Finanssiala ry

FA:n Ahosniemi kiittelee ministeri Marttisen viestiä pankkisääntelyn pikaisesta keventämisestä

Jaa
  • Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittelee ministeri Matias Marttisen avausta pankkisääntelyn tarkistamisesta yritysrahoituksen saatavuuden parantamiseksi.
  • Rahoituksen saatavuus on Suomessa yleisesti ottaen hyvä, mutta Ahosniemen mukaan kapeikkoja pystyisi poistamaan sääntelyä järkevöittämällä.
  • Ahosniemi esittää, että ELTIF- ja lainanantorahastojen verotukselliset esteet tulisi poistaa talouden vauhdittamiseksi ja samalla kotimaisten rahastojen kilpailukykyä haittaavat kansalliset lisävaatimukset tulisi poistaa.
  • Lisäksi hän kehottaa arvioimaan uudelleen järjestelmäriskipuskuria ja Finanssivalvonnan (Fiva) mandaattia, jotta pankit voisivat paremmin tukea asiakkaitaan ja kasvua.

Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi on hyvillään työministeri Matias Marttisen (kok.) lausunnosta, jonka mukaan hallitus on tarttumassa pankkisääntelyn purkuun nopealla aikataululla.

Marttinen sanoi Kauppalehden haastattelussa, että hallitus aikoo tukea talouskasvua parantamalla yritysten rahoituksen saatavuutta pankkisääntelyä purkamalla. Hänen mukaansa asiassa pitäisi edetä jo ennen huhtikuun lopun kehysriihtä.

”Pitkään jatkuneen piinallisen heikon talouskasvun keskellä Marttisen avaus on erittäin tervetullut.  Finanssiala on jo pitkään muistuttanut, että ala voisi vauhdittaa taloutta nykyistäkin enemmän, jos sääntely antaisi siihen paremmat edellytykset. Oli lohdullista kuulla ministeri Marttisen suusta, että hihat ollaan vihdoin käärimässä”, Ahosniemi kiittelee.

Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan Suomessa tulee laatia finanssialan kasvustrategia, jonka osana toteutetaan rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarviointi. Ahosniemi kummeksuu sitä, että hallituksella on ollut jo kaksi ja puoli vuotta aikaa vauhdittaa talouskasvua sääntelyä järkevöittämällä, mutta toimiin tartutaan vasta nyt.

“Hyvää joutuu tunnetusti odottamaan, mutta on erikoista, että pitkään sekä yrityksiltä että finanssialalta kuuluneista hätähuudoista huolimatta melko ilmeinen keino talouskasvun vauhdittamiseksi on jäänyt hyödyntämättä. Parempi toki myöhään kuin ei lainkaan, sillä tätä ovat monet yrittäjät odottaneet”, Ahosniemi toteaa.

Pankkisääntelyn kipukohdat EU-tasolla, muussa finanssisääntelyssä kotimaista korjaustarvetta

Ahosniemi muistuttaa, että yritysrahoituksen saatavuus on kaiken kaikkiaan Suomessa hyvällä tasolla, mutta rahoituksen saatavuudessa on kapeikkoja, joiden aiheuttamat ongelmat ovat korostuneet talouden taantuman pitkittyessä. Toimiva rahoitusjärjestelmä vaatii monia kanavia, niin pankki- kuin pääomamarkkinarahoitusta.  Mahdolliset puutteet ja tarvittavat korjaukset on suunnattava oikein.

”Pankkisääntelyn ongelmat ovat pääasiassa EU-tasoisia. Kotimaista korjattavaa löytyy enemmän muusta finanssisääntelystä, esimerkiksi rahastosääntelystä. Kotimainen rahastoala on tärkeä ja kasvava osa arvopaperimarkkinoita ja voisi osaltaan edistää markkinarahoituksen toimintaa, kuten yritysten listautumisia", Ahosniemi mainitsee.

Ahosniemi nostaa esiin esimerkkeinä ELTIF-rahastot ja lainanantorahastot. ELTIF‑ ja lainanantorahastot voisivat kanavoida pääomia kasvuyrityksiin ja listaamattomiin yrityksiin. Ne voivat joissakin tilanteissa toimia pankkirahoituksen vaihtoehtona, mikäli se olisi sääntelyn puolesta mahdollista. Lisäksi kotimainen rahastoala kohtaa ulkomaisia kilpailijoita tiukempaa sääntelyä.

”Suomessa ELTIF- ja lainanantorahastoja ei kuitenkaan verotuksellisten esteitten takia ole. Nämä esteet olisi suhteellisen helppo purkaa”, Ahosniemi toteaa.

”Myös niin sanottu vaihtuvapääomaisen sijoitusyhtiön malli sekä osuudenomistajarekisterin porrastettu rakenne pitäisi sallia. Laissa asetettu vaatimus rahaston osuudenomistajien vähimmäismäärästä pitäisi poistaa”, jatkaa Ahosniemi.

Lisäksi Ahosniemi kehottaa hallitusta tarkastelemaan kriittisesti myös järjestelmäriskipuskurivaatimusta. Se on pankeille määrätty lisäpääomavaatimus, joka asetetaan rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella. Kyseessä on kotimainen vaade, jonka EU-sääntely sallii, mutta ei vaadi tekemään.

”Pankkien pääomavaatimukset ohjaavat osaltaan sitä, minkälaisia kohteita pankit rahoittavat. Siksi niiden tasolla on merkitystä, kun pankit tekevät luottopäätöksiään  ”, Ahosniemi toteaa.

Ahosniemi arvostelee myös sitä, että Fivan kaltaisten kansallisten valvojien mandaateissa ei tällä hetkellä huomioida kasvun ja kilpailukyvyn edistämistä.

”Fivan mandaattia olisi syytä tarkistaa. Ei riitä, että vain tunnistetaan uhkia, jos samalla sivuutetaan sääntelyn ja valvonnan vaikutukset rahoituksen saatavuuteen, markkinoiden kilpailukykyyn ja talouskasvuun”, Ahosniemi linjaa.

Yhteyshenkilöt

Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry

Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240
http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 1513.1.2026 10:06:21 EET | Tiedote

Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.

Nousuja, laskuja ja tasaista kasvua – Puoli vuosikymmentä kriisejä ei horjuttanut sijoitusrahastojen tuottoja8.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote

Finanssiala ry (FA) on julkaissut katsauksen suomalaisten sijoitusrahastojen kehitykseen 2020-luvulla. Katsauksesta selviää, että erityisesti pitkäjänteinen sijoittaminen osakerahastoihin on ollut sijoittajalle tuottoisaa. Rahastopääoman kehityksessä näkyvät erilaiset kriisit, kuten koronapandemia, Venäjän hyökkäyssodan alku ja osin siitä seurannut energiakriisi. Kasvu on ollut tasaista, ja yhteenlaskettu rahastopääoma on kasvanut tammikuun 2020 ja syyskuun 2025 välillä 127 miljardista eurosta yhteensä 194 miljardiin.

Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 157.1.2026 09:35:28 EET | Tiedote

Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye