MTK: Ilmasto- ja luontopaneeleilta puuttuu kokonaiskuva metsistä

– On tarkoitushakuista väittää, että metsien kokonaishiilitase paranisi mitä vähemmän metsää hakataan. Paneelit sivuuttavat puutuotteiden pitkäaikaiset hiilivarastot, fossiilisten raaka-aineiden korvaamisen sekä sen, että ilman hakkuita metsien kasvu hiipuu. Tällaista yksisilmäisyyttä on vaikea ymmärtää, MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä sanoo.

Ilmasto- ja luontopaneelit ehdottavat Suomen metsien hakkuiden rajoittamista viime vuosien noin 73 miljoonan kuution tasosta ilmasto- ja luontoperustein. Paneelit rajaisivat vuotuiset hakkuut jopa 60 miljoonaan kuutioon.

MTK korostaa, että hakkuutason rajoittaminen johtaisi väistämättä ilmastohaittoihin. Jos puunkorjuu ja teollisuus siirtyvät maihin, joissa ympäristöstandardit ovat Suomea heikommat, kasvaisi globaali hiilijalanjälki niin sanotun hakkuuvuodon seurauksena. Lisäksi puuston kasvu hiipuu, jos metsiä ei uudisteta aktiivisesti.

– Hakkuiden vähentämisen tuplaongelma on ilmeinen: ilmasto kärsii ja kansantalous heikkenee. On hämmentävää, etteivät paneelit tunnista tätä, MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola toteaa.

Paneelien esitykset sivuuttavat myös sen laajan ja vaikuttavan työn, jota metsänomistajat ovat tehneet luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Lahopuun määrää on kasvatettu, metsänhoidon menetelmiä monipuolistettu ja vapaaehtoiset toimet ovat yleistyneet. Paneelien esityksissä ei näy ymmärrystä näille tuloksille.

Hakkuiden rajoittaminen heikentäisi alueellista elinvoimaa ja vientituotteiden kilpailukykyä sekä leikkaisi työpaikkoja ja valtiontalouden veropohjaa.

– Esimerkiksi kymmenen miljoonan kuution rajoitus hakkuisiin aiheuttaisi miljardiluokan menetyksen kansantaloudelle, Mäki-Hakola sanoo.

MTK muistuttaa, että kestävä metsien käyttö ja moderni metsänhoito – kuten jalostettu viljelyaineisto, oikea-aikaiset hakkuut, lannoitus sekä kasvatusmenetelmien monipuolistaminen – lisäävät metsien kasvua, vahvistavat niiden terveyttä ja kestävyyttä ilmaston ääri-ilmiöitä vastaan.

Ilmastopolitiikan painopisteen tulee olla fossiilisten päästöjen nopeassa vähentämisessä, ei metsien käytön rajoittamisessa.

– Metsät eivät ole tasapainottava maksumies EU:n ilmastovirheille. Metsämme tuottavat uusiutuvia, hiiltä sitovia raaka-aineita yhteiskunnan tarpeisiin, puheenjohtaja Tero Hemmilä painottaa.

MTK korostaa, että päätöksentekijöiden on nähtävä metsät laajemmin kuin paneelien esityksissä.

Lisätietoja:

Tero Hemmilä, MTK:n puheenjohtaja, 0400 522 012

Marko Mäki-Hakola, MTK:n metsäjohtaja, 040 502 6810