Vuoden 2025 YEL-työtulotarkistuksissa työtulo nousi lähes puolella tarkistetuista

YEL-työtulotarkistuksen kohteena oli viime vuonna yli 25 000 euron työtulot vuoden 2023 lakimuutoksen mukaisen tarkistusjärjestyksen mukaisesti sekä kaikki yrittäjät, joiden YEL-vakuutus on ollut vähintään kolme vuotta voimassa ja työtuloon ei ole tehty merkittäviä muutoksia kyseisenä aikana.

Tarkistusten lopputuloksena työtulo nousi 49 prosentilla nyt tarkistetuista yrittäjistä. Noin 48 prosentilla työtulo pysyi samana, ja alle prosentilla työtulo laski. Loppuosalla tarkistaminen oli tietojen keräyshetkellä kesken tai YEL-vakuutus oli päättynyt prosessin aikana. Eläketurvakeskus julkaisee lopulliset tilastot tarkistuksista myöhemmin vuoden 2026 aikana.

Työtulotarkistukset perustuvat vuoden 2023 alussa voimaan astuneeseen lakimuutokseen, joka velvoittaa työeläkevakuuttajat tarkistamaan yrittäjien työtulon tason säännöllisesti. Työtulon tulee vastata vuosipalkkaa, joka maksettaisiin samasta työstä yhtä ammattitaitoiselle henkilölle. Työtulon perusteella määräytyy yrittäjän eläkemaksu ja se vaikuttaa paitsi vanhuuden ja työkyvyttömyyden aikana maksettavaan työeläkkeeseen, myös esimerkiksi sairaus- ja vanhempainpäivärahaan, työttömyysturvaan ja asumistukeen.

– Vuonna 2023 aloitetut YEL-työtulojen tarkistuskierrokset ovat nyt koskeneet yrittäjiä kaikilla työtulotasoilla. Työtulot nousivat yrittäjillä laajasti, mutta varsinkin matalammilla työtulotasoilla ja pienyrittäjillä. Nykylainsäädännön tavoitteena on jatkossakin parantaa yrittäjien sosiaali- ja eläketurvaa ja vähentää alivakuuttamista varmistamalla, että yrittäjän työtulo vastaisi paremmin yrittäjän työpanoksen arvoa, toteaa Telan erityisasiantuntija Janne Pelkonen.

Enimmillään työtulo voi tarkistuksessa nousta 4 000 eurolla. Tämä tarkoittaa kuukausittaisessa YEL-maksussa noin 85 euron korotusta.

Yrittäjistä vain 7 prosenttia hylkäsi työtuloehdotuksen ja halusi täydentää tietoja eläkeyhtiölle

Tarkistuksen kohteena olevia YEL-vakuutuksia oli viime vuonna noin 58 000. Jos tarkistuksessa havaittiin, että yrittäjän työtulo ei vastannut työpanoksen arvoa, yrittäjä sai työeläkevakuuttajalta ehdotuksen uudesta työtulosta. Yrittäjän on tällöin ollut mahdollista esittää lisätietoja työtulon perusteluksi, mikäli hän ei ole ollut samaa mieltä ehdotetusta työtulosta. Eläkeyhtiöt perustavat YEL-työtulon määrittelyn ensisijaisesti YEL-työtulolaskurin antamaan arvioon.

Noin 35 prosenttia työtuloehdotuksen saaneista yrittäjistä ei ollut reagoinut siihen lainkaan. Noin 7 prosenttia hylkäsi ehdotuksen eli halusi toimittaa eläkeyhtiölleen lisätietoja saamansa työtuloehdotuksen korjaamiseksi. Lisätietoja toimitettiin esimerkiksi yrittäjätoiminnan laajuudesta ja työpanoksensa arvosta. Yrittäjien toimittamissa lisätiedoissa korostuivat liikevaihtoa koskevien taustatietojen virheellisyys, yrittäjän maksukyky, tieto yritystoiminnan tilanteen muutoksesta, työtuntien vähäisyys sekä terveydelliset syyt.

Työtulotarkistuksen piirissä olevat, palautetta antaneet yrittäjät kritisoivat sitä, että työtuloa arvioidaan liikevaihdon perusteella. Työtulosuositusta pidettiin korkeana suhteessa todelliseen työpanokseen tai tuloihin nähden, ja palautteissa nostettiin esille, että liikevaihto ei huomioi yrityksen kuluja.

– Eläketurvakeskus on tehnyt työtulolaskuriin vuoden 2026 alusta päivityksen, joka rajaa työtulosuosituksen korkeintaan 60 prosenttiin yrittäjän liikevaihdosta, kertoo Pelkonen.

Laskurin päivityksestä voi lukea tarkemmin Eläketurvakeskuksen uutisesta.

Myönteistä palautetta yrittäjät antoivat siitä, että kun eläkeyhtiölle toimitti lisätietoja, prosessi sujui hyvin.

Nousua useimmiten säädetyn enimmäiskorotuksen verran

Valtaosalla yrittäjistä, joilla työtulo nousi, korotus oli lainmukaisen enimmäismäärän verran eli 4 000 euroa. Tämä tarkoittaa kuukausittaisessa YEL-maksussa noin 85 euron korotusta. Yhteensä 42 prosentilla työtulotarkistuksen kohteena olleista yrittäjistä työtulo nousi tämän verran. Osalla näistä yrittäjistä työtulo ei vielä ensimmäisen tarkistuksen jälkeen ole oikein mitoitetulla tasolla, jolloin heitä saattaa odottaa uusi korotus seuraavalla tarkistuskierroksella kolmen vuoden kuluttua. Maksimikorotusraja koskee kaikkia YEL-vakuutettuja yrittäjiä vuoden 2023 lakimuutoksessa määritellyn siirtymäajan eli vuoden 2028 loppuun.

Pienellä osalla työtulotarkistetuista yrittäjistä työtulon nostamiseen työpanosta vastaavalle tasolle riitti enimmäiskorotusta pienempi summa tai yrittäjä valitsi itse työtuloonsa enimmäismäärän ylittävän korotuksen.

Palautteissa näkyy toive vakuuttamisesta todellisten tulojen mukaan – vastaako tuleva YEL-uudistus tarpeeseen?

Yrittäjäeläkkeitä on määrä uudistaa vielä tällä hallituskaudella selvityshenkilö Jukka Rantalan raportin valmistuttua joulukuun alussa. Työtulotarkistuksen piirissä olevien yrittäjien palautteissa näkyi toive vakuuttamisesta todellisten tulojen mukaan nykyisen työtulon sijaan.

– Yrittäjien kielteisissä palautteissa näkyi se, että yrittäjän eläkevakuutus ei nykyisellään perustu yrittäjän tosiasiallisiin tuloihin. Selvityshenkilö Rantala ehdottaa raportissaan siirtymistä kohti vakuuttamista todellisten ansioiden mukaan. Myös työeläkevakuuttajat kannattavat periaatetta. Todellisiin ansioihin pohjautuva työeläkemaksu olisi selkeä, helposti ymmärrettävä ja myös joustava, sillä eläkemaksu seuraisi automaattisesti yrittäjän todellista ansiokehitystä. Tämä helpottaisi YEL-vakuuttamisesta niin yrittäjien kuin työeläkevakuuttajien kannalta, kertoo Pelkonen.

Yrittäjien palautteissa korostui työtulosuosituksen ja sen määrittelyssä käytettävän laskurin hankaluus. Työeläkevakuuttajien mielestä tulevassa YEL-uudistuksessa tulisi myös tarkastella työtulolaskuria. Laskurilla tai sen muokatulla versiolla tulee todennäköisesti olemaan jatkossakin rooli YEL-vakuuttamisessa.

– YEL-työtulolaskuria tulisi selkeyttää tarkastelemalla ja viemällä sen laskentasäännöt lainsäädäntöön, Pelkonen sanoo.

YEL-työtulojen tarkistukset jatkuvat myös vuonna 2026. Kohderyhmänä ovat kaikki ne yrittäjät, joiden YEL-vakuutus on ollut vähintään kolme vuotta voimassa ja työtuloon ei ole tehty merkittäviä muutoksia kyseisenä aikana. Työeläkevakuuttajien arvioiden mukaan heitä tulee olemaan noin 67 000 henkilöä. Jatkossakin työeläkevakuuttajilla on lain mukainen velvollisuus tarkistaa yrittäjän työtulo kolmen vuoden välein. Enimmäiskorotusraja koskee kahta ensimmäistä tarkistuskierrosta.

Keskeiset luvut vuonna 2025 suoritetuista YEL-työtulojen tarkistuksista

Luvut perustuvat Telan joulukuun 2025 alussa työeläkevakuuttajilta keräämiin alustaviin tietoihin, jotka ovat suuntaa antavia. Tarkemmat rekisteritiedot vahvistuvat Eläketurvakeskuksen raporteissa myöhemmin vuoden 2026 aikana.

YEL-vakuutuksia hoitavia työeläkevakuuttajia ovat työeläkeyhtiöt Elo, Ilmarinen, Varma ja Veritas sekä Apteekkien Eläkekassa ja Eläkekassa Verso.

• YEL-työtulotarkistuksen kohteena olevien yrittäjien määrä noin 58 000.
• Työtulo nousi 49 prosentilla (noin 28 300) työtulotarkistuksen kohteena olevista yrittäjistä.
• Noin 48 prosentilla (noin 27 700 yrittäjää) työtulo pysyi samana. Pienellä osalla (0,8 %, alle 500 yrittäjää) työtulo laski tarkistuksen seurauksena. Yhteensä 2,3 prosentilla (alle 1 400 yrittäjää) tarkistus oli tietojen keräyshetkellä kesken tai YEL-vakuutus oli päättynyt prosessin aikana.
• Tarkistuksen kohteena olleista yrittäjistä noin 42 prosentilla (noin 24 400 yrittäjää) vuosityötulo nousi tarkistuksen enimmäismäärän verran eli 4 000 euroa. Tämä tarkoittaa kuukausittaisessa YEL-maksussa noin 85 euron korotusta.
• 1,6 prosenttia (noin 950) yrittäjistä valitsi itse työtuloonsa enimmäismäärän ylittävän korotuksen.
• Tarkistuksen kohteena olleista yrittäjistä vajaat 7 prosenttia (noin 3 900) ei hyväksynyt saamaansa työtuloehdotusta vaan toimitti yritystoiminnastaan lisätietoja.
• Vuoden 2026 aikana tullaan tarkistamaan niiden yrittäjien YEL-työtulot, joiden YEL-vakuutus on ollut voimassa vähintään kolme vuotta, ja joiden työtuloon ei kyseisenä aikana ole tehty merkittäviä muutoksia. Työeläkevakuuttajien arvioiden mukaan heitä on yhteensä noin 67 000.

Lähde: Tela 12/2025