STTK kansainvälisen naistenpäivän aattona: Nollatoleranssi seksuaaliselle häirinnälle työelämässä, uhrille parempi oikeusturva

Vuoden 2024 tasa-arvobarometrin mukaan 47 prosenttia naisista ja 22 prosenttia miehistä oli kokenut jonkinlaista häirintää kahden viime vuoden aikana (yhteensä 2 526 vastaajaa). Häirintä ilmeni esimerkiksi härskeinä puheina ja vitseinä, vartaloon ja seksuaalisuuteen liittyvänä huomautteluna ja ei-toivottuna kosketteluna.

─ Seksuaalinen häirintä on yleinen työelämän ongelma. Sen torjumiseksi tarvitaan paitsi yhteistyötä ja kulttuurimuutosta, myös muutoksia lainsäädäntöön, STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi esittää.

Viimeksi häirintään liittyvää julkista keskustelua on käyty eduskunnan ympärillä, mutta esimerkkejä nousee toistuvasti esiin monella alalla ja työpaikalla. Seksuaalinen häirintä ja seksuaaliväkivalta on selvitysten perusteella yleistä esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla. Julkisuudessa on aiemmin käsitelty myös ensihoidossa ja pelastusalalla työskentelevien kohtaamaa epäasiallista käytöstä, joka on ilmennyt muun muassa rivona puheena ja luvattomana fyysisenä kosketteluna.

Kirvesniemi huomauttaa, että seksuaalinen häirintä ja ahdistelu piileskelee usein vallan verkostoissa. Häirinnästä helposti vaietaan, sillä kohde kokee pelkoja ja häpeää.
─ Häirityksi tuleva pelkää työsuhteen ja toimeentulon jatkumisen puolesta, mainehaittoja ja työllistymisen edellytyksiä jatkossa. Työpaikoille tarvitaan nollatoleranssi, selkeät pelisäännöt ja riittävä turva työntekijöille nostaa häirintätapaukset esille. Työpaikoille, joissa on useita työnantajia, on lainsäädännöllä luotava yhteisen työpaikan vastuutahot ja tehokkaat puuttumiskeinot.

Velvoite ehkäistä ja torjua häirintää on STTK:n mielestä lisättävä tasa-arvolakiin.
─ Se tulisi mainita sekä kaikkia työnantajia velvoittavassa pykälässä että osana työnantajia velvoittavaa tasa-arvosuunnittelua. Myös tasa-arvovaltuutettu on tätä esittänyt.

Kirvesniemen mielestä myös häirinnän uhrin oikeusturvaa on parannettava.
─ Nykytilaa ja uhrien pääsyä oikeuteen on selvitettävä ja sen pohjalta arvioitava muutostarpeita. Myös seksuaalisen häirinnän uhrin korvauksia on korotettava. 

Lisätietoja STTK:ssa: Else-Mai Kirvesniemi, puhelin 050 346 0847.