Uusi lakiehdotus heikentää erityisesti nuorten ja naisten asemaa työelämässä

Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut eduskunnalle esityksen määräaikaisen työsopimuksen tekemisen helpottamisesta. Esityksen mukaan määräaikaisen työsopimuksen voisi jatkossa tehdä ilman perusteltua syytä, jos kyse on ensimmäisestä työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä. Sopimus olisi mahdollista uusia kahdesti, ja niiden yhteenlaskettu kesto olisi enintään vuoden. 

Jatkossa lainsäädäntö mahdollistaisi määräaikaisen työsopimuksen tekemisen sekä perustellusta syystä että ilman syytä. Lopputuloksena niin työntekijän kuin työnantajankin on vaikea hahmottaa ja tunnistaa omia oikeuksiaan.

STTK pitää esitettyä muutosta erittäin vahingollisena suomalaiselle työelämälle. Lainsäädäntöesitys on epäselvä, puutteellisesti perusteltu, yksipuolisesti työntekijöiden oikeuksia heikentävä ja lisää ongelmia työpaikoilla. 

Myöskään määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisen estämisestä ei ole huolehdittu riittävällä tavalla, vaikka hallitusohjelmaan on nimenomaan kirjattu, ettei muutos saa lisätä työsopimusten perusteetonta ketjuttamista. 

– Uusi lainsäädäntö vähentää erityisesti nuorten mahdollisuuksia vakituiseen työsuhteeseen, eikä epävarma toimeentulo kannusta perheen perustamiseen. Uudistus on epäonnistunut myös työnantajien kannalta, koska lakiesitys lisää erimielisyyksiä työpaikoilla, STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi toteaa.      

Raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riski kasvaa 

Määräaikaisten työsopimusten käytön lisääminen on erittäin huolestuttavaa erityisesti raskaus- ja perhevapaasyrjinnän torjumisen kannalta. Tyypillisesti syrjintä liittyy juuri määräaikaisen työsopimuksen jatkamatta jättämiseen. 

– Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on valitettavasti karua todellisuutta erityisesti naisvaltaisilla aloilla. Syrjintää tapahtuu sekä tietoisesti että tiedostamatta ja tämä lainsäädäntöuudistus väistämättä lisää syrjintätapauksia, sanoo STTK:n juristi Inka Douglas. 

– Toivomme, että eduskuntakäsittelyssä vielä herättäisiin ja ymmärrettäisiin tämän lainsäädännön vahingollisuus koko yhteiskunnalle, Kirvesniemi sanoo.