Hyvinvointialueiden työhyvinvointi kehittyy hyvään suuntaan
Hyvinvointialueiden työhyvinvointi on kehittymässä monin mittarein hyvään suuntaan jatkuvista muutoksista huolimatta. Parannettavaa kaivattaisiin työyhteisöjen innovatiivisuudessa. Tärkein kohderyhmä kehittämistoimenpiteille ovat sosiaalipalvelut.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 22.1.2026
Hyvinvointialueiden työhyvinvoinnin tilannekuva on muuttunut vuodesta 2023 vuoteen 2025. Työstä palautuneiden ja työkykynsä hyväksi kokevien osuudet ovat kasvaneet ja koettu työkuormitus pysynyt ennallaan. Työterveyslaitoksen hyvinvointialueiden työhyvinvointikyselyihin osallistui syksyllä 2025 yli 47 000 työntekijää.
Työyhteisöjen yhteistyön toimivuus (70 prosenttia vastaajista) ja oikeudenmukainen lähiesihenkilötyö (74 prosenttia vastaajista) ovat selkeitä voimavaroja: ne molemmat ovat kehittyneet hyvään suuntaan vuodesta 2000 lähtien.
Oman työnsä erittäin palkitsevaksi arvioineiden osuus nousi 27 prosentista 31 prosenttiin. Palkitsevuuden kokemusta lisäsi eniten tulojen nousu. Tämä osuus kasvoi 15 prosentista 22 prosenttiin. Muutosta selittää palkkaharmonisointi, joka on nostanut yleistä palkkatasoa.
Myönteinen kehitys ei koskenut kaikkia osa-alueita eikä kaikkia henkilöstöryhmiä. Kokemukset puutteellisista vaikutusmahdollisuuksista työn muutoksiin (56 prosenttia vastaajista) ja epävarmuudesta työmäärän ylittämisestä oman sietokyvyn (47 prosenttia vastaajista) olivat yleisiä. Epävarmuus työtehtävien jatkuvuudesta lisääntyi 21 prosentista 27 prosenttiin. Sosiaalipalveluissa esiintyi muita enemmän psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja alentunutta työkykyä.
– Hyvinvointialueilla tehtiin kyselyjen aikaan isoja organisaatiomuutoksia ja käytiin muutosneuvotteluja. Näissä oloissa ei ole yllätys, että epävarmuus lisääntyi. Minusta on kuitenkin huomionarvoista, että arviot lähijohtamisesta ja yhteistyöstä pysyivät hyvinä ja jopa paranivat. Se kertoo, että vaikeissakin tilanteissa työpaikoilla on onnistuttu tekemään oikeita asioita, arvioi tutkimusprofessori Mika Kivimäki Työterveyslaitoksesta.
– Koko 25 vuoden seurannan aikana eniten työstressiä raportoitiin koronavuonna 2021. Vuoden 2023 kyselyssä tilanne oli jo helpottunut ja pysyi melko samankaltaisena myös viime syksyn kyselyssä, Kivimäki huomauttaa.
Innovatiivisuus voimavaraksi
Vastanneista vain 43 prosenttia kokee hyvinvointialueiden työyhteisöt innovatiivisina. Innovatiivisuus on tärkeä merkki muutoskyvykkyydestä ja työyhteisön toimivuus on sille hyvä lähtökohta.
– Miten varmistamme, että hyvinvointialueiden työyhteisöissä käytetään aikaa uusien ideoiden kehittelyyn ja toteuttamiseen? Tässä on selkeä paikka kehittää sujuvampaa ja tehokkaampaa työtä ja samalla edistää työntekijöiden työhyvinvointia ja työkykyä, tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta linjaa.
– Työtä tehdään yhdessä ja prosesseina, joten työyhteisöjen yhteinen keskustelu työstä, työyhteisön toiminnasta ja työn kehittämisestä edistää myös työstä palautumista ja työkykyä. Osallistuminen lisää kokemusta vaikutusmahdollisuuksista, mikä sinällään lisää hyvinvointia. Samalla kunkin paras osaaminen saadaan käyttöön ja ratkaisuihin sekä muutoksiin sitoudutaan. Tässä on aikamoinen hyvän kehä, jatkaa Jaana Laitinen
Työ hyvinvointialueilla koetaan yleisesti mielekkääksi ja siihen panostetaan. Vastaajista 88 prosenttia raportoi panostavansa paljon työhönsä ja 88 prosenttia koki työnsä mielekkäänä. Tilanne on organisaatiomuutoksista huolimatta pysynyt muuttumattomana myös sote-uudistusta edeltäneeseen aikaan verrattuna.
Työntekijän sitoutumisesta työnantajaan kertoo työnantajan suosittelu ystävälleen, jota raportoi aiempaa useampi (62 prosenttia).
Tutustu tilannekuvaraporttiin
- Mitä kuuluu hyvinvointialueiden työhyvinvoinnille 2025 (Julkari.fi)
- Raportissa muodostetaan tilannekuva kahdeksan hyvinvointialueen työhyvinvoinnista vuoden 2025 Mitä kuuluu? ja Hyvinvointialueiden työhyvinvointi -tutkimusten perusteella ja niissä tapahtuneet muutokset vuodesta 2023 vuoteen 2025.
- Vastaajia oli vuonna 2023 yhteensä 45 783 (vastausprosentti 54) ja vuonna 2025 yhteensä 47 318 (vastausprosentti 54).
- Raportissa tarkastellaan myös muutostrendejä sote-henkilöstön työssä, työyhteisöissä ja johtamisessa vuosina 2000–2025 viiden hyvinvointialueen organisaatioissa.
Lisätietoja
- Jaana Laitinen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, jaana.laitinen@ttl.fi, +358 46 851 4426
- Mika Kivimäki, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, mika.kivimaki@helsinki.fi, +358 50 448 9300
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiMarika Paasomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504497541marika.paaso@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Kutsu 3.2.2026 DEMOTalks: Muistisairaiden määrä lisääntyy – mihin hoivamme ja voimamme riittävät?19.1.2026 12:47:44 EET | Kutsu
Tervetuloa DEMOGRAPHY Talks -webinaariin 3.2.2026 klo 14–15 kuulemaan tuoretta tutkimustietoa. Tutkijatohtori Kaarina Korhonen (LIFECON, Helsingin yliopisto) kertoo muistisairauksien lisääntymisestä ja ympärivuorokautisen hoivan käytöstä tulevina vuosina. Tutkimusprofessori Ismo Linnosmaa (SustAgeable, Itä-Suomen yliopisto) avaa väestön ikääntymisen vaikutuksia sote-kustannuksiin.
Artificiell intelligens används redan i hälften av företagen, men få har en strategi för att utnyttja den14.1.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Enligt Arbetshälsoinstitutets enkät använder 51 procent av företag som sysselsätter minst tio personer artificiell intelligens. Användningen är koncentrerad till avgränsade uppgifter, och endast 17 procent av de företag som använder artificiell intelligens har en strategi som styr användningen av artificiell intelligens.
Tekoäly on jo puolessa yrityksistä, mutta vain harvalla on strategia sen hyödyntämiseen14.1.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Työterveyslaitoksen kyselyn mukaan 51 prosenttia vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä käyttää tekoälyä. Käyttö keskittyy rajattuihin tehtäviin, ja vain 17 prosentilla tekoälyä käyttävistä yrityksistä on tekoälyn käyttöä ohjaava strategia.
Every other company already uses artificial intelligence, but few have a strategy for using it14.1.2026 06:00:00 EET | Press release
According to a survey by the Finnish Institute of Occupational Health, 51 per cent of companies employing at least 10 people use artificial intelligence. Use is focused on limited tasks, and only 17 per cent of companies using artificial intelligence have a strategy in place to guide its use.
MEDIAKUTSU 22.1.2026 KLO 9.00: Mitä kuuluu hyvinvointialueiden työhyvinvoinnille 2025?13.1.2026 09:15:00 EET | Kutsu
Tervetuloa kuulemaan tutkimustuloksia siitä, miten hyvinvointialueiden henkilöstöllä menee. Kahden laajan tutkimuksen yhteenveto kertoo, miten soten ja pelastustoimen ammattilaiset voivat. Mediatilaisuus järjestetään etäyhteyksin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme