Tuore selvitys: EU:n maataloustuista merkittävä osa keskittyy rikkaimmalle prosentille tuensaajista
20.1.2026 06:35:00 EET | Greenpeace | Tiedote
Greenpeacen tuore raportti “Who CAPtures the cash” selvitti EU:n yhteisen maatalouspolitiikan(CAP) alaisten maataloustukien jakautumista kuudessa maassa: Tšekissä, Tanskassa, Saksassa, Espanjassa, Alankomaissa ja Italiassa. Selvityksen mukaan peräti 40% tuista ohjautuu rikkaimmalle yhdelle prosentille samaan aikaan kun pienemmät tilat ja viljelijät ympäri Eurooppaa kohtaavat taloudellisia haasteita ja epävarmuutta.
Selvityksestä käy ilmi, että ympäristön kannalta kestävän maataloustuotannon, eläinten hyvinvoinnin ja maaseutuyhteisöjen elinvoimaisuuden sijasta nykyiset tuet näyttävät suosivan ympäristölle haitallista teollisen mittaluokan toimintaa ja rikkaita suurmaanomistajia. Maataloustukien alkuperäinen tarkoitus oli viljelijöiden tukeminen, mutta nykyisellään tukijärjestelmä ohjaa vuosittain miljardeja euroja verorahaa suurmaanomistajille, sijoitusyhtiöille ja ylikansallisille maatalousyrityksille.
Esimerkiksi Tšekissä, Puolassa, Slovakiassa ja Unkarissa lukuisia maatalousyrityksiä omistava AGROFERT -yhtiörypäs on vastaanottanut pelkästään vuonna 2024 yli 16 miljoonan euron maataloustuet, vaikka on samaan aikaan saanut Slovakian viranomaisilta historialliset, yli 20 miljoonan euron sakot monopoliaseman väärinkäytöstä ja sääntöjen vastaisista fuusioista.
“Tukijärjestelmän ongelmien takia tuet menevät rikkaille, eikä tuki tavoita niitä, jotka sitä todella tarvitsevat: konkurssin partaalla olevia viljelijöitä, pieniä ekologisia tiloja ja kaikkia niitä, jotka haluavat siirtyä ympäristön kannalta kestävämpiin maatalouskäytäntöihin. Eriarvoisuuden ruokkimisessa, luonnon tuhoamisessa ja elintarviketuotannon pitkän aikavälin kannattavuuden heikentämisessä ei ole yhteiskunnallista arvoa, mutta silti sitä tuetaan. CAP tarvitsee kiireellisesti uudistamista, jotta se palvelisi yleistä etua ja viljelijöiden tarpeita”, sanoo Greenpeacen EU-yksikön maatalouspolitiikan johtaja Marco Contiero.
Tukien jakautumista analysoi Greenpeacen EU-yksikön toimeksiannosta data-analyysiyhtiö Kaas & Mulvad. Vuoden 2024 tukien saajia koskevat tiedot on noudettu EU:n maataloustukien kansallisista tietokannoista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marco Contiero, Greenpeacen EU-yksikön maatalouspolitiikan johtaja (englanniksi)
+32 477 77 70 34
marco.contiero@greenpeace.org
Juuso JanhunenTiedottaja
Puh:040 482 55 41juuso.janhunen@greenpeace.orgLiitteet
Linkit
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Greenpeace
Tuhannet marssivat Viiankiaavan suojelualueen puolesta eri puolilla Suomea – ”Hallituksen on asetettava luonto kaivosyhtiöiden edun edelle”.26.9.2026 15:45:10 EEST | Tiedote
Pelastetaan Viiankiaapa -mielenosoitukset keräsivät lauantaina 26. syyskuuta väkeä useille paikkakunnille puolustamaan kansainvälisesti arvokasta Viiankiaavan luonnonsuojelualuetta. Helsingissä marssille osallistui arviolta 3500 ihmistä. Mielenosoittajien selkeä viesti on, että eduskunnan on torjuttava AA Sakatti Miningin kaivoshanke eikä hallitus saa myöntää sille poikkeusta Natura 2000 -suojelusta. Mielenosoituksia järjestettiin Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Joensuussa, Kuopiossa, Vaasassa, Oulussa, Sodankylässä ja Rovaniemellä.
Viiankiaavan suojelualueen puolesta osoitetaan mieltä eri puolilla Suomea lauantaina 26.9. – hallitusta vaaditaan torjumaan Sakatti Miningin kaivoshanke24.9.2026 09:38:07 EEST | Tiedote
Pelastetaan Viiankiaapa -mielenosoitukset kokoontuvat eri puolilla Suomea lauantaina 26. syyskuuta. Mielenosoituksissa vaaditaan eduskuntaa torjumaan Sakatti Miningin kaivoshanke ja hallitusta olemaan myöntämättä Sakatille poikkeusta Natura 2000 -suojelusta. Kaivoshanke uhkaa Viiankiaavan kansainvälisesti arvokasta luonnonsuojelualuetta Sodankylässä. Mielenosoituksia järjestetään kahdeksalla paikkakunnalla: Helsingissä, Turussa, Tampereella, Joensuussa, Kuopiossa, Vaasassa, Oulussa ja Rovaniemellä. Niistä odotetaan syksyn merkittävintä kannanottoa suomalaisen luonnonsuojelun puolesta.
UPM kärähti jälleen: avohakkasi luonnonmetsän Saimaan rannalla9.9.2026 08:15:00 EEST | Tiedote
Metsäyhtiö UPM avohakkasi heinäkuussa 2026 Puumalan Pajukaarteen luonnonmetsässä Saimaan rannalla. Hakkuissa hävitettiin luonnontilaisen kaltaista yli 100-vuotiasta vanhaa rantametsää. Osa avohakkuusta tehtiin suojelualueella.
Greenpeace ennallistamissuunnitelmasta: Taloushyötyjä ei ole selvitetty, metsistä neuvotellaan piilossa27.8.2026 16:09:41 EEST | Tiedote
Greenpeacen mukaan ennallistamistoimet luovat luontohyötyjen lisäksi taloudellista toimeliaisuutta ja työllisyyttä harvaan asutuille seuduille. Kustannuskeskeisyys ja taloudellisten hyötyjen selvittämättä jättäminen viittaavat siihen, että valmistelun tavoitteena on ollut heikentää julkista tukea ennallistamiselle.
Raportti: Maailman rikkaimmalla 0,01 prosentilla arviolta lähes biljoonan dollarin vuotuinen ilmastovelka11.6.2026 12:14:07 EEST | Tiedote
Nairobi/Bonn, 10. kesäkuuta 2026 – Erittäin pienen upporikkaiden joukon toiminta kytkeytyy suhteettoman suureen ilmastohaittaan. Ilmiötä paisuttavat omistukset ja sijoitukset runsaasti päästöjä tuottavaan toimintaan sekä hiili-intensiivinen elämäntapa, paljastaa Greenpeacen tuore kansainvälinen raportti. Vuonna 2022 maailman rikkaimman 0,01 prosentin sijoitukset kytkeytyivät arviolta 992 miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruiseen summaan, jota raportti kuvailee ilmastovelaksi. Tämä tarkoittaa rahaksi muutettuja ilmastovahinkoja, jotka johtuvat päästöistä, jotka ylittävät oikeudenmukaisen osuuden Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 °C:n polun mukaisesta jäljellä olevasta hiilibudjetista. Vertailun vuoksi raportti arvioi maailman rikkaimman 0,01 prosentin kulutukseen perustuvan ilmastovelan olleen 405 miljardia dollaria vuonna 2022.[1]
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme