Pitkäaikainen liikkumattomuus yhteydessä suurempaan stressikuormaan keski-iässä
19.1.2026 05:45:00 EET | Oulun yliopisto | Tiedote
Pitkään jatkunut liian vähäinen liikkuminen aikuisiällä kasvattaa kehon stressikuormaa, osoittaa Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin 1966 perustuva laaja seurantatutkimus. Sen sijaan liikuntasuositusten mukainen liikkuminen näyttää suojaavan elimistöä haitalliselta stressiltä.
Fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin, mutta pitkäaikaisen fyysisen aktiivisuuden yhteyttä kehon kumulatiiviseen stressiin on tutkittu vähemmän.
Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan yhteistyönä tehty tutkimus osoittaa, että liikuntatottumuksilla aikuisuuden eri vaiheissa on merkitystä sille, kuinka paljon elimistöön on kertynyt pitkäaikaista stressikuormaa keski-ikään mennessä.
Tutkimuksessa seurattiin yli 3 300:aa Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin 1966 kuuluvaa henkilöä 31 vuoden iästä 46 vuoden ikään asti. Osallistujien vapaa-ajan liikuntaa tarkasteltiin suhteessa Maailman terveysjärjestö WHO:n liikuntasuosituksiin. Lisäksi mitattiin niin sanottua allostaattista kuormaa, joka kuvaa pitkäaikaisen stressin elimistölle aiheuttamaa kuormitusta.
Tulosten mukaan niillä henkilöillä, jotka eivät täyttäneet terveysliikuntasuosituksia seurantajakson aikana, oli keski-iässä suurempi stressikuorma kuin niillä, jotka liikkuivat suositusten mukaisesti. Myös liikkumisen väheneminen aikuisiällä oli yhteydessä lisääntyneeseen stressikuormaan.
Sen sijaan henkilöt, jotka lisäsivät aktiivisuuden määrää aikuisuuden aikana, eivät eronneet stressikuorman osalta aktiivisesti liikkuneista.
”Tulokset viittaavat siihen, että liikunnan merkitys ei rajoitu yksittäisiin elämänvaiheisiin, vaan säännöllinen liikkuminen koko aikuisiän ajan voi suojata elimistöä pitkäaikaisen stressin haitallisilta vaikutuksilta”, toteaa väitöskirjatutkija Maija Korpisaari.
Tutkimuksessa stressikuormaa arvioitiin sekä laajemmalla että suppeammalla biologisten mittausten yhdistelmällä. Tulokset olivat pääosin samansuuntaisia riippumatta käytetystä mittarista, mikä vahvistaa havaintojen luotettavuutta.
Liikunta osaksi stressinhallintaa
Tutkimus tuo uutta näyttöä siitä, että fyysinen aktiivisuus voi olla keskeinen tekijä stressin pitkäaikaisten vaikutusten ehkäisyssä.
”Stressikuorman kannalta merkitystä on sekä nuoruuden että aikuisiän liikkumisen määrällä. Säännöllinen liikkuminen aikuisiässä näyttää auttavan elimistöä selviytymään stressistä vielä keski-iässäkin”, Korpisaari kertoo.
Tutkijoiden mukaan jatkossa tarvitaan lisää pitkittäistutkimuksia, jotta voidaan tarkemmin arvioida eri stressimittareiden käyttöä ja ymmärtää, miten liikunta vaikuttaa kehon stressijärjestelmiin elämänkulun eri vaiheissa.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Psychoneuroendocrinology-tiedelehdessä: Maija Korpisaari, Anna-Maiju Leinonen, Tiina Ikäheimo, Mikko Tulppo, Marjo Seppänen, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Raija Korpelainen, Vahid Farrahi, Tiina Lankila. Association of longitudinal changes in physical activity with allostatic load in midlife. Psychoneuroendocrinology, Volume 184, 2026.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Maija Korpisaari, Oulun yliopisto ja ODL Liikuntaklinikka, 0443932521, maija.korpisaari@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Meri Rova, Oulun yliopisto, 050 464 3361, meri.rova@oulu.fi
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Hautalöydöt paljastavat: Kivikauden ihmisille myös ydinperheen ulkopuoliset jäsenet olivat läheisiä19.3.2026 06:48:00 EET | Tiedote
Kivikauden ihmisillä oli hyvä käsitys omista sukulinjoistaan, ja myös ydinperheen ulkopuoliset jäsenet olivat heille tärkeitä. Metsästäjä-keräilijäkulttuurin sosiaalisesta rakenteesta on saatu uutta tietoa tutkimalla kivikautisista haudoista löytyneiden vainajien jäänteitä dna-analyysin avulla.
Metsänhakkuut heikentävät hömötiaisen pesimistulosta – mutta toivoakin on18.3.2026 07:21:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston uuden tutkimuksen mukaan metsänhakkuilla on vaihtelevia vaikutuksia vähenevien hömötiaisten ja runsastuvien tali- ja sinitiaisten lisääntymismenestykseen. Tutkimuksessa vertailtiin metsän harvennusten ja avohakkuiden vaikutuksia eri tiaislajien pesintään.
Oulun yliopisto ottaa johtavan roolin ammattikasvatuksen tutkimuksessa ja kehittämisessä16.3.2026 09:55:00 EET | Tiedote
Oulun yliopistoon perustetaan ammattikasvatuksen professuuri vastaamaan suomalaisen työelämän ja koulutusjärjestelmän uudistuviin osaamistarpeisiin. Tavoitteena on tuottaa tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja osaamisen uudistamiseen tilanteessa, jossa työelämän rakennemuutos, osaajapula ja jatkuvan oppimisen tarve korostuvat.
Yli 1000 lasta seulottu FINT1DAS-tutkimuksessa – tavoitteena tyypin 1 diabeteksen varhainen tunnistaminen12.3.2026 05:45:00 EET | Tiedote
FINT1DAS-tutkimuksessa on seulottu jo yli 1000 oululaista ja turkulaista lasta tyypin 1 diabeteksen varhaisten merkkien tunnistamiseksi. Noin kolmella prosentilla lapsista on havaittu diabetekseen liittyviä autovasta-aineita, ja he ovat siirtyneet tutkimuksen seurantavaiheeseen.
Tutkimus paljastaa uuden mekanismin, joka selittää kemikaalien vaikutuksia sukupuolihormoneihin11.3.2026 05:45:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijat ovat löytäneet ihmisestä uuden mekanismin, joka voi selittää, miksi tietyt lääkkeet ja ympäristön kemikaalit vaikuttavat sukupuolihormonien tasapainoon. Löydös lisää ymmärrystä niin sanotuista hormonihäiriköistä – kemikaaleista, joiden tiedetään vaikuttavan kehon hormonitoimintaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme