Helsingin yliopisto

Aikuiset lapset vähentävät ikääntyvien vanhempien hoivakotiasumista, mutta muistisairailla tilanne on toinen

Jaa

Muistisairauksiin kuolleiden kohdalla aikuisten lasten määrä tai etäisyys ei vaikuttanut hoivakotien käyttöön. Kun tarkasteltiin kaikkia kuolleita, lapsettomilla oli enemmän hoivakotipäiviä verrattuna henkilöihin, joilla oli vähintään yksi lapsi.

Lasten määrä ei ollut yhteydessä muistisairauksiin kuolleiden hoivakotipäivien määrään viiden vuoden aikana ennen kuolemaa. Kuitenkin lapsettomuus liittyi noin 30 prosenttia suurempaan hoivakotipäivien määrään kaikkien kuolleiden joukossa. Tulokset käyvät ilmi Journals of Gerontology: Series B -lehdessä julkaistusta Helsingin yliopiston rekisteritutkimuksesta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös lasten maantieteellistä etäisyyttä pääkaupunkiseudulla asuviin ikääntyviin vanhempiin. Naisilla, joiden lapset asuivat samalla postinumeroalueella, hoivakotien käyttö oli vähäisempää kuin kauempana asuvilla lapsilla. Muistisairauksiin kuolleilla vastaavaa yhteyttä ei havaittu.

– Tulos viittaa siihen, että lasten mahdollisuudet korvata muistisairaiden vanhempien ympärivuorokautisen hoivan tarvetta ovat hyvin rajalliset, toteaa tutkijatohtori Kaarina Korhonen Helsingin yliopistosta.

Lapsilla erityinen merkitys ikääntyville miehille ilman puolisoa

Lasten merkitys hoivakodissa asumiselle korostui erityisesti niiden miesten kohdalla, joilla ei ollut puolisoa elämänsä loppuvaiheessa. Muistisairauksiin kuolleilla tätäkään yhteyttä ei kuitenkaan havaittu.

– Lapset näyttävät osittain korvaavan puolison tarjoamaa tukea ja vähentävän hoivakotiasumista miehillä.

Kaikkien kuolleiden joukossa havaituilla eroilla ei kuitenkaan ole merkittävää väestötason vaikutusta, sillä hoivakotien käyttö oli muista syistä kuin muistisairauksista kuolleilla kokonaisuutena vähäistä.

– Tutkimuksen johtopäätös on, että aikuisten lasten saatavuudella on vain rajallinen merkitys ikääntyvien hoivakotien käytölle, Korhonen sanoo.

Julkaisu:
Kaarina Korhonen, Elina Einiö, Pekka Martikainen. The Association of Number and Geographic Proximity of Children with Care Home Use Before All-Cause and Dementia Deaths: A Register-Based Study of Finnish Older Adults, The Journals of Gerontology: Series B, 2025, https://doi.org/10.1093/geronb/gbaf250

Lisätiedot:
Kaarina Korhonen
kaarina.korhonen@helsinki.fi
Puh. 050 3199 388

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Helsingin yliopisto on kansainvälinen tiedeyhteisö, johon kuuluu yli 40 000 opiskelijaa ja työntekijää. Teemme tieteellisiä läpimurtoja maailman parhaaksi. Vahvuutemme ovat tulevaisuuden teknologiat, kestävä planeetta, yksilöllinen terveys sekä oppivat ja muuntuvat yhteiskunnat. Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye