FA:n Ahosniemi kiittelee ministeri Marttisen viestiä pankkisääntelyn pikaisesta keventämisestä
16.1.2026 14:49:24 EET | Finanssiala ry | Tiedote
- Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittelee ministeri Matias Marttisen avausta pankkisääntelyn tarkistamisesta yritysrahoituksen saatavuuden parantamiseksi.
- Rahoituksen saatavuus on Suomessa yleisesti ottaen hyvä, mutta Ahosniemen mukaan kapeikkoja pystyisi poistamaan sääntelyä järkevöittämällä.
- Ahosniemi esittää, että ELTIF- ja lainanantorahastojen verotukselliset esteet tulisi poistaa talouden vauhdittamiseksi ja samalla kotimaisten rahastojen kilpailukykyä haittaavat kansalliset lisävaatimukset tulisi poistaa.
- Lisäksi hän kehottaa arvioimaan uudelleen järjestelmäriskipuskuria ja Finanssivalvonnan (Fiva) mandaattia, jotta pankit voisivat paremmin tukea asiakkaitaan ja kasvua.

Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi on hyvillään työministeri Matias Marttisen (kok.) lausunnosta, jonka mukaan hallitus on tarttumassa pankkisääntelyn purkuun nopealla aikataululla.
Marttinen sanoi Kauppalehden haastattelussa, että hallitus aikoo tukea talouskasvua parantamalla yritysten rahoituksen saatavuutta pankkisääntelyä purkamalla. Hänen mukaansa asiassa pitäisi edetä jo ennen huhtikuun lopun kehysriihtä.
”Pitkään jatkuneen piinallisen heikon talouskasvun keskellä Marttisen avaus on erittäin tervetullut. Finanssiala on jo pitkään muistuttanut, että ala voisi vauhdittaa taloutta nykyistäkin enemmän, jos sääntely antaisi siihen paremmat edellytykset. Oli lohdullista kuulla ministeri Marttisen suusta, että hihat ollaan vihdoin käärimässä”, Ahosniemi kiittelee.
Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan Suomessa tulee laatia finanssialan kasvustrategia, jonka osana toteutetaan rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarviointi. Ahosniemi kummeksuu sitä, että hallituksella on ollut jo kaksi ja puoli vuotta aikaa vauhdittaa talouskasvua sääntelyä järkevöittämällä, mutta toimiin tartutaan vasta nyt.
“Hyvää joutuu tunnetusti odottamaan, mutta on erikoista, että pitkään sekä yrityksiltä että finanssialalta kuuluneista hätähuudoista huolimatta melko ilmeinen keino talouskasvun vauhdittamiseksi on jäänyt hyödyntämättä. Parempi toki myöhään kuin ei lainkaan, sillä tätä ovat monet yrittäjät odottaneet”, Ahosniemi toteaa.
Pankkisääntelyn kipukohdat EU-tasolla, muussa finanssisääntelyssä kotimaista korjaustarvetta
Ahosniemi muistuttaa, että yritysrahoituksen saatavuus on kaiken kaikkiaan Suomessa hyvällä tasolla, mutta rahoituksen saatavuudessa on kapeikkoja, joiden aiheuttamat ongelmat ovat korostuneet talouden taantuman pitkittyessä. Toimiva rahoitusjärjestelmä vaatii monia kanavia, niin pankki- kuin pääomamarkkinarahoitusta. Mahdolliset puutteet ja tarvittavat korjaukset on suunnattava oikein.
”Pankkisääntelyn ongelmat ovat pääasiassa EU-tasoisia. Kotimaista korjattavaa löytyy enemmän muusta finanssisääntelystä, esimerkiksi rahastosääntelystä. Kotimainen rahastoala on tärkeä ja kasvava osa arvopaperimarkkinoita ja voisi osaltaan edistää markkinarahoituksen toimintaa, kuten yritysten listautumisia", Ahosniemi mainitsee.
Ahosniemi nostaa esiin esimerkkeinä ELTIF-rahastot ja lainanantorahastot. ELTIF‑ ja lainanantorahastot voisivat kanavoida pääomia kasvuyrityksiin ja listaamattomiin yrityksiin. Ne voivat joissakin tilanteissa toimia pankkirahoituksen vaihtoehtona, mikäli se olisi sääntelyn puolesta mahdollista. Lisäksi kotimainen rahastoala kohtaa ulkomaisia kilpailijoita tiukempaa sääntelyä.
”Suomessa ELTIF- ja lainanantorahastoja ei kuitenkaan verotuksellisten esteitten takia ole. Nämä esteet olisi suhteellisen helppo purkaa”, Ahosniemi toteaa.
”Myös niin sanottu vaihtuvapääomaisen sijoitusyhtiön malli sekä osuudenomistajarekisterin porrastettu rakenne pitäisi sallia. Laissa asetettu vaatimus rahaston osuudenomistajien vähimmäismäärästä pitäisi poistaa”, jatkaa Ahosniemi.
Lisäksi Ahosniemi kehottaa hallitusta tarkastelemaan kriittisesti myös järjestelmäriskipuskurivaatimusta. Se on pankeille määrätty lisäpääomavaatimus, joka asetetaan rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella. Kyseessä on kotimainen vaade, jonka EU-sääntely sallii, mutta ei vaadi tekemään.
”Pankkien pääomavaatimukset ohjaavat osaltaan sitä, minkälaisia kohteita pankit rahoittavat. Siksi niiden tasolla on merkitystä, kun pankit tekevät luottopäätöksiään ”, Ahosniemi toteaa.
Ahosniemi arvostelee myös sitä, että Fivan kaltaisten kansallisten valvojien mandaateissa ei tällä hetkellä huomioida kasvun ja kilpailukyvyn edistämistä.
”Fivan mandaattia olisi syytä tarkistaa. Ei riitä, että vain tunnistetaan uhkia, jos samalla sivuutetaan sääntelyn ja valvonnan vaikutukset rahoituksen saatavuuteen, markkinoiden kilpailukykyyn ja talouskasvuun”, Ahosniemi linjaa.
Yhteyshenkilöt
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210arno.ahosniemi@finanssiala.fiAntti VirolainenVaikuttajaviestinnän asiantuntija
Puh:+358 20 793 4296antti.virolainen@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
"Pankkisääntelyn lopputulos vakaa, mutta tarpeettoman monimutkainen" – Olli Rehn ja Arno Ahosniemi yhtä mieltä yksinkertaistamisesta, eri mieltä pääomavaatimuksista28.2.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn peräänkuuluttaa pankkisääntelyn ja -valvonnan yksinkertaistamista mutta korostaa samalla vahvojen pääomapuskurien merkitystä finanssivakaudelle. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kannattaa vahvasti sääntelyn ja valvonnan yksinkertaistamista. Hän tukee myös Rehnin näkemystä valvonnan oikeusperustan selkeyttämisestä ja oikeudellisesta ennakoitavuudesta. Ahosniemi korostaa, että pääomavaatimusten kokonaistasoa on arvioitava uudelleen, koska ne vaikuttavat siihen, missä määrin pankeilla on luotonantokapasiteettia ja mitä kohteita ne rahoittavat.
Lukiolaisten Talousguru-kilpailun voittaja on Marcus Anttila Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta26.2.2026 16:26:27 EET | Tiedote
Lukiolaisten Talousguru-kilpailun on voittanut Marcus Anttila Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. Kilpailun toiseksi tuli Ossi Vatén Lahden yhteiskoulun lukiosta. Kolmanneksi sijoittui Aaro Heikkilä Mäkelänrinteen lukiosta Helsingistä. Hänet palkittiin myös pariväittelyn parhaana. Lukiolaisten Talousguru on vuosittain järjestettävä taloustietokilpailu, jossa palkintona on opiskelupaikkoja peräti kahdeksassa suomalaisessa yliopistossa. Alkukilpailu käytiin tammikuun alussa ylioppilaskirjoitusten tapaan samanaikaisesti lukioissa eri puolilla Suomea. Kilpailuun ilmoittautui lähes 1100 lukiolaista 116 lukiosta.
Finanssialan maine suuren yleisön keskuudessa vahvistunut – yritysten avoimuuteen ja vastuullisuuteen luotetaan26.2.2026 10:54:06 EET | Tiedote
Finanssialan kokonaismaine on Suomessa parantunut jatkuvasti viime vuosina suuren yleisön keskuudessa. Toimialan maine Suomessa on korkeammalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa. Reputation and Trust Analyticsin vuosittain toteuttamassa Luottamus & Maine -tutkimuksessa vastaajat arvioivat marras-joulukuussa 2025 pankki-, rahoitus- ja vakuutusalan yrityksiä sekä työeläkeyhtiöitä.
Muistutuskutsu: Talouden pyöreä pöytä: Ketä YEL-uudistuksessa kuunnellaan? 25.2.202624.2.2026 10:00:33 EET | Kutsu
Yrittäjäeläkejärjestelmää on tarve uudistaa. Järjestelmän menot ovat olleet lähes koko nykyjärjestelmän historian ajan suuremmat kuin tulot. Yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä maksussa olevien eläkkeiden kattamiseen. Yrittäjien eläkejärjestelmässä ei ole otettu käyttöön rahastointia samaan tapaan kuin työntekijöiden eläkejärjestelmässä, joten puuttuvan osuuden eläkemenoista maksaa valtio. Nykyisin eläkemaksut perustuvat työtuloon, eli arvioon yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta. Työtulolla ei tarkoiteta yrityksen tuottamaa voittoa, verotettavaa tuloa tai yrittäjänä nostettua palkkaa. Työtulon pitäisi vastata vuosipalkkaa, joka samasta työstä pitäisi maksaa toiselle yhtä ammattitaitoiselle tekijälle. Missä uudistuksessa mennään? Maan hallitus asetti selvityshenkilön tekemään ehdotuksen järjestelmän kehittämisestä. Selvityksen teki Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja Jukka Rantala, jonka esitys julkistettiin joulukuussa 2025. Hallituksella on parhaillaan valmistel
Lukiolaisten Talousguru 2026 huipentuu finaaliin tulevana torstaina 26.2. – suulliset väittelyt suorana Kauppalehden verkkosivuilla23.2.2026 07:53:02 EET | Tiedote
Lukiolaisten Talousguru-kilpailu 2026 huipentuu finaaliin torstaina 26.2.2026. Finaalin suullisia pariväittelyitä voi seurata suorana Kauppalehden verkkosivuilta klo 14.00 alkaen. Vuoden 2026 Talousguru hatutetaan suoran lähetyksen päätteeksi noin klo 15.45.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme