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Valtaosa kuntien luottamushenkilöistä ja johtavista viranhaltijoista näkee, että keskustelu- ja päätöksentekoilmapiiri vaikuttaa melko tai erittäin paljon oman kunnan toimintaedellytyksiin. Tämä ilmenee syksyllä toteutetusta Kuntapäättäjäkyselystä, johon vastasi yli 2500 valtuutettua ja keskeistä viranhaltijaa.
Personal som stöder välmåendet är en etablerad del av yrkesutbildningen – 80 procent förutser att behovet kommer att öka15.12.2025 01:00:00 EET | Pressmeddelande
En utredning som Kommunförbundet gjort hösten 2025 visar att personal som stöder välmåendet redan är en integrerad del av vardagen i yrkesläroanstalterna. Hela 80 procent av utbildningsanordnarna uppskattar att behovet av personal som stöder välmåendet kommer att öka, och resterande 20 procent tror att behovet kommer att förbli på nuvarande nivå. Ingen av dem som svarade förutser att behovet kommer att minska. Samtidigt lyfts ett närmare samarbete med välfärdsområdena fram som ett centralt utvecklingsobjekt.
Hyvinvointia tukeva henkilöstö on vakiintunut osa ammatillista koulutusta – 80 prosenttia ennakoi tarpeen kasvavan15.12.2025 01:00:00 EET | Tiedote
Kuntaliiton syksyllä 2025 tekemän selvityksen mukaan hyvinvointia tukeva henkilöstö on jo kiinteä osa ammatillisten oppilaitosten arkea. Peräti 80 prosenttia koulutuksen järjestäjistä arvioi hyvinvointihenkilöstön tarpeen kasvavan, ja loput 20 prosenttia uskoo sen pysyvän nykyisellään. Yksikään vastaaja ei ennakoi tarpeen vähenevän. Tarpeen kasvua selittävät muun muassa oppimisen tuen laajeneminen, oppivelvollisuusiän pidentyminen sekä ennaltaehkäisevän työn merkityksen korostuminen. Samalla yhteistyön tiivistäminen hyvinvointialueiden kanssa nousee keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Kuntouttavan opetuksen kehittäminen edellyttäisi entistä tiiviimpää yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ammatillisen koulutuksen välillä.
Enkät: Kommunens strama ekonomi minskar resurserna för kommunikation11.12.2025 08:55:00 EET | Pressmeddelande
Kommunernas strama ekonomiska situation påverkar resurserna för kommunikationen, enligt Kommunförbundets kommunikationsenkät. Två tredjedelar av kommunikatörerna som svarat på enkäten bedömer att kommunens ekonomiska situation påverkar kommunikationen och marknadsföringen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme