Vesitiekartan tavoitteena metsätalouden vesistövaikutusten entistä parempi hallinta
Metsäteollisuus ry ja Sahateollisuus ry ovat aloittaneet vesitiekartan valmistelun. Tiekartan taustaksi toteutettu selvitys osoitti, että metsätalousvaltaisten valuma-alueiden vesistöt ovat laatutekijöiltään pääosin vähintään hyvässä tilassa. Suurin osa vesistökuormituksesta aiheutuu jo 1960–1970-luvulla tehdyistä ojituksista. Vesitiekartta etsii ratkaisuja muun muassa tähän tilanteeseen.
Metsäteollisuus ry ja Sahateollisuus ry ovat tammikuussa 2026 aloittaneet yhteisen puuta jalostavan teollisuuden vesitiekaran laadinnan. Vesitiekartan tavoitteena on tarkentaa tietopohjaa metsätalouden aiheuttamasta vesistökuormituksesta ja löytää uusia aiempaa parempia keinoja hallita kuormitusta. Loppuvuodesta 2026 valmistuva vesitiekartta on jatkoa puuta jalostavan teollisuuden ilmasto- ja monimuotoisuustiekartoille.
Metsäteollisuus ry ja Sahateollisuus ry tilasivat keväällä 2025 Tapio Palvelut Oy:ltä taustaselvityksen, jonka avulla tarkennettiin kokonaiskuvaa metsätalouden osuudesta vesistökuormitukseen eri vesienhoitoalueilla. Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus laativat esiselvitykset työn taustaksi.
Metsätalousvaltaisten valuma-alueiden joet ja järvet ovat Tapion selvityksen mukaan ekologisilta laatutekijöiltään sekä fysikaalis-kemiallisten tekijöiden osalta pääosin hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Edelleen on kuitenkin vesistöjä, joiden tila on tyydyttävässä tai heikommassa tilassa. Yksittäisissä vesistöissä metsätalouden toimenpiteet voivat luonnonhuuhtouman ohella olla merkittävä ja joissakin tapauksissa jopa ainoa vesistökuormituksen lähde.
Metsätalouden osuus Suomen vesistöjen ravinnekuormituksesta on noin 6 % fosforista ja 12 % typestä. Suuri osa metsätalouden kuormituksesta johtuu 1960–70-lukujen ojitusten aiheuttamasta ojituslisästä, jonka arvioidaan aiheuttavan 60 % metsätalouden nykyisestä fosfori- ja typpikuormasta. Tähän voidaan jatkossa vaikuttaa esimerkiksi säätelemällä turvekankaiden vedenpintaa, mutta lisätutkimusta tarvitaan. Suurin vesistökuormittaja Suomessa on maatalous, vastaten 42 % fosfori- ja 26 % typpikuormituksesta.
- Metsätalouden toimenpiteiden vaikutus on tyypillisesti voimakkaampi pienissä vesistöissä erityisesti turvemaavaltasilla alueilla, joiden valuma-alueet ovat usein voimakkaasti ojitettuja. Nämä alueet ovat ratkaisevan tärkeitä vesistövaikutusten hallinnan kannalta, toteaa erikoistutkija Heikki Mykrä Suomen ympäristökeskuksesta.
Vesitiekartan seuraavassa vaiheessa tutkitaan erilaisia keinoja metsätalouden vesistövaikutusten vähentämiseksi. Ratkaisuja haetaan mm. ojituslisän aiheuttamien kuormitusten hallintaan. Mahdollisuuksia nähdään erityisesti kunnostusojitusten täsmällisemmässä tarveharkinnassa ja uusimman tutkimustiedon mukaisessa pohjaveden pinnan tason säätelyssä. Valuma-aluekohtainen vesiensuojelun suunnittelu ja toteutus vaatii toimintakulttuurin muutosta sekä toimijoiden osaamisen kehittämistä.
- Metsänkäsittelymenetelmien kehityksen myötä luonnon- ja vesiensuojelu on yhä kiinteämpi osa metsätaloutta. Vesitiekartta, metsäsertifiointijärjestelmien kehitys, tarkemman paikkatiedon hyödyntäminen sekä metsäalan monimuotoisuustoimet kaikki tukevat vesistöjen suojelua, esittelee Metsäteollisuus ry:n metsäpolitiikan päällikkö Mika Salmi.
Puuta jalostava teollisuus järjestää maaliskuun aikana tuloswebinaarin Tapion raportin tuloksista. Kutsut tilaisuuteen lähetetään myöhemmin.
Lisätiedot: Mika Salmi, metsäpolitiikan päällikkö, Metsäteollisuus ry, mika.salmi@forestindustries.fi, p.040 719 9037
Liitteet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Metsäteollisuus ry
Suomen tulee vahvistaa metsien kasvua, monimuotoisuutta ja ilmastotyötä13.1.2026 13:05:58 EET | Tiedote
Hakkuurajoitukset eivät ole kestävin tai tehokkain keino Suomen ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamiseen. Kun huomioidaan globaalit ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet, Suomessa tulee hakea keinoja, joilla kestävästi tuotettua raaka-ainetta voidaan hyödyntää tulevaisuudessa nykyistä enemmän.
Maailmantalouden epävarmuudet painoivat metsäteollisuuden tuotantoa ja vientiä1.12.2025 10:58:16 EET | Uutinen
Kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä metsäteollisuuden toimintaympäristö pysyi haasteellisena ja markkinakysyntä vaimeana. Makrotaloudellinen ja geopoliittinen epävarmuus sekä kansainvälisen kaupan häiriöt vaikuttivat negatiivisesti kuluttajien luottamukseen, kuluttajakysyntään ja metsäteollisuustuotteiden kysyntään globaalisti.
EU:n uusi biotalousstrategia vahvistaa metsäteollisuuden roolia vihreässä siirtymässä27.11.2025 14:27:04 EET | Tiedote
Euroopan komissio julkisti tänään odotetun biotalousstrategiansa. Strategiassa on paljon hyvää. Se ennakoi biopohjaisten materiaalien laajaa hyödyntämistä EU:ssa ja kytkee hyvin yhteen biotalouden ja kestävän metsänhoidon. Jotta strategian kunnianhimo muuttuu todellisuudeksi, on strategiaa seuraavan lainsäädännön ja sääntelyn johdonmukaisuus ratkaisevaa.
Korpeinen jatkaa Metsäteollisuus ry:n puheenjohtajana24.11.2025 13:17:59 EET | Tiedote
Metsäteollisuus ry:n syyskokous valitsi UPM-Kymmene Oyj:n talous- ja rahoitusjohtaja, UPM Energy liiketoiminta-alueen johtaja Tapio Korpeisen jatkamaan edelleen yhdistyksen puheenjohtajana. Metsä Groupin pääjohtaja Jussi Vanhanen ja Stora Enson toimitusjohtaja Hans Sohlström valittiin yhdistyksen varapuheenjohtajiksi.
Sami Oksa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtajaksi6.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, Metsänhoitaja (MMM) Sami Oksa (s. 1978) on nimitetty Metsäteollisuus ry:n uudeksi metsäjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme