Ruoka kallistuu yhä, reseptilääkkeiden hintojen lasku jatkuu

Ruuan hinta jatkaa nousuaan, kun taas reseptilääkkeiden hintakäyrä osoittaa alaspäin, kertoo Tilastokeskuksen tuore kuluttajahintaindeksi.

Kuluttajahintaindeksin mukaan ruuan hinta on viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana noussut reilut 60 prosenttia. Samaan aikaan reseptilääkkeiden kuluttajahinnat ovat laskeneet peräti 40 prosenttia. Itsehoitolääkkeiden hinnat ovat 20 vuodessa nousseet noin 12 prosenttia, eli selvästi kuluttajahintaindeksiä vähemmän.

Ruuan hinta nousi voimakkaasti vuonna 2022 yleisen inflaatiokehityksen myötä. Vuoden 2022 aikana hinnat hyppäsivät jopa parikymmentä prosenttia, jonka jälkeen hinnat ovat pysytelleet korkealla tasolla.

– Suomessa on maailman keskittynein päivittäistavarakauppa. S- ja K-ryhmän yhteenlaskettu markkinaosuus päivittäistavarakaupasta on jo reilusti yli 80 prosenttia, joten aitoa kilpailua ei ole, ja se vaikuttaa varmasti hintakehitykseen, arvioi Apteekkariliiton puheenjohtaja Risto Holma.

Nousussa ovat edelleen olleet myös taksikyytien hinnat, jotka ovat 20 vuodessa peräti kaksinkertaistuneet. Taksikyytien hinnat lähtivät jyrkkään nousuun heinäkuun 2018 jälkeen, jolloin edellinen taksiuudistus tuli voimaan, ja hinnoittelu vapautettiin. 

Lisääntyvä kilpailu alentaa lääkkeiden hintoja

Lääkealalla kilpailu on sen sijaan viime vuosina koventunut, kun yleisesti käytetyille alkuperäislääkkeille on tullut niiden patenttisuojan päätyttyä kilpailevia rinnakkaislääkkeitä. Niiden hinnat ovat usein jopa kymmeniä prosentteja halvempia.

Esimerkiksi Suomen euromääräisesti myydyimmän verenohennuslääkkeen, apiksabaanin, myyntihinnat romahtivat vuoden 2025 alussa.

Myös biologisissa lääkkeissä hintakilpailu on lisääntynyt biologisten lääkkeiden apteekkivaihdon myötä.

– Luvut osoittavat, että lääkemarkkinoilla hintakilpailu toimii ja laskee hintoja, Holma toteaa.

Leikkaukset ajavat apteekkeja ahdinkoon

Kilpailun lisäksi lääkkeiden hintoja ovat laskeneet viime vuosina lääkkeisiin ja apteekkeihin kohdistetut leikkaukset, joilla on haettu säästöjä valtion lääkekorvausmenoihin. Reseptilääkemyynti onkin muuttunut jo monille apteekeille kannattamattomaksi.

Tuoreimmat leikkauspäätökset eduskunta teki joulun alla, ja niiden seurauksena moni apteekki joutuu nyt sopeuttamaan toimintaansa. Apteekkariliiton tiedossa on tällä hetkellä kymmenkunta apteekkia, jotka ovat ilmoittaneet joutuvansa lopettamaan toimintansa.

– Leikkausten tie on nyt kuljettu loppuun. Jatkossa on huolehdittava siitä, että reseptilääkkeitä ja apteekkipalveluita saa tulevaisuudessakin tasavertaisesti kaikkialla Suomessa, myös harvaanasutuilla alueilla, Holma toteaa.

***

FAKTA | Lääkkeen hinta

•    Apteekit eivät voi vaikuttaa reseptilääkkeen hintaan, vaan hinnat määräytyvät valtion lääketaksan mukaan lääkkeen tukkuhinnan perusteella. Reseptilääkkeet maksavat siten saman verran kaikissa Suomen apteekeissa ja apteekkien verkkopalveluissa. 

•    Apteekit voivat myydä osaa itsehoitolääkkeistä lääketaksan mukaista enimmäishintaa halvemmalla tinkimällä omasta katteestaan, jonka vuoksi niiden hinnat voivat vaihdella apteekeittain.

•    Apteekin osuus lääkkeen hinnasta on keskimäärin 16 %. Tästä osuudesta maksetaan kaikki apteekin kulut, joista palkkakulut muodostavat liki 60 %. 

•    Tilastokeskuksen Apteekkariliitolle kahdesti vuodessa toimittamassa aineistossa seurataan, lääkkeiden, elintarvikkeiden ja taksimatkojen kuluttajahintojen kehitystä. Elintarvikkeissa on mukana alkoholittomat juomat.

Lisätietoja: puheenjohtaja, apteekkari Risto Holma, p. 0400 605 208, risto.holma@lauttasaarenapteekki.fi, viestintäjohtaja Erkki Kostiainen p. 050 566 8188, erkki.kostiainen@apteekkariliitto.fi ja yliaktuaari Kristiina Nieminen, p. 029 551 2957, kristiina.nieminen@tilastokeskus.fi (kuluttajahintaindeksi)