Väitöskirjatutkija Tomi Salminen: ”Hätäkeskuspäivystäjän oikein tekemä riskinarvio on ensiarvoisen tärkeä ensihoitopalvelulle”

– Suomalainen hätäkeskus on mielenkiintoinen tutkittava, koska hätäkeskusjärjestelmämme on niin ainutlaatuinen, ensihoidon lehtori ja aiemmin ensihoitajana toiminut Tomi Salminen sanoo. 

Missään muussa maassa ei ole erillistä viranomaista, joka tekee työkseen vain hätäkeskuspäivystystä eli hoitaa riskinarviot ja välittää tehtävät kaikille viranomaisille. Riskinarvion perusteella tehtävälle annetaan kiireellisyys- ja tehtäväluokka. 

Jos hätäkeskuksen tekemässä riskinarviossa tehtävien kiireellisyys arvioidaan suuremmaksi kuin mitä tilanne edellyttää, se kuormittaa ensihoitoa ja aiheuttaa kustannuksia. 

Salminen tutkii muun muassa sitä, millaisia eroja hätäkeskuspäivystäjän ja ensihoitajien ensihoitotehtävien kiireellisyysarvioissa on. Häntä kiinnostaa myös se, mitkä tekijät hätäpuhelussa ja riskinarviossa johtavat ensihoitotehtävän kiireellisyyden yliarvioon, ja mitkä tekijät hätäpuhelun aikana aiheuttavat haasteita riskiarvion tekemiseen. Salminen pyrkii myös tuottamaan uutta tietoa hätäkeskusjärjestelmän kehittämisen tueksi.

Hätäkeskuspäivystäjän yliarviointi on harmitonta niin kauan kuin resurssit ovat riittävät

– Ensihoitajan työssä useammallakin tehtävällä tuli mietittyä sitä, miten hätäkeskus on päätynyt riskinarvioon. Halusin ymmärtää paremmin niitä haasteita, joita hätäkeskuspäivystäjän työhön liittyy: miten puhelimessa alle 60 sekunnissa arvioit tilanteen, miten prosessi etenee ja mitä siinä tapahtuu. Halusin myös selvittää perinpohjaisemmin, että vastaako ensihoitokentän tuntuma todellisuutta, Salminen kertoo.

Marraskuussa 2023 tehty muutos lisäsi hätäkeskuspäivystäjän roolia ja antoi hänelle enemmän omaa harkintaa. Järjestelmän yhtenä tavoitteena on se, että riskiarviot olisivat tasalaatuisempia. 

– Jos meillä olisi rajattomat ensihoidon resurssit, niin yliarviointien aikaansaamaa ongelmaa ei olisi. Kun ihminen soittaa hätäkeskukseen, hän tietää, että saa parhaan mahdollisen avun ja hoidon. Ongelma on se, että jos se paras hoito lähetetään kaikille, resurssit loppuvat hyvin äkkiä. Sen takia on tärkeätä pystyä tunnistamaan todelliset hätätilanteet, Salminen painottaa.

Hätäkeskukseen kuulumattomat puhelut ovat lisääntyneet, mikä kuormittaa hätäkeskuspäivystäjiä ja venyttää koko järjestelmää entisestään.

Riskinarvion kokonaiskuva hyödyttää ensihoitoa ja hätäkeskusjärjestelmää

Salmisen tutkimus koostuu neljästä osatutkimuksesta ja yhteenveto-osasta. Yhteenvedon tarkoituksena on luoda kokonaiskuvaa ja kuvata tapahtumakulun prosessia muutaman skenaarion avulla. 

– Käytännössä kuvaan sitä, mitä tapahtuu silloin, kun tehtävä päättyy yliarvioon, aliarvioon tai onnistuneeseen arvioon. Mitkä tekijät siihen vaikuttavat ja mitä matkan varrella tapahtuu? Tavoitteena on luoda malli, jonka yhtenä tarkoituksena on ensihoitajillekin kuvata sitä, miten monimutkaisesta mallista on kyse ja mistä kaikista seikoista tehdyt riskinarviot johtuvat. Hätäkeskusjärjestelmän tasolla taas pyrin tuomaan tietoa kehityskohteista ja hankaloittavista asioista, sanoo Salminen. 

Osittaisena tavoitteena on myös kehittää hätäkeskuslaitoksen laadunarviointia. Tällä hetkellä laitos arvioi pelkästään hätäpuheluun vastaamisen nopeutta ja tehtävän käsittelynopeutta. Salmisen mukaan se, montako puhelua minuutissa pystyy käsittelemään, tai montako sekuntia vastaamiseen menee, eivät ole parhaita mittareita. 

– Pitäisi arvottaa ja mitata myös sitä, kun päivystäjä onnistuu tekemään onnistuneen riskinarvion. Vaikka tämä tutkimus on pääosin määrällinen tutkimus, niin inhimillinen puoli siellä taustalla on myös tärkeä. 

Lue lisää aiheesta verkkosivuiltamme Väitöskirjatutkija Tomi Salminen: ”Hätäkeskuspäivystäjän oikein tekemä riskinarvio on ensiarvoisen tärkeä ensihoitopalvelulle” | Tampereen korkeakouluyhteisö