Kanta-Hämeen vesihuollossa katse vuoteen 2040

Kanta-Hämeen maakunnan yhteinen vesihuoltosuunnitelma 2040 on valmistunut. 
Suunnitelma ehdottaa ison joukon erilaisia toimia, joiden tarkoituksena on vahvistaa yhdyskunnan vedenhankinnan varmuutta ja minimoida jätevesivaikutuksia sekä kehittää jäteveden puhdistamisessa syntyvien lietteiden kokoamista ja jatkokäsittelyä. Ehdotettavilla toimilla lisätään myös seudullisen kunta- ja laitosyhteistyön vaiheittaista syventämistä. Ehdotetuille toimille on laadittu alustavat toteutusaikataulut ja kustannusarviot sekä vastuutahot. Suunnitelma sisältää myös erilliset kunnittaiset yhteenvedot. Ne palvelevat kuntia ja vesihuoltolaitoksia päätöksenteossa, ylikunnallisten tunnustelujen käynnistämisessä sekä toimivat katalyyttinä yksityiskohtaisemmille suunnitelmille. 

Suunnitelma toimii koko maakunnan yhteisenä vesihuollon kehittämisasiakirjana vuosien 2026–2040 aikana. Suunnitelma ehdottaa vesihuoltoyhteistyön edelleen laajentamista myös Pirkanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakuntien kanssa. Suunnitelman ehdotetut toimenpiteet edistävät maankäytön ja elinkeinojen kehittymistä sekä viime kädessä asukkaiden ja ympäristön hyvinvointia. Suunnitelma tukee myös maakunnan muuta yleistä kehittämistä sekä kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelman toimeenpanoa. Kansallisella tasolla tavoitellaan alan kykyä sopeutua, uudistua ja ennakoida muutoksia sekä ylläpitää asema kestävän kehityksen kivijalkana ja kansallisen ylpeyden aiheena. 

Tarpeet ja toimet tunnistettu – toiminnan uudelleen ajattelu korostuu 

Vedenhankinnan toimintavarmuus

Kanta-Hämeessä yhdyskunnan vedenhankinta perustuu pohja- ja tekopohjaveden käyttöön. Forssan ja Hämeenlinnan seuduilla ehdotetaan nykyisten vedenottamoiden kehittämistä, uusien varavesiyhteyksien toteuttamista sekä yhdyskunnan lisävedenhankintaa palvelevien pohjavesiselvitysten toteuttamista. 

Jokaisella kolmella seutukunnalla ehdotetaan lisäksi sammutusvesitarkastelujen toteuttamista yhdessä pelastuslaitoksen kanssa ja pohjavesisuojausten toteuttamista tärkeiden vedenottamoiden vaikutusalueille. Lisäksi ehdotetaan varavesiyhteyksien säännöllistä ylläpitoa ja testausta sekä vesijohtoverkoston saneerausvelan purkuohjelman toteuttamista. Haja-asutusalueiden vedenjakelukatkoihin varautumisessa ehdotetaan myös kuntien, laitosten ja asukkaiden välisen viestinnän kehittämistä. 

Jätevesien johtaminen ja lietteiden käsittely 

Forssan seudulla ehdotetaan yhteisen seudullisen jätevesien käsittelysuunnitelman laadintaa tulevaisuuden ratkaisuiksi. Lisäksi seudulla ehdotetaan nykyisten jätevedenpuhdistamoiden saneerauksia ja ylikunnallisen jätevesiyhteistyön syventämistä. Jokioisten Vaulammin alueen kehittämiseksi ehdotetaan myös ylikunnallisen siirtoviemärin toteuttamista Ypäjän Palikkalaan.  

Forssassa, Hämeenlinnassa, Janakkalassa ja Riihimäellä ehdotetaan yhdyskuntajätevesidirektiivin vaatimuksiin vastaamiseksi typenpoiston edelleen tehostamistoimia, mikroepäpuhtauksien (mm. lääkejäämät ja mikromuovit) poistoa ja energiatehokkuuden tehostamistoimenpiteitä. 

Hämeenlinnan Lammin pitäjän jätevedenpuhdistamolle ehdotetaan saneerausta tai jätevesien johtamista Paroisten puhdistamolle. Lopella ehdotetaan sakokaivolietteen vastaanoton uusimistoimia ja Kaartjärven jätevedenpuhdistamon kaukovalvonnan parantamista.

Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukunnilla ehdotetaan lietteiden käsittelyä uusilla seudullisilla yhteisratkaisuilla, joilla varaudutaan myös tulevaisuuden lietelainsäädännön vaatimuksiin vastaamiseen ja ravinteiden tehokkaampaan talteenottoon. Lisäksi ehdotetaan koko maakunnan tasolla haja-asutuksen lietteiden vastaanottopisteiden tarkastelua hiilineutraaliuden ja ravinteiden kierrätyksen näkökulmasta. Edelleen ehdotetaan myös nykyisten sakokaivolietteiden vastaanottopaikkojen tarkastelu- ja uusimistoimenpiteitä. Haja-asutuksen kiinteistökohtaisissa jätevesiratkaisuissa ehdotetaan kuivakäymälöiden laajempaa käyttöönottoa ja viestinnän kehittämistä. 

Jokaisella kolmella seutukunnalla ehdotetaan myös jätevesiviemäriverkostojen toimivuuden ja hulevesien hallinnan osalta hulevesiohjelmien laatimista, jätevesiviemäriverkoston saneerausohjelman toteuttamista sekä aktiivisempaa sekaviemäröinnistä luopumista. 

Laitosyhteistyön syventäminen – toiminnan uudelleen ajattelu tärkeää

Kanta-Hämeessä vesihuoltopalveluja tarjoaa lähes 40 vesihuoltolaitosta. Näiden laitosten palvelujen piirissä on noin 80–90 prosenttia maakunnan 169 000 asukkaasta. Suurin osa laitoksista toimii kuitenkin vaatimattomilla resursseilla. Jotta laitoksilla on mahdollista tarjota palvelujaan ja suoriutua velvoitteistaan, on yhteistyötä välttämätöntä lisätä ja toimintaa ajateltava uudelleen sijainnista ja hallintorajoista huolimatta. 

Suunnitelmassa ehdotetaan useita erilaisia toimia kunnalliseen ja ylikunnalliseen sekä ylimaakunnalliseen organisoitumiseen ja operointiyhteistyöhön. Vesiosuuskunnille ehdotetaan toimia, joiden tavoitteena on sulautuminen kunnalliseen laitokseen. Lisäksi kunnallisille laitoksille ehdotetaan operointipalveluiden kehittämistä ja tarjoamista vesiosuuskunnille. Suunnitelmassa ehdotetaan vaihtoehtoja myös seudullisista ja ylimaakunnallisista kuntaomisteisista vesihuoltoyhtiöistä vuoteen 2040 mennessä. 

Suunnitelmassa ehdotettujen laitos- ja operointiyhteistyön syventäminen edellyttää erilaisten tunnustelujen käynnistämistä, yhteistyömallien selvittämistä ja olemassa olevien käytäntöjen jakamista. Tähän työhön ehdotetaan maakunnallisen vesihuollon toimielimen perustamista, joka toimii hankkeiden käynnistymisen katalyyttinä, linjaa hankkeiden etenemistä sekä arvioi suunnitelman ajantasaistamistarvetta. 

Suunnitelma on laadittu alueen kuntien ja kunnallisten vesihuoltolaitosten sekä Etelä-Savon ELY-keskuksen yhteistyönä. Suunnitelman käytännön toteutuksesta on vastannut Ramboll Finland Oy. Suunnitelma korvaa nykyiset ja pääosin toteutuneet seutukunnittaiset vesihuollon yleissuunnitelmat, jotka on laadittu vuosien 2000–2008 aikana.