Hannes-myrsky koetteli Suomea – suomalaisten luottamus kuntien valmiuksiin sään ääri-ilmiöihin varautumisessa on vahvaa, mutta monissa kunnissa on työ on vielä alussa

Suomea joulunpyhien jälkeen riepotellut Hannes-myrsky oli yksi pahimmista vuosiin. Ifiin on tullut myrskyn jälkeen jo yli 1 500 vahinkoilmoitusta, ja määrä kasvaa yhä päivittäin. Suurin osa on perinteisiä myrskyvahinkoja, kuten kattovahinkoja ja puun kaatumisia.

– Hannes aiheutti myös poikkeuksellisen laajoja sähkökatkoja, jotka aiheuttivat asiakkaillemme vahinkoja lämmitykseen, laitteisiin ja sulaneisiin pakastimiin liittyen, kommentoi Ifin korvausjohtaja Tia Mäki.

Sään ääri-ilmiöiden voimistuminen on huomattu suomalaiskunnissa. If on tutkinut kuntien varautumista sään ääri-ilmiöihin ja kyselytutkimukseen vastanneista kunnista peräti 87 prosenttia ilmoitti havainneensa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sään ääri-ilmiöitä.

Kuntien valmiuksiin luotetaan laajasti

Vakuutusyhtiö If tutki viime vuonna sekä  kuntien varautumista sään ääri-ilmiöihin että kuntalaisten luottamusta kuntien toimintaa kohtaan. Lähes kolme neljästä (72 %) suomalaisesta on luottavaisia sen suhteen, että oma asuinkunta on ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin suojellakseen asukkaita luonnonilmiöiden aiheuttamilta vahingoilta.

Suomalaisten näkemykset eroavat kuitenkin selkeästi asuinpaikan ja asumismuodon mukaan: Eniten huolta on maaseudulla asuvilla, kun taas luottavaisimpia ovat yli 50 000 asukkaan kunnissa asuvat. Omakotitaloasujista olonsa turvattomaksi asuinkunnan varautumisen suhteen tuntee peräti joka viides, kerrostaloasujista sen sijaan harvempi kuin joka kymmenes.

Kunnissa toimenpiteitä, mutta kokonaiskuva puuttuu

Ifin kuntatutkimus paljastaa, että vain 10 prosenttia suomalaiskunnista on tehnyt kattavan arvion ilmastonmuutoksen vaikutuksista omassa kunnassaan tulevaisuudessa. Vertailun vuoksi Ruotsissa vastaava luku on 80 prosenttia ja Norjassa 75 prosenttia.

Kyselyyn vastanneista kunnista lähes kaksi kolmasosaa (64 %) on kuitenkin ryhtynyt joihinkin konkreettisiin sopeutumistoimiin, ja lähes neljä viidestä (79 %) suunnittelee toimenpiteitä tulevaisuudessa.

– On hienoa, että monissa kunnissa on jo ryhdytty toimiin, mutta ilman kattavaa arviointia oman kunnan tilanteesta on vaikea sanoa, ovatko toimet oikeita ja riittäviä tulevaisuuden kannalta, Mäki toteaa.

Viestinnällä rakennetaan luottamusta

Ifin selvityksessä kävi ilmi, että vain hieman yli kolmannes kunnista (38 %) on tuottanut viestintämateriaalia sopeutumisestaan ilmastonmuutokseen. Mäki korostaa viestinnän merkitystä kuntalaisten ja yritysten suuntaan.

– Viestintä sään ääri-ilmiöihin valmistautumisesta kuntalaisten suuntaan on todella tärkeää. Se luo luottamusta ja voi myös inspiroida yrityksiä ja kuntalaisia omiin varautumistoimiin. Tämä on yksi raporttimme tavoitteista – jakaa hyviä esimerkkejä, joita muut kunnat voivat hyödyntää, kertoo Mäki.

Kuntalaiset voivat myös itse olla aktiivisia, jos asia huolettaa tai oman kunnan varautumiskeinot kiinnostavat.

– Kannattaa tutkia oman kunnan verkkosivuja ja selvittää, löytyykö varautumisesta poliittista päätöstä ja tietoa. Päättäjille voi ilmaista huolensa myös suoraan – usein poliittinen päätös varautumisesta käynnistää konkreettiset toimet kunnissa, Mäki kannustaa.

Vakuutusyhtiö If tilasi kunnille suunnatun kyselytutkimuksen Suomen ympäristökeskukselta (Syke) ja se toteutettiin keväällä 2025. Kyselyyn vastasi 118 kuntaa, jotka edustavat yhteensä noin 4,1 miljoonaa asukasta, mikä kattaa arviolta 73 prosenttia Suomen väestöstä.

Kyselytutkimukseen suomalaisten näkemyksistä ilmastonmuutokseen varautumisesta vastasi 1 019 täysi-ikäistä suomalaista helmikuussa 2025. Kohderyhmä on edustava otos yli 18-vuotiaista suomalaisista. Kokonaistuloksissa virhemarginaali on keskimäärin noin 3 prosenttiyksikköä (95 prosentin luottamustasolla). Kyselytutkimuksen toteutti Ifin toimeksiannosta YouGov.