Nuoren itsemurha ehkäistään tiedolla ja tuella – turvallinen aikuinen vierellä
Nuorten itsemurhien taustalla on useita riskitekijöitä, ja niiden tuntemus yhdistettynä oikea-aikaiseen apuun toimii avaimena itsemurhien ehkäisyssä. Tuore tutkimuskatsaus korostaa itsemurhariskin arviota ja nuorten tukea kaikilla tasoilla.

Nuorten itsemurhia voidaan ehkäistä tiedolla ja osaamisella, joita tulee soveltaa yhteiskunnassa, nuorten omissa yhteisöissä sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Uuden tutkimuskatsauksen mukaan osa nuorista saattaa siirtyä ajatuksista tekoon suhteellisen nopeasti. Siksi on tärkeää huomioida nuorten itsemurha-ajatukset ja kysyä niistä.
– Kun haluamme estää nuoren menehtymisen, keskeistä on tietoon ja kliiniseen osaamiseen perustuva itsemurhariskin arviointi, professori Sami Pirkola sanoo.
Arviossa muodostetaan käsitys kuolemantoiveesta, aiemmasta impulsiivisuudesta ja mahdollisesti jo tehdystä itsemurhasuunnitelmasta.
Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola toimi päätutkijana vertaisarvioidussa tutkimuskatsauksessa. Lääkärilehdessä julkaistu artikkeli perustuu Pirkolan ja hänen tutkimusryhmänsä monivuotiseen työhön itsemurhaehkäisyn tutkimuksessa.
Riskitekijät karttuvat elämänpolulla
Tutkijat esittävät katsauksessa useita riskitekijöitä. Niitä ovat mielenterveys- ja päihdeongelmat, persoonallisuuden impulsiivisuus, itsemurhat lähipiirissä sekä ennen aikuisuutta koetut takaiskut. Nuorten kohdalla täytyy huomioida myös kehitysvaihe. Nuoret ovat taipuvaisempia ottamaan riskejä ja toisaalta reagoivat aikuisia voimakkaammin vastoinkäymisiin. Intentio kuolla voi ailahdella hetkellisesti.
Professori Pirkola kuvaa itsemurhaa yksilölliseksi poluksi, jossa riskitekijät karttuvat elämän varrella. Esimerkiksi lapsuudessa koettu kaltoinkohtelu voi ylläpitää tunneailahteluja nuoruudessa. Negatiiviset elämäntapahtumat lisäävät riskitekijöitä myöhemmin.
Nuoren itsemurhissa pitää tunnistaa myös lähiyhteisöön ja yhteiskuntaan liittyviä tekijöitä. Uusimpana vaikuttaa sosiaalinen media. Toisaalta viestintäteknologia voi tutkijoiden mukaan tarjota välineitä itsetuhoisten nuorten tavoittamiseen, mikä on muuten haastavaa.
Pirkola peräänkuuluttaa toistuvasti keskustelua itsemurhavälineiden saatavuudesta yhteiskunnassa.
Itsemurhakuolemat ovat onneksi harvinaisia ja erityisesti aikuisten itsemurhat ovat vähentyneet. Havaintoon ei ole lupa tuudittautua.
– Suomi on edelleen melko korkean itsemurhakuolleisuuden maa. Nuorten itsemurhat eivät ole lisääntyneet, mutta toisaalta ne eivät ole vähentyneet samaan tahtiin kuin muun ikäisten, Pirkola sanoo.
Tutkijat muistuttavat, että väestössä esiintyy itsetuhoisia ajatuksia noin kymmenen kertaa enemmän kuin itsemurhayrityksiä, joita taas on noin kymmenen kertaa enemmän kuin itsemurhia.
Tukea laajasti kaikilla tasoilla
Palveluissa tutkijat painottavat itsetuhoisuuden tunnistamista ja siihen puuttumista vallitsevan kansallisen itsemurhien ehkäisyohjelman mukaisesti. Terveydenhuollon kliinistä työtä itsemurhayrityksen jälkeen ohjaa siihen kohdistuva Käypä hoito -suositus.
Avun tavoittavuutta voidaan kohentaa matalan kynnyksen palveluilla ja jalkautumalla nuorten pariin. Taustalla tutkijat muistuttavat tärkeydestä ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja huono-osaisuutta. Yhteiskunnassa tulisi edistää suojaavia tekijöitä, jotka parantavat kykyä käsitellä vastoinkäymisiä. Luonteva tuki nuorelle on turvallinen aikuinen arjessa.
Itsemurhien ehkäisyssä korostuu oikealla hetkellä annettava apu. Kun huomataan riskitekijöiden karttuvan elämänpolulla, tulee kurottaa nuoren luokse.
– Vastuuta ei voi ulkoistaa vain yhdelle taholle. Aikuista tarvitaan vierelle kriisitilanteissa. Näin tarjotaan aitoa läsnäoloa ja tukea sopeutumiseen. On selvää, että tulevaisuudenusko ja elämäntuki korostuvat nykyisinä vaikeina aikoina, Pirkola toteaa.
Tutkimusartikkeli:
Vertaisarvioitu katsausartikkeli, Suom Lääkäril 2026;81:e46447. Miten nuorten itsemurhia voidaan ehkäistä?
Ulos epätoivosta
Professori Pirkola johtaa Strategisen tutkimuksen neuvoston (Suomen Akatemia/STN) rahoittamassa hankekokonaisuudessa tutkimusta, jossa pyritään oikaisemaan kohtalokkaita polkuja.
Tutkijat selvittävät itsemurhaan tai itsemurhayrityksiin johtaneiden elämänkulkujen piirteitä. Pohdinnassa on myös palvelujärjestelmän toiminta, jotta se tarjoaisi paremmin apua ongelmaan.
Nuorten itsemurhien ja itsemurhayritysten tutkimus hankekokonaisuudessa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola
Tampereen yliopisto
sami.pirkola@tuni.fi
050 318 7267
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Uusi strategisen tutkimuksen hanke SpacEconomy kehittää Suomen avaruustaloutta20.1.2026 10:35:00 EET | Tiedote
SpacEconomy-tutkimushanke edistää sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää talouskasvua avaruusteknologian ja sen sovellusten avulla. Hankkeen tavoitteena on myös vahvistaa kansallista ja alueellista resilienssiä sekä edistää varautumista tulevaisuuden uhkiin.
Tampereen yliopisto alkaa kouluttaa Tampereen kaupungin lastenhoitajia varhaiskasvatuksen opettajiksi20.1.2026 08:45:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopisto on solminut Tampereen kaupungin kanssa sopimuksen tilauskoulutuksesta, jonka aikana yliopisto kouluttaa 20 kaupungin lastenhoitajaa varhaiskasvatuksen opettajiksi. Uuden tilauskoulutuksen avulla vastataan kovaan kysyntään varhaiskasvatuksen opettajista. Koulutuksen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Tampereen kaupunki tukee opiskelua mahdollistamalla palkallisia opintopäiviä.
Tiedon valoa -tapahtuma Tampereen yliopistossa – pääpuhujana kulttuuri-ikoni Seela Sella16.1.2026 15:42:13 EET | Tiedote
Tiedon valoa -tapahtuma järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa Tampereen yliopiston keskustakampuksen Päätalossa, ja samalla tapahtuma laajenee kaksipäiväiseksi. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Ohjelmaa on kaikille tieteestä, tutkimuksesta ja kulttuurista kiinnostuneille.
Kirjasto kohtaa algoritmin: kuka pian päättää, mitä luemme?14.1.2026 09:08:30 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimus pureutui tekoälyn käyttöön julkisissa kirjastoissa. Tutkimustulosten perusteella tekoälyavusteinen aineistonhallinta yhdenmukaistaa kokoelmia ja jakaa kirjastonhoitajien mielipiteitä. Samalla se voi tarjota lisää perusteluja tehostamiselle.
Etäkokoukset yllättivät mainettaan parempina – laatu ratkaisee13.1.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Työelämää vaivaa kokousähky, mutta se ei välttämättä heikennä hyvinvointia. Ratkaisevaa on kokousten laatu. Tampereen yliopistossa toteutettu tutkimus paljastaa, että etäkokoukset voivat olla tehokkaampia ja tuottavampia kuin lähikokoukset, kun ne on organisoitu hyvin ja vuorovaikutus toimii.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme