Vihreät esittää sujuvaa polkua muksusta maisteriksi

Korkea osaaminen ja tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet ovat Suomen tie ylös taantumasta.

– Haluamme pitää kiinni lupauksesta, että Suomessa jokainen voi kouluttautua niin pitkälle, kuin rahkeet riittävät. Tämä edellyttää sujuvaa koulutuspolkua muksusta maisteriksi, vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö toteaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi viime viikolla edellisellä hallituskaudella käynnistetyn kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun loppuraportin. Kokeilun keskeinen tulos oli selvä: kaksivuotinen esiopetus ei kaventanut lasten oppimiseroja toivotulla tavalla.

– Johtopäätöksemme on se, että kaksivuotisen eskarin sijaan juuri nyt tarvitaan vaikuttavia täsmätoimia viisivuotiaiden varhaiskasvatuksen vahvistamiseen ja koulutusasteiden välisiin siirtymiin, Hyrkkö korostaa.

Raportista ilmenee, että lasten saamassa tuessa on isoja eroja. On esimerkiksi kuntia, joista ei löydy lainkaan varhaiskasvatuksen erityisopettajia. 

– Vihreät esittää viisivuotiaiden viskaritakuuta, jonka tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua ja nostaa viisivuotiaiden osallistumisaste kohti sataa prosenttia. Jokaiselle viisivuotiaalle tulisi automaattisesti osoittaa paikka varhaiskasvatuksessa. Ryhmiin tarvitaan pysyviä aikuisia sekä lisää kieli-, kulttuuri- ja erityisopettajia, Hyrkkö jatkaa.

Oppivelvollisuusiän korottaminen oli hyvä asia, mutta se on samalla tehnyt näkyväksi sen, että koko ikäluokalla ei ole pelkän peruskoulun pohjalta riittäviä valmiuksia käydä lukiota tai ammatillista koulutusta. 

– Tarvitsemme toimia, joilla vahvistetaan perustaitoja ja tuetaan valmiuksia jatko-opintoihin. Yksi sellainen on lukutaito, jonka kehittymisessä painetut kirjat auttavat. Esitämme kunnille ja kouluille suunnattua tukea painettujen koulukirjojen hankintaan, jolla jokainen peruskoululainen saa kolme kirjaa lisää lukuvuodessa ja koulukirjastojen valikoima paranee. Vastaavasta tuesta on Ruotsissa hyviä kokemuksia, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Inka Hopsu sanoo.

Hakijasuman purku vaatii toimia

Suomen korkeakoulutusaste on pudonnut OECD-maiden keskiarvon alle, mikä heikentää myös talouden kilpailukykyä. Ongelmaa on vaikea korjata ilman uusia aloituspaikkoja korkeakouluihin.

– Jos koulutukseen ei olisi patoutunutta kysyntää, tämän hetken aloituspaikat riittäisivät siihen, että joka toinen nuori suorittaisi korkeakoulututkinnon. Vihreät esittää mittavaa ja määräaikaista aloituspaikkojen lisäämistä, joilla puretaan hakijasuma viimeistään seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hakijasuman purku olisi samalla harppaus kohti 60 prosentin korkeakoulutusastetta, Hopsu sanoo.

Vihreät rahoittaisi uudet aloituspaikat karsimalla yritystukia sekä pääomittamalla korkeakouluja valtion omaisuuden myynnistä saatavilla tuloilla. Uudet aloituspaikat ovat järkevä satsaus myös korkean työttömyyden aikana.

– On järkevää tarjota nuorille mahdollisuuksia opiskella työttömänä olon sijaan. Esitämme myös opiskelijavalintojen kehittämistä niin, että vähemmänkin houkutteleva opiskeluvaihtoehto kannattaisi ottaa vastaan ja ensimmäisen vuoden opinnot eivät vielä poistaisi ensikertalaisuudesta saatavia pisteitä, Hopsu jatkaa.

Vihreät esittää lisäksi kaikille eduskuntapuolueille sitoutumista koulutuksen rahoituksen ylivaalikautiseen vahvistamiseen koulutuksen laadun turvaamiseksi. 

– Yksi keino rahoittaa uusia koulutusmenoja olisi pienenevistä ikäluokista vapautuvien varojen ohjaaminen takaisin koulutuksen rahoitukseen. Jo kertaalleen koulutuspoliittiseen selontekoon kirjatusta sitoumuksesta tulisi pitää kiinni myös taloudellisesti tiukkoina aikoina, Hyrkkö linjaa.

Lisätietoa:

Muksusta maisteriksi: Koulutuspolun risteykset kuntoon

Varhaiskasvatuksen kuntakohtaiset erot ovat liian suuria

Vihreät esittää viisivuotiaiden viskaritakuuta, jolla saadaan kaikille viisivuotiaille laadukkaita päiväkotipäiviä ja jokainen viisivuotias varhaiskasvatuksen piiriin.

Jokaiselle viisivuotiaalle tulisi osoittaa automaattisesti paikka varhaiskasvatuksessa. Ryhmiin tarvitaan pysyviä aikuisia sekä lisää kieli-, kulttuuri- ja erityisopettajia.

Joustavaa esi- ja alkuopetusta pilotoitiin pienimuotoisesti jo edellisellä vaalikaudella. Parhaiden käytäntöjen pohjalta tulisi käynnistää laajempi kokeilu.

Kolme painettua kirjaa lukuvuodessa jokaiselle peruskoululaiselle

Moni opettaja haluaisi suosia painettuja materiaaleja nykyistä enemmän, mutta kuntien vaihteleva taloustilanne ja poliittisten päättäjien tekemät päätökset eivät aina mahdollista sitä. Kysymys painetuista oppikirjoista on myös alueellisen koulutuksellisen tasa-arvon kysymys.

Vihreät esittää, että otamme käyttöön kunnille ja kouluille suunnatun erillisen tuen painettujen koulukirjojen ja oppimateriaalien hankintaan sekä koulukirjastojen valikoiman parantamiseen. 

Suomi on jäänyt OECD-verrokeistaan jälkeen

Suomi on tavoitellut korkeakoulututkintoa puolelle ikäluokasta vuoteen 2030 mennessä. Viimeistään nyt on aika huomioida elefantti huoneessa: Tavoite ei ole toteutumassa nykyisillä toimilla. 

Korkeakoulututkintojen määrä 25–34-vuotiaiden ikäluokassa on jäänyt Suomessa laahaamaan noin 40 prosenttiin samaan aikaan kun keskeiset OECD-verrokkimaat ovat menneet vauhdilla ohi.

Vihreät esittää hakijasuman purkamiseksi korkeakoulujen rahoituksen vahvistamista suoralla budjettirahoituksella yritystukia karsimalla sekä korkeakoulujen pääomittamista valtion omaisuutta myymällä.

Ikäluokkien pienenemisestä vapautuvat varat on kohdennettava koulutukseen

Vihreät esittää kaikille eduskuntapuolueille sitoutumista koulutuksen rahoituksen vahvistamiseen ylihallituskautisesti, mikä parantaisi koulutuksen laatua.