Vesitiekartan tavoitteena metsätalouden vesistövaikutusten entistä parempi hallinta
20.1.2026 12:00:00 EET | Metsäteollisuus ry | Tiedote
Metsäteollisuus ry ja Sahateollisuus ry ovat aloittaneet vesitiekartan valmistelun. Tiekartan taustaksi toteutettu selvitys osoitti, että metsätalousvaltaisten valuma-alueiden vesistöt ovat laatutekijöiltään pääosin vähintään hyvässä tilassa. Suurin osa vesistökuormituksesta aiheutuu jo 1960–1970-luvulla tehdyistä ojituksista. Vesitiekartta etsii ratkaisuja muun muassa tähän tilanteeseen.
Metsäteollisuus ry ja Sahateollisuus ry ovat tammikuussa 2026 aloittaneet yhteisen puuta jalostavan teollisuuden vesitiekaran laadinnan. Vesitiekartan tavoitteena on tarkentaa tietopohjaa metsätalouden aiheuttamasta vesistökuormituksesta ja löytää uusia aiempaa parempia keinoja hallita kuormitusta. Loppuvuodesta 2026 valmistuva vesitiekartta on jatkoa puuta jalostavan teollisuuden ilmasto- ja monimuotoisuustiekartoille.
Metsäteollisuus ry ja Sahateollisuus ry tilasivat keväällä 2025 Tapio Palvelut Oy:ltä taustaselvityksen, jonka avulla tarkennettiin kokonaiskuvaa metsätalouden osuudesta vesistökuormitukseen eri vesienhoitoalueilla. Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus laativat esiselvitykset työn taustaksi.
Metsätalousvaltaisten valuma-alueiden joet ja järvet ovat Tapion selvityksen mukaan ekologisilta laatutekijöiltään sekä fysikaalis-kemiallisten tekijöiden osalta pääosin hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Edelleen on kuitenkin vesistöjä, joiden tila on tyydyttävässä tai heikommassa tilassa. Yksittäisissä vesistöissä metsätalouden toimenpiteet voivat luonnonhuuhtouman ohella olla merkittävä ja joissakin tapauksissa jopa ainoa vesistökuormituksen lähde.
Metsätalouden osuus Suomen vesistöjen ravinnekuormituksesta on noin 12 % fosforista ja 6 % typestä. Suuri osa metsätalouden kuormituksesta johtuu 1960–70-lukujen ojitusten aiheuttamasta ojituslisästä, jonka arvioidaan aiheuttavan 60 % metsätalouden nykyisestä fosfori- ja typpikuormasta. Tähän voidaan jatkossa vaikuttaa esimerkiksi säätelemällä turvekankaiden vedenpintaa, mutta lisätutkimusta tarvitaan. Suurin vesistökuormittaja Suomessa on maatalous, vastaten 42 % fosfori- ja 26 % typpikuormituksesta.
- Metsätalouden toimenpiteiden vaikutus on tyypillisesti voimakkaampi pienissä vesistöissä erityisesti turvemaavaltasilla alueilla, joiden valuma-alueet ovat usein voimakkaasti ojitettuja. Nämä alueet ovat ratkaisevan tärkeitä vesistövaikutusten hallinnan kannalta, toteaa erikoistutkija Heikki Mykrä Suomen ympäristökeskuksesta.
Vesitiekartan seuraavassa vaiheessa tutkitaan erilaisia keinoja metsätalouden vesistövaikutusten vähentämiseksi. Ratkaisuja haetaan mm. ojituslisän aiheuttamien kuormitusten hallintaan. Mahdollisuuksia nähdään erityisesti kunnostusojitusten täsmällisemmässä tarveharkinnassa ja uusimman tutkimustiedon mukaisessa pohjaveden pinnan tason säätelyssä. Valuma-aluekohtainen vesiensuojelun suunnittelu ja toteutus vaatii toimintakulttuurin muutosta sekä toimijoiden osaamisen kehittämistä.
- Metsänkäsittelymenetelmien kehityksen myötä luonnon- ja vesiensuojelu on yhä kiinteämpi osa metsätaloutta. Vesitiekartta, metsäsertifiointijärjestelmien kehitys, tarkemman paikkatiedon hyödyntäminen sekä metsäalan monimuotoisuustoimet kaikki tukevat vesistöjen suojelua, esittelee Metsäteollisuus ry:n metsäpolitiikan päällikkö Mika Salmi.
Puuta jalostava teollisuus järjestää maaliskuun aikana tuloswebinaarin Tapion raportin tuloksista. Kutsut tilaisuuteen lähetetään myöhemmin.
Lisätiedot: Mika Salmi, metsäpolitiikan päällikkö, Metsäteollisuus ry, mika.salmi@forestindustries.fi, p.040 719 9037
Liitteet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Metsäteollisuus ry
Puukaupan alkuvuosi oli hiljainen – toimivat markkinat hyödyttävät metsänomistajaa ja teollisuutta10.6.2026 13:00:00 EEST | Tiedote
Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-maaliskuussa puuta yksityismetsistä 6,2 miljoonaa kuutiometriä. Määrä on 24 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja noin viidenneksen alle viiden vuoden vastaavan ajankohdan keskiarvon. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä kuitupuuta ostettiin 2,9 miljoonaa kuutiometriä ja tukkipuuta 2,4 miljoonaa kuutiometriä. Viiden vuoden keskiarvoon verrattuna kuitupuun ostomäärä jäi lähes neljänneksen pienemmäksi ja tukkipuun noin 12 prosenttia pienemmäksi. Puun hinnat kehittyivät puutavaralajeittain eri suuntiin edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Mäntytukkien hinnat laskivat noin kaksi prosenttia, kuusitukkien hinnat nousivat noin prosentin ja koivutukkien hinnat laskivat noin kaksi prosenttia. Kuitupuun hinnat puolestaan laskivat noin kymmenen prosenttia. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä mäntytukin keskihinta oli 74 euroa kuutiometriltä. Hinnat vaihtelivat alueen ja hakkuutavan mukaan noin 46–78 euron v
Metsäteollisuuden tuotanto ja vienti laskivat 2026 ensimmäisellä neljänneksellä8.6.2026 11:31:22 EEST | Tiedote
Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä metsäteollisuuden markkinatilanne pysyi heikkona ja metsäteollisuustuotteiden kysyntä vaimeana. Maailmantalouden näkymät vuodelle 2026 ovat heikentyneet kevään aikana. Geopoliittinen epävarmuus, Ukrainan sodan jatkuminen ja Lähi-idän kriisi ovat nostaneet energian, logistiikan ja raaka-aineiden hintoja, hidastaneet kysynnän elpymistä ja vaimentaneet maailmankaupan kasvua.
Suometsätaloushankkeen tavoitteena tuottavat suometsät, suuremmat hiilinielut ja parempi vesienhallinta12.5.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Lapin elinvoimakeskus on myöntänyt suometsätaloutta uudistavalle Kohti uutta suometsätaloutta -hankkeelle rahoituksen. Myönnetty valtionavustus tukee hallitusohjelman mukaisesti metsien kasvua ja hiilinielujen vahvistamista. Nyt käynnistyvä ja syksyyn 2027 kestävä hanke tuo uusimman tutkimustiedon turvemaiden metsänhoidosta metsänomistajien ja metsäalan ammattilaisten käyttöön koulutuksen, viestinnän ja vuorovaikutteisten työkalujen avulla. Hankkeen keskiössä ovat vesienhallinnan uudet ratkaisut, tuhkalannoitus sekä metsänhoitomenetelmien tarkastelu kokonaisuutena. Tavoitteena on puuston kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen lisäksi vähentää ojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöjä ja pienentää metsätalouden vesistökuormitusta. – Tutkimusnäyttö osoittaa selvästi, että turvemaiden metsänhoitoa voidaan kehittää niin, että ilmastohyödyt ja metsätalouden kannattavuus kulkevat käsi kädessä. Hankkeessa jalostamme tutkimustiedon käytännön toimiksi ja päätöksenteon tueksi, kertoo hankkeessa
Metsäteollisuus ry esittää ylisääntelyn karsimista ja kilpailukykyä vahvistavia toimia15.4.2026 14:58:31 EEST | Tiedote
Metsäteollisuus ry kannustaa hallitusta jatkamaan kehysriihessään rohkeaa norminpurkua ja tekemään kilpailukykyä vahvistavia päätöksiä. Ylisääntely, kasvavat logistiikan energiakustannukset ja metsäteiden huononeva kunto heikentävät teollisuuden toiminta- ja investointiympäristöä. Kaikki ratkaisuehdotukset eivät ole kalliita toteuttaa.
Alkava metsänistutuskausi vaatii vastuullisuutta24.3.2026 08:10:00 EET | Tiedote
Kevään koittaessa alkava istutuskausi tuo metsänhoitoon paljon työntekijöitä sekä Suomesta että ulkomailta. Metsäteollisuus ry korostaa, että vastuullisuus metsähoitotöissä edellyttää läpinäkyviä hankintaketjuja, selkeitä pelisääntöjä ja työturvallisuuden kunnioittamista työn toteutusketjun jokaisessa vaiheessa. EK:n kannanotto 23.3. on monilta osin kannatettava.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme