Etsivätyötä fossiilien parissa ja kokoelmien kuriositeetteja – Luomuksen mediapäivä 9.2.
Tervetuloa Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) mediapäivään maanantaina 9.2.2026. Iltapäivän aikana toimittajilla on mahdollisuus tutustua Luomuksen ajankohtaiseen tutkimukseen, tavata tutkijoita ja vierailla yleisöltä normaalisti suljetuissa tiloissa.
Mediapäivä tarjoaa konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka historia kohtaa nykyteknologian. Miten luonnontieteellisiä kokoelmia hyödynnetään luonnon monimuotoisuuden tutkimisessa ja tulevien muutosten ennakoinnissa? Millaisiin kysymyksiin tutkijat etsivät juuri nyt vastauksia?
Paikalla on muun muassa lintuihin, lepakoihin ja hyönteisiin erikoistuneita tutkijoita. Tilaisuudessa on mahdollisuus keskusteluihin, taustoitukseen, haastatteluihin ja kuvaamiseen.
Aika: maanantai 9.2.2026 klo 13–16
Paikka: Luonnontieteellinen museo, Pohjoinen Rautatiekatu 13, Helsinki
Ilmoittaudu mukaan mediapäivään tästä.
Nostoja ohjelmasta (esittelypisteitä on sekä suomeksi että englanniksi):
Kierros kellarissa: Kokoelmien kuriositeetteja
Luonnontieteellisten kokoelmien historia ei ole yksiselitteinen: näytteitä on kerätty eri aikoina eri perustein. Kierroksella avataan kokoelmien värikästä historiaa ja ristiriitaisuuksia sekä sitä, kuinka vuosisatojen takaisia näytteitä käytetään nykytutkimuksessa. Kierroksen vetävät Luomuksen asiantuntijat yhdessä kirjailija Iida Turpeisen kanssa.
Etsivätyötä fossiilien parissa
Kuinka lajien sukupuut tarkentuvat ja täydentyvät nykymenetelmien avulla? Entä mitä muinais-DNA voi kertoa lajien tulevaisuudesta?
CT-skannaus – Kurkista hyönteisen sisälle
Lepakoiden ja yöperhosten evolutiivinen kilpavarustelu on kestänyt miljoonia vuosia. Erikoistuneiden kuuloelintensä avulla yöperhoset havaitsevat korkeataajuuksiset äänet, joita lepakot käyttävät saalistaessaan. Kuuloelinten tutkimuksessa auttaa mikro-CT-kuvantaminen, jolla päästään perhosten mikroskooppisten osien sisälle.
Maailman synty
Miten avaruuspölystä tuli elävä kotiplaneettamme? Luomuksen geologit tutkivat, kuinka mantereet syntyivät Maan nuoruudessa ja mitä maapallon kuohuvassa sisuksessa tapahtuu.
Ekologinen kompensaatio – viherpesua vai toimiva työkalu?
Ekologinen kompensaatio on Suomessa uusi, mutta maailmalla pitkään käytetty menetelmä ihmisen luonnolle aiheuttamien haittojen hyvittämiseksi. Mutta voidaanko luontohaittoja aidosti kompensoida?
BatLab Finland flash talks
Luomuksen lepakkoasiantuntijat esittelevät tuoretta tutkimusta salaperäisistä nahkasiivistä. Millaisia mysteerejä Suomen lepakoihin vielä liittyy?
Lisätietoja
viestinnän suunnittelija Emil Johansson
emil.johansson@helsinki.fi
050 350 3162
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Emil Johanssonviestinnän suunnittelijaLuonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
Puh:0503503162emil.johansson@helsinki.fiLuonnontieteellinen keskusmuseo Luomus on enemmän kuin museo. Helsingin yliopistoon kuuluva Luomus ylläpitää yhtä maailman merkittävimmistä luonnontieteellisistä kokoelmista sekä tekee niihin liittyvää tutkimusta. Kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Sotilaallis-isänmaallinen kasvatus Venäjällä toimii vallankäytön välineenä14.1.2026 08:59:18 EET | Tiedote
Sotilaallis-isänmaallinen kasvatus lävistää Venäjällä koko yhteiskunnan. Valtio testaa sen avulla laajempiin ihmisryhmiin sovellettavia hallinnan keinoja.
Lasten lukumäärällä ja raskauksien ajoituksella on yhteys biologiseen vanhenemiseen8.1.2026 12:06:57 EET | Tiedote
Suomalaisiin kaksosiin perustuva tutkimus osoittaa, että lisääntymishistorialla on väestötasolla havaittava yhteys naisten elinikään ja biologiseen vanhenemiseen. Suurperheiden äitien, synnyttämättömien tai hyvin nuorena lapsen saaneiden naisten vanheneminen oli tutkimusaineistossa jonkin verran muita naisia nopeampaa.
Lintujen ääniä voidaan tunnistaa entistä luotettavammin tekoälyn avulla7.1.2026 10:16:09 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimuksessa tekoälyä opetettiin tunnistamaan lintujen ääniä entistä tarkemmin. Tutkimuksen tuloksia on käytetty muun muassa ‘Muuttolintujen kevät’ -mobiilisovelluksessa, joka on osoittautunut merkittäväksi alustaksi lintuäänitysten keräämiseen ympäri Suomea.
Uskonnon poliittinen voima vaikeutti Serbian EU-haaveita7.1.2026 10:15:00 EET | Tiedote
Uskonnollisilla liikkeillä on huomattavaa poliittista voimaa. Väitöstutkimus osoittaa, miten Serbian ortodoksinen kirkko on vaikuttanut maan suhtautumiseen Kosovon itsenäisyyspyrkimyksiin.
Helsingin yliopistolla kehitettiin tehokas tapa sitoa hiilidioksidia ilmakehästä29.12.2025 15:22:38 EET | Tiedote
Uudelleen käytettävä liuos perustuu superemäksen ja alkoholin yhdisteeseen. Yksi gramma uutta yhdistettä pystyy imemään 156 milligrammaa hiilidioksidia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme