Väitös: Arki hoivakodissa voisi olla aktiivisempaa kokonaisvaltaisen muutoksen avulla
Ikääntyneiden fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi hoivakodeissa tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi tarvitaan muutoksia hoitokulttuuriin, hoitajien rooliin ja ympäristön hyödyntämiseen, mutta muutosten toteuttaminen ei edellytä huomattavia lisäresursseja.

Turun yliopiston väitöstutkimuksessa tutkittiin ikääntyneiden fyysisen aktiivisuuden edistämistä hoivakodeissa. Tutkimuksen tulosten mukaan ikääntyneiden fyysinen aktiivisuus hoivakodeissa oli vähäistä. Arkea vietettiin pääosin paikallaan ollen. Huomattava osa ikääntyneiden fyysisestä aktiivisuudesta tapahtui päivittäisten toimintojen, kuten peseytymisen ja pukeutumisen, sekä itsenäisen yksikössä kävelyn seurauksena. Ikääntyneet jäivät vaille mielekkäitä fyysisiä aktiviteetteja, ja heidän osallistumisensa arkisiin askareisiin, harrasteisiin tai liikuntaharjoitteluun oli vähäistä.
– Hoitokulttuuri on ikääntyneitä passivoiva. Liikkumattomuutta, fyysisten aktiviteettien puutetta ja liikkumisen rajoittamista pidetään normaalina hoivakodeissa, vaikka ikääntyneen olisi tärkeää olla arjessaan niin aktiivinen kuin se hänen terveytensä ja toimintakykynsä huomioiden on mahdollista, väitöskirjatutkija Noora Narsakka sanoo.
Fyysinen aktiivisuus muun muassa ylläpitää toimintakykyä, mielenterveyttä ja ehkäisee kaatumisia. Jo pienikin fyysisen aktiivisuuden lisäys voi olla hyödyllistä.
– Positiivinen löydös tutkimuksessa oli, että fyysisen aktiivisuuden edistämistä voitiin parantaa ilman huomattavia lisäresursseja, Narsakka jatkaa.
Parannuksia hoitokulttuuria, hoitajien roolia ja ympäristöä kehittämällä
Hoivakodeissa elävät ikääntyneet ovat yhä monisairaampia ja huonokuntoisempia. Hoitajien rooli fyysisen aktivisuuden edistämisessä onkin välttämätön, sillä ikääntyneet tarvitsevat tukea ollakseen fyysisesti aktiivisia arkisissa toimissaan.
Tutkimuksessa hoitajien roolia, toimintatapoja ja ajankäyttöä kehittämällä lisättiin ikääntyneiden fyysisiä aktiviteetteja. Tämä vaati olemassa olevien käytäntöjen kriittistä tarkastelua ja tietoisuuden lisäämistä fyysisen aktiivisuuden tärkeydestä. Oleellista muutokselle oli, että hoitajat osallistuivat itse kehittämään omaan työtään tutkimusnäyttöön pohjautuen yhdessä muiden ammattilaisten kanssa.
– Tällaisten prosessien avulla on mahdollista myös muuttaa nykyistä passivoivaa hoitokulttuuria. Lisäksi fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi on tärkeää kehittää samanaikaisesti ympäristöä, Narsakka kertoo.
Ympäristön hyödyntäminen fyysisen aktiivisuuden edistämisessä on toistaiseksi ollut hoivakodeissa rajoittunutta. Niiden esteettömyys huomioidaan yhä paremmin, mutta fyysistä ympäristöä ei juurikaan hyödynnetä aktivoivana.
– Fyysisessä ympäristössä voisi olla monenlaista nähtävää ja tehtävää, joka saa liikkumaan. Näitä voisivat hyödyntää ikääntyneet itsenäisesti sekä ammattilaiset ja vierailijat yhdessä ikääntyneiden kanssa. Myös sosiaalisen ympäristön, kuten omaisten ja vapaaehtoisten osallistaminen, tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia ikääntyneiden aktiivisuuden edistämiseen, Narsakka selittää.
Väitöstutkimuksessa kehitettiin kokonaisvaltainen malli, jota voidaan hyödyntää fyysisen aktiivisuuden edistämisessä. Malli tuo esiin hoitotyön, hoitokulttuurin, fyysisen ja sosiaalisen ympäristön sekä näiden kokonaisvaltaisen tarkastelun tärkeyden fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi hoivakodeissa.
Väitöstilaisuus perjantaina 30. tammikuuta
MSc, sairaanhoitaja (AMK) Noora Narsakka esittää väitöskirjansa ”Promoting the physical activity of older adults in institutional long-term care as nursing practice using the environment: a metaphorical model” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 30.1.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu1-luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Sandra Zwakhalen (Maastrichtin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena professori Minna Stolt (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Noora NarsakkaVäistöskirjatutkijaTurun yliopisto
Puh:0504900929noora.narsakka@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/noora-narsakkaKuvat

Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Väitös: Tulevissa pandemioissa tartuntoja estetään antigeenitesteillä – suomalaisella teknologialla tunnistaa tartuttajat20.1.2026 05:00:00 EET | Tiedote
Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa suunniteltiin ja kehitettiin automatisoidut pikatestit usealle tartuntataudille. Väitöskirjatyön aikana kaupallistetut testit tunnistavat tartuttavat ja aktiivisessa tautivaiheessa olevat henkilöt virusten tai bakteerien antigeenien avulla. Antigeenitestejä hyödyntämällä voidaan tehostaa tartuntatautien hoitoa ja hallita taudin leviämistä pandemioiden ja epidemioiden aikana.
Tutkimus selvitti vasemmiston ja oikeiston ”woke”-asenteita16.1.2026 14:00:40 EET | Tiedote
Turun yliopiston tutkimuksen lippulaiva INVESTin erikoistutkija Oskari Lahtinen on kehittänyt ensimmäistä kertaa mittarit sekä vasemmistolaisten että oikeistolaisten niin sanottujen woke-asenteiden mittaamiseen. Vasemmistolaisia “woke”-asenteita koskevan mittarin hän laati ensi kertaa kaksi vuotta sitten. ”Oikeisto-wokelle” ei aiemmin ole ollut käytössä tutkimuksellista mittaria. Lahtisen mukaan tutkimuksessa näkyy uutena ilmiönä vasemmiston woken ja poliittisen väkivallan hyväksymisen yhteys. “Oikeisto-woke”-asenteita määritti taas erityisesti usko ns. väestönvaihtoteoriaan, joka oli erityisesti perussuomalaisten vastaajien keskuudessa suosittu.
Puutiaishavainnot viime vuosina ennätyslukemissa – tänä vuonna käynnistyy valtakunnallinen puutiaiskeräys16.1.2026 11:10:00 EET | Tiedote
Puutiaiset ovat yleistyneet Suomessa ja levinneet yhä uusille alueille. Viime vuonna suomalaiset ilmoittivat Punkkilive-palveluun lähes 140 000 havaintoa eri puolilta maata. Tänä vuonna tutkijat käynnistävät valtakunnallisen puutiaiskeräyksen. Kansalaisia pyydetään lähettämään kohtaamansa punkit tutkijoille, jotta puutiaisten levittämiä taudinaiheuttajia ja lajistossa tapahtuneita muutoksia voidaan selvittää.
Väitös: Rahapeliriippuvuus näkyy aivojen neurobiologisina muutoksina15.1.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Turun yliopistossa tehty väitöskirjatutkimus osoittaa, että rahapeliriippuvuuteen liittyy muutoksia aivojen itsehillintä- ja palkitsemisjärjestelmissä. Useita aivokuvantamismenetelmiä yhdistävä tutkimus tarjoaa uutta tietoa rahapeliriippuvuuden biologiasta ja mahdollisuuksia hoidon kehittämiseen.
Väitöstutkimus syventää ymmärrystä merkityksellisyydestä Viktor Franklin ajattelun avulla13.1.2026 10:30:00 EET | Tiedote
KTM Mia Salo tutkii väitöskirjassaan merkityksellisyyden kokemusta ja merkityksellistä työtä. Viktor Franklin ajatteluun perustuen väitöstutkimus esittää, että eksistentiaalisena kokemuksena merkityksellisyydessä on keskeistä tietoinen pyrkimys totuudellisuuteen sekä ymmärrys siitä, mikä on arvokasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme