Finanssiala ry

Pärjäisitkö taloustiedoissa lukiolaisille? Talousgurun alkukilpailussa kysyttiin taloyhtiöistä ja yritystuista

14.1.2026 14:09:28 EET | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa

Lukiolaisten Talousguru-kilpailun alkukilpailu pidettiin tänään 14.1. lukioissa ympäri Suomen. Alkukilpailu käytiin ylioppilaskirjoitusten tapaan kaikissa kouluissa yhtä aikaa ja tänä vuonna kilpailuun ilmoittautui noin 1100 opiskelijaa yhteensä 116 lukiosta.

Kuva: Jarkko Louhelainen / Finanssiala ry
Kuva: Jarkko Louhelainen / Finanssiala ry

  • Talousguru on vuosittain järjestettävä lukiolaisten talousosaamista ja -ymmärtämistä mittaava kilpailu, jossa parhaiten pärjääville on tarjolla palkinnoksi opiskelupaikka suomalaisessa yliopistossa.
  • Lukiolaisten Talousguru-kilpailun alkukilpailu pidettiin tänään 14.1. lukioissa ympäri Suomen. Alkukilpailu käydään ylioppilaskirjoitusten tapaan kaikissa kouluissa yhtä aikaa.
  • Tänä vuonna kilpailuun ilmoittautui noin 1100 opiskelijaa yhteensä 116 lukiosta.

Alkukilpailuun osallistuneiden joukosta valitaan loppukilpailuun 14 kilpailijaa. Finaali pidetään 26.2., ja siihen kuuluvia suullisia pariväittelyitä voi seurata suorana Kauppalehden verkkosivuilta. Loppukilpailuun kuuluu myös kirjallinen osuus, jonka kilpailijat suorittavat finaalipäivän aamuna.

Talousgurun alkukilpailussa pureudutaan sekä talouden ajankohtaisiin ilmiöihin että talouden perusasioihin. Kilpailussa testataan, kuinka hyvin lukiolaiset tuntevat keskeiset käsitteet ja ymmärtävät talouden nykytilaa muovaavia teemoja. Tällaisia ovat esimerkiksi inflaation ja velkaantumisen seuraukset, maksamisen murros sekä globaalit talousilmiöt, kuten vihreä siirtymä, geopoliittisten jännitteiden ja digitalisaation vaikutus markkinoihin.

Vuoden 2026 alkukilpailussa lukiolaisten taloustaitoja testattiin muun muassa perinteisellä terminselitystehtävällä, jossa vastaajien piti selittää lyhyesti termejä, kuten positiivinen luottorekisteri, digieuro, rahamuuli, arvo-osuustili ja kansaneläke. Vastaajat pääsivät myös arvioimaan liitteenä olleen taulukon pohjalta, pitivätkö annetut Suomen ja Tšekin taloutta koskevat väitteet paikkaansa.

Alkukokeessa sukellettiin lisäksi taloyhtiöiden maailmaan ja pitkässä esseessä nuoret pääsivät näyttämään osaamistaan ajankohtaisesta teemasta eli yritystuista.

Talousgurun valintaa voi seurata suorana Kauppalehden sivuilta

Tänä vuonna Talousgurun hatun painaa päähänsä järjestyksessään jo 28. Talousguru. Kilpailu on vakiinnuttanut asemansa suomalaisissa lukioissa. Alkukilpailuun osallistui tänä vuonna oppilaita 116 lukiosta eri puolilta Suomea. Kilpailun 14 finalistin joukko muodostuu seuraavasti: 5 kilpailijaa valitaan alueidensa parhaina ja 9 absoluuttisesti parhaiden tulosten mukaan. Kustakin lukiosta finaaliin voi päästä vain yksi oppilas. Finalistit esitellään Talousgurun ja Finanssiala ry:n sosiaalisen median tileillä helmikuun aikana.

Palkintona Talousguru-kilpailussa parhaiten suoriutuville on opiskelupaikkoja kahdeksassa suomalaisessa yliopistossa.

Kauppalehti lähettää verkkosivuillaan 26. helmikuuta pidettävän finaalin suorana, jolloin kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus seurata kovatasoisia pariväittelyitä.

Kilpailun järjestävät Finanssiala ry, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry ja FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta. Kilpailun tukijoita ovat Kauppalehti, Nuorten yrittäjyys ja talous NYT, Suomen lukiolaisten liitto ja Taloustoimittajat ry.

Ketkä laativat Talousguru-kysymykset?

Talousguru-kilpailun kysymykset laatii useasta asiantuntijasta koostuva raati, jonka jäsenet työskentelevät talouden parissa. Loppukilpailun tuomaristo muodostetaan raadin jäsenistä sekä muutamasta raadin ulkopuolisesta henkilöstä. Tänä vuonna kilpailukysymyksiä laatineen raadin kokoonpano oli seuraava:

  • Henna Mikkonen, pääekonomisti, Säästöpankkiryhmä
  • Lasse Corin, pääekonomisti, Aktia
  • Sasu Heino, asiantuntija, FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
  • Riitta Mikkola, historian ja yhteiskuntaopin opettaja
  • Veli-Matti Mattila, johtaja, pääekonomisti, Finanssiala ry
  • Mariia Somerla, johtava asiantuntija, Finanssiala ry
  • Emilia Peikola, tapahtuma- ja viestintäasiantuntija, Finanssiala ry

Tätä kysyttiin – olisitko tiennyt?

  1. Mikä on taloyhtiö?
  2. Miten asioista päätetään taloyhtiössä?
  3. Mikä ero on myyntihinnalla ja velattomalla hinnalla?
  4. Mitä eroa on hoitovastikkeella ja rahoitusvastikkeella?

Katso vuoden 2026 koe vastauksineen alla olevista linkeistä myös ruotsiksi.  

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry

Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240
http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote

Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.

FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote

Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.

Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote

Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen

Näin lobbasimme – FA kirjasi avoimuusrekisteriin huijausten torjuntaa, yritysrahoituksen saatavuutta ja kansankapitalismia7.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote

Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 51 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä heinä-joulukuussa 2025. Yleisimpiä aiheita olivat huijausten ja petosten torjunta, yritysrahoituksen saatavuus sekä erilaiset kansankapitalismiin liittyvät asiat. FA julkaisi vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti jo ennen avoimuusrekisteriä tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.7.–31.12.2025.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye