Populistinen viestintä on yleistynyt puolueissa, mutta sen voimakkuus ja ilmenemismuodot vaihtelevat huomattavasti
Perussuomalaiset erottuu johdonmukaisimpana ja näkyvimpänä populistisen viestinnän käyttäjänä, mutta myös muut puolueet turvautuvat populistisiin keinoihin poliittisesta tilanteesta riippuen.
Perussuomalaisten nousu, Eurokriisi, vuosien 2015–2016 pakolaiskriisi sekä COVID-19-pandemia muokkasivat poliittisen viestinnän kenttää ja vaikuttivat siihen, milloin populistinen viestintä vahvistui tai heikkeni. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta, jossa tarkastellaan populistisen viestinnän käyttöä Suomessa 2010- ja 2020-luvuilla yli puoluerajojen.
Populistisen viestinnän käyttöä selittävät myös sisäiset tekijät. Oppositiossa olevat ja valtavirran ulkopuoliset haastajapuolueet hyödyntävät populistista viestintää useammin, sillä niiden asema mahdollistaa eliitin ja vakiintuneiden instituutioiden kritiikin.
– Hallitus- ja valtavirtapuolueet ovat sen sijaan pidättyväisempiä, koska niiden toimintaa rajaavat institutionaaliset vastuut ja keskeinen rooli päätöksenteossa. Populistinen viestintä näyttäytyy näin strategisena resurssina, jonka käyttö usein vähenee vallan myötä, sanoo väitöskirjatutkija Jon Järviniemi.
Populistinen viestintä ei ole kytkeytynyt yhteen ideologiaan
Tutkimus osoittaa myös, että populistinen viestintä ei ole sidoksissa yhteen ideologiaan. Populistista viestintää esiintyy sekä vasemmisto- että oikeistopuolueissa. Eri poliittiset toimijat hyödyntävät samoja retorisia keinoja – eliitinvastaisuutta, kansakeskeisyyttä ja poissulkemista – mutta soveltavat niitä omista ideologisista lähtökohdistaan käsin.
– Viimeisen 15 vuoden aikana populistinen viestintä on Suomessa yleistynyt ja monimuotoistunut, mutta sen luonne vaihtelee poliittisen tilanteen ja toimijoiden aseman mukaan, Järviniemi kertoo.
Viestintä on joustavaa ja tilannesidonnaista
Tutkimuksen perusteella populistinen viestintä ei ole pysyvä tai yhtenäinen ilmiö, vaan joustava ja tilannesidonnainen poliittisen viestinnän muoto.
– Sen tarkastelu auttaa ymmärtämään, miten demokraattisen politiikan kieltä muokataan ja kyseenalaistetaan sekä miten poliittisessa keskustelussa ajan myötä määritellään, keitä ”kansaan” luetaan, ketkä rajataan sen ulkopuolelle ja ketkä esitetään kansan vastaisina tai jopa sen vihollisina, Järviniemi toteaa.
Väitöstutkimus selvittää, ketkä populismia käyttävät ja miten ulkoiset ja sisäiset tekijät muovaavat populistisen viestinnän käyttöä monipuoluejärjestelmässä. Työ lähestyy populismia poliittisen viestinnän näkökulmasta. Populismi ymmärretään tutkimuksessa viestinnällisenä tyylinä ja keinovalikoimana, joka korostuu erityisesti poliittisen epävarmuuden ja murrosten aikana.
Tutkimus perustuu poliitikkojen puheiden analyysiin perinteisessä mediassa ja eduskuntakeskusteluissa.
Lisätiedot:
Jon Järviniemi
Puh. 044 298 0140
jon.jarviniemi@helsinki.fi
***********************************
VM Jon Järviniemi väittelee 23.1.2026 kello 13 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Populist communication across party lines in Finland: The effect of external and internal factors". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo, B317 (Hall 6), Unioninkatu 40.
Vastaväittäjänä on Senior Research Fellow Susana Salgado, University of Lisbon, ja kustoksena on Åsa von Schoultz.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on kansainvälinen tiedeyhteisö, johon kuuluu yli 40 000 opiskelijaa ja työntekijää. Teemme tieteellisiä läpimurtoja maailman parhaaksi. Vahvuutemme ovat tulevaisuuden teknologiat, kestävä planeetta, yksilöllinen terveys sekä oppivat ja muuntuvat yhteiskunnat. Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Palovammat ovat vähentyneet Suomessa21.1.2026 10:35:59 EET | Tiedote
Uusien palovammojen määrä on vähentynyt Suomessa viime vuosikymmeninä. Vakavat tapaukset ovat yhä harvinaisempia. Hoidon keskittäminen on parantanut tuloksia.
Aikuiset lapset vähentävät ikääntyvien vanhempien hoivakotiasumista, mutta muistisairailla tilanne on toinen21.1.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Muistisairauksiin kuolleiden kohdalla aikuisten lasten määrä tai etäisyys ei vaikuttanut hoivakotien käyttöön. Kun tarkasteltiin kaikkia kuolleita, lapsettomilla oli enemmän hoivakotipäiviä verrattuna henkilöihin, joilla oli vähintään yksi lapsi.
Punamullan matka hautaan viesti vainajan identiteetistä20.1.2026 09:55:44 EET | Tiedote
Kivikauden ihmiset kiinnittivät huomiota punamullan muihinkin ominaisuuksiin kuin väriin, osoittaa tuore tutkimus.
Työterveydenhuollossa on tärkeää tukea nikotiinituotteiden käytön lopettamista20.1.2026 08:47:39 EET | Tiedote
Tuen keskiössä on oltava ihmisen sisäiseen motivaatioon liittyvien perustarpeiden, autonomian, pystyvyyden ja yhteisöllisyyden, tunnistaminen sekä moniammatillinen yhteistyö.
Etsivätyötä fossiilien parissa ja kokoelmien kuriositeetteja – Luomuksen mediapäivä 9.2.15.1.2026 09:20:14 EET | Kutsu
Tervetuloa Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) mediapäivään maanantaina 9.2.2026. Iltapäivän aikana toimittajilla on mahdollisuus tutustua Luomuksen ajankohtaiseen tutkimukseen, tavata tutkijoita ja vierailla yleisöltä normaalisti suljetuissa tiloissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme