Turun yliopisto

Väitös: Arki hoivakodissa voisi olla aktiivisempaa kokonaisvaltaisen muutoksen avulla

Jaa

Ikääntyneiden fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi hoivakodeissa tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi tarvitaan muutoksia hoitokulttuuriin, hoitajien rooliin ja ympäristön hyödyntämiseen, mutta muutosten toteuttaminen ei edellytä huomattavia lisäresursseja.

Noora Narsakka
Noora Narsakka

Turun yliopiston väitöstutkimuksessa tutkittiin ikääntyneiden fyysisen aktiivisuuden edistämistä hoivakodeissa. Tutkimuksen tulosten mukaan ikääntyneiden fyysinen aktiivisuus hoivakodeissa oli vähäistä. Arkea vietettiin pääosin paikallaan ollen. Huomattava osa ikääntyneiden fyysisestä aktiivisuudesta tapahtui päivittäisten toimintojen, kuten peseytymisen ja pukeutumisen, sekä itsenäisen yksikössä kävelyn seurauksena. Ikääntyneet jäivät vaille mielekkäitä fyysisiä aktiviteetteja, ja heidän osallistumisensa arkisiin askareisiin, harrasteisiin tai liikuntaharjoitteluun oli vähäistä.

– Hoitokulttuuri on ikääntyneitä passivoiva. Liikkumattomuutta, fyysisten aktiviteettien puutetta ja liikkumisen rajoittamista pidetään normaalina hoivakodeissa, vaikka ikääntyneen olisi tärkeää olla arjessaan niin aktiivinen kuin se hänen terveytensä ja toimintakykynsä huomioiden on mahdollista, väitöskirjatutkija Noora Narsakka sanoo.

Fyysinen aktiivisuus muun muassa ylläpitää toimintakykyä, mielenterveyttä ja ehkäisee kaatumisia. Jo pienikin fyysisen aktiivisuuden lisäys voi olla hyödyllistä.

– Positiivinen löydös tutkimuksessa oli, että fyysisen aktiivisuuden edistämistä voitiin parantaa ilman huomattavia lisäresursseja, Narsakka jatkaa. 

Parannuksia hoitokulttuuria, hoitajien roolia ja ympäristöä kehittämällä

Hoivakodeissa elävät ikääntyneet ovat yhä monisairaampia ja huonokuntoisempia. Hoitajien rooli fyysisen aktivisuuden edistämisessä onkin välttämätön, sillä ikääntyneet tarvitsevat tukea ollakseen fyysisesti aktiivisia arkisissa toimissaan.

Tutkimuksessa hoitajien roolia, toimintatapoja ja ajankäyttöä kehittämällä lisättiin ikääntyneiden fyysisiä aktiviteetteja. Tämä vaati olemassa olevien käytäntöjen kriittistä tarkastelua ja tietoisuuden lisäämistä fyysisen aktiivisuuden tärkeydestä. Oleellista muutokselle oli, että hoitajat osallistuivat itse kehittämään omaan työtään tutkimusnäyttöön pohjautuen yhdessä muiden ammattilaisten kanssa.

– Tällaisten prosessien avulla on mahdollista myös muuttaa nykyistä passivoivaa hoitokulttuuria. Lisäksi fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi on tärkeää kehittää samanaikaisesti ympäristöä, Narsakka kertoo.

Ympäristön hyödyntäminen fyysisen aktiivisuuden edistämisessä on toistaiseksi ollut hoivakodeissa rajoittunutta. Niiden esteettömyys huomioidaan yhä paremmin, mutta fyysistä ympäristöä ei juurikaan hyödynnetä aktivoivana.

– Fyysisessä ympäristössä voisi olla monenlaista nähtävää ja tehtävää, joka saa liikkumaan. Näitä voisivat hyödyntää ikääntyneet itsenäisesti sekä ammattilaiset ja vierailijat yhdessä ikääntyneiden kanssa. Myös sosiaalisen ympäristön, kuten omaisten ja vapaaehtoisten osallistaminen, tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia ikääntyneiden aktiivisuuden edistämiseen, Narsakka selittää.

Väitöstutkimuksessa kehitettiin kokonaisvaltainen malli, jota voidaan hyödyntää fyysisen aktiivisuuden edistämisessä. Malli tuo esiin hoitotyön, hoitokulttuurin, fyysisen ja sosiaalisen ympäristön sekä näiden kokonaisvaltaisen tarkastelun tärkeyden fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi hoivakodeissa.

Väitöstilaisuus perjantaina 30. tammikuuta

MSc, sairaanhoitaja (AMK) Noora Narsakka esittää väitöskirjansa ”Promoting the physical activity of older adults in institutional long-term care as nursing practice using the environment: a metaphorical model” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 30.1.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu1-luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Sandra Zwakhalen (Maastrichtin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena professori Minna Stolt (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Noora Narsakka
Noora Narsakka
Lataa

Linkit

Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.

Turun yliopiston mediatiedotteet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto

Väitös: Tulevissa pandemioissa tartuntoja estetään antigeenitesteillä – suomalaisella teknologialla tunnistaa tartuttajat20.1.2026 05:00:00 EET | Tiedote

Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa suunniteltiin ja kehitettiin automatisoidut pikatestit usealle tartuntataudille. Väitöskirjatyön aikana kaupallistetut testit tunnistavat tartuttavat ja aktiivisessa tautivaiheessa olevat henkilöt virusten tai bakteerien antigeenien avulla. Antigeenitestejä hyödyntämällä voidaan tehostaa tartuntatautien hoitoa ja hallita taudin leviämistä pandemioiden ja epidemioiden aikana.

Tutkimus selvitti vasemmiston ja oikeiston ”woke”-asenteita16.1.2026 14:00:40 EET | Tiedote

Turun yliopiston tutkimuksen lippulaiva INVESTin erikoistutkija Oskari Lahtinen on kehittänyt ensimmäistä kertaa mittarit sekä vasemmistolaisten että oikeistolaisten niin sanottujen woke-asenteiden mittaamiseen. Vasemmistolaisia “woke”-asenteita koskevan mittarin hän laati ensi kertaa kaksi vuotta sitten. ”Oikeisto-wokelle” ei aiemmin ole ollut käytössä tutkimuksellista mittaria. Lahtisen mukaan tutkimuksessa näkyy uutena ilmiönä vasemmiston woken ja poliittisen väkivallan hyväksymisen yhteys. “Oikeisto-woke”-asenteita määritti taas erityisesti usko ns. väestönvaihtoteoriaan, joka oli erityisesti perussuomalaisten vastaajien keskuudessa suosittu.

Puutiaishavainnot viime vuosina ennätyslukemissa – tänä vuonna käynnistyy valtakunnallinen puutiaiskeräys16.1.2026 11:10:00 EET | Tiedote

Puutiaiset ovat yleistyneet Suomessa ja levinneet yhä uusille alueille. Viime vuonna suomalaiset ilmoittivat Punkkilive-palveluun lähes 140 000 havaintoa eri puolilta maata. Tänä vuonna tutkijat käynnistävät valtakunnallisen puutiaiskeräyksen. Kansalaisia pyydetään lähettämään kohtaamansa punkit tutkijoille, jotta puutiaisten levittämiä taudinaiheuttajia ja lajistossa tapahtuneita muutoksia voidaan selvittää.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye