Lauhtuneen sään myötä hyydetulvien vaara Itä- ja Keski-Suomessa on hellittänyt
Hyydetulvien vaara on toistaiseksi hellittänyt lauhtuneen sään myötä. Mikäli pakkanen taas kiristyy, voi hyydettä alkaa muodostua vielä uudelleen. Kun koskipaikkoihin saadaan suojaava jääkansi, kovatkaan pakkaset eivät aiheuta hyydetulvia samassa laajuudessa.
Yhteistiedote: Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus ja tulvakeskus
Lämmin ja sateinen joulukuu pohjusti hyyteen muodostumiselle ihanteelliset olosuhteet. Vesistöjen virtaamat nousivat voimakkaasti ja leuto talvisää hidasti jääpeitteen muodostumista. Kun pakkanen kiristyi reilusti, olivat virtavedet vielä ilman suojaavaa jääpeitettä ja hyydettä alkoi muodostua nopeasti. Hyydetulvia on esiintynyt tammikuussa harvinaisen laajasti. Niitä muodostui myös sellaisiin paikkoihin, missä niitä ei tavallisesti ole havaittu.
Hyydön tukkimia jokia jouduttiin vahinkojen estämiseksi avaamaan räjäyttämällä, kaivinkoneella ja pintapelastajien lapiotyönä. Hyydetulvien torjuntatyössä pelastuslaitokset ja elinvoimakeskus tekivät yhteistyötä. Torjuntatoimia tehtiin niissä kohteissa, missä asuinrakennus, tieyhteys tai loma-asunto oli vaarassa.
Pohjois-Savon alueella esiintynyt harvinaisen runsaasti hyydetulvia
Ensimmäiset hyydepadot ilmaantuivat kuluvan vuoden alussa ja kriittisimmässä vaiheessa eli loppiaisen jälkeen, hyytöihin liittyviä ilmoituksia ja tehtäviä oli Pohjois-Savon alueella kaikkiaan 15:ssä paikassa.
Hyydepadoista aiheutuneen tulvimisen vuoksi torjuntatoimia tarvittiin Sonkajärven Nurmijoella, missä Saarikoskeen syntynyttä hyydepatoa avattiin räjäyttämällä. Nurmijoen tulvimista rajoitettiin myös pienentämällä virtaamaa Savon Voiman säännöstelypadolla. Kiuruvedellä Luupujoessa hyydepatoa avattiin kaivinkoneella kesäasunnon suojaamiseksi. Kiurujoessa hyydepato räjäytettiin asuinrakennuksen suojaamiseksi.
Hyydepatoihin liittyviä tehtäviä oli lisäksi muun muassa Pielavedellä Koivujoessa ja Lampaanjoessa, Sonkajärvellä Raudanjoella sekä Vieremällä Pärekoskella. Nurmijoen Saarikoskella jouduttiin vielä keskiviikkoiltana 14.1. räjäyttämään hyydepato.
Hyydetulvia torjuttiin myös muualla Itä- ja Keski-Suomessa
Keski-Suomen alueella hyydetulvia tavattiin Uuraisilla Isojoessa, Saarijärvellä Moksinjoessa, Jyväskylässä Saajoella ja Viitasaarella Suvannonjoessa. Näissä kohteissa hyydepadon nostama vesi uhkasi sillan liikennettä.
Pohjois-Karjalassa hyydetulva uhkasi kolmea rakennusta Kontiolahden Venejoella ja Haarapurossa. Etelä-Savon alueella hyydepatoja jouduttiin purkamaan kaivinkoneella Mikkelissä Rokkalanjoella ja Korpijoella loppiaisen aattona. Loppiaisviikon perjantaina 9.1. Rantasalmen Kohisevanjoella hyydetulva uhkasi vielä loma-asuntoa kastumisella.
Lisätietoja:
Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus:
- vesitalousasiantuntija Jussi Härkönen (Pohjois-Savo), p. 0295 026 202
- vesitalousasiantuntija Ilkka Maksimainen (Pohjois-Savo), p. 0295 026 823
- vesitalousasiantuntija Teppo Linjama (Pohjois-Karjala) p. 0295 026 199
- yksikön päällikkö Varpu Rajala, itäinen vesistöyksikkö, p. 0295 024 224
Tulvakeskus / Suomen ympäristökeskus:
- Hydrologi Panu Juntunen, puh. 0295 251 805
Avainsanat
Kuvat
Elinvoimakeskukset ovat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluvia valtion aluehallinnon viranomaisia. Elinvoimakeskukset hoitavat muun muassa elinkeinoihin, maaseutuun, liikenteeseen, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinvoimakeskukset
Kanta-Hämeen vesihuollossa katse vuoteen 204020.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Kanta-Hämeen maakunnan alueen yhteinen vesihuoltosuunnitelma vuoteen 2040 on juuri valmistunut. Se on laadittu alueen kuntien ja kunnallisten vesihuoltolaitosten sekä Etelä-Savon ELY-keskuksen yhteistyönä. Suunnitelmassa ehdotetaan monia konkreettisia toimenpiteitä vedenhankinnan toimintavarmuuden sekä jätevesien ja hulevesien ohjaamisen ja käsittelyn kehittämiseksi. Kanta-Hämeessä vesihuoltopalveluja tarjoaa lähes 40 vesihuoltolaitosta. Palvelujen ja lakisääteisistä velvoitteista selviytymisen varmistamiseksi suunnitelmassa ehdotetaan yhteistyön lisäämistä alueen kunnissa, Kanta-Hämeen maakunnassa ja lähimaakuntien kanssa.
Avustukset kalatalouden alueelliseen edistämiseen ovat haettavana 15.1.2026 alkaen15.1.2026 11:52:17 EET | Tiedote
Vuoden 2026 määrärahojen hakuaika on 15.1.-16.2.2026.
Understöd för regionalt främjande av fiskerihushållningen kan sökas fr.o.m. 15.1.202615.1.2026 11:50:37 EET | Pressmeddelande
År 2026 är ansökningstiden 15.1–16.2.2026.
Hyytötulvia esiintyy monissa itäisen Suomen vesistöissä7.1.2026 16:35:06 EET | Tiedote
Monissa itäisen Suomen vesistöissä kova pakkanen on aiheuttanut jäätyneen vesisohjon eli hyyteen muodostumista ja hyydetulvia. Rakennuksia uhanneita hyytöpatoja on jouduttu purkamaan mm. Pielavedellä Pohjois-Savossa, Mikkelissä Etelä-Savossa sekä Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa.
Risk för översvämningar av kravis i många vattendrag i västra Finland2.1.2026 16:05:40 EET | Pressmeddelande
Kuokkalankoski i Lempäälä har den mest utmanande kravissituationen på 25 år. Även på andra håll kan isbildning orsaka problem under de närmaste dagarna. I Kumo älv har däremot isläggningen lyckats.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme