Suden kiintiöpyynnin saaliista tunnistettiin kolme koirasutta

Metsästäjät ovat toimittaneet kiintiöpyynnissä kaadetuista susista DNA-näytteitä Luonnonvarakeskukseen (Luke). Luke on analysoinut 12.1.2026 mennessä saapuneet DNA-näytteet, ja analyysien perusteella näytteistä on tunnistettu kolme koirasutta.

Koirasudet on todettu Kaakkois-Suomen, Kaskinen-Närpiön ja Peurainnevan kiintiöalueilta. Niitä koskevat saalistiedot on poistettu susien kiintiöpyynnin saalisseurannasta. Koirasusisaaliista on viestitty kyseisten yksilöiden ampujille.

- Kolmen koirasuden poistuminen lisääntyvästä kannasta kolmelta eri alueelta on hieno juttu ja tärkeää alueiden susikannan lajipuhtauden säilyttämiseksi, kertoo erikoistutkija Mia Valtonen Lukesta.

Kaikkiaan tutkittiin 66 saalisnäytettä, joista 62:n analyysi onnistui. Neljästä epäonnistuneesta näytteestä kolme on peräisin Kaakkois-Suomessa saaliiksi saaduista eläimistä. Alueella on edelleen suden metsästyskiintiötä jäljellä. Yksi epäonnistunut näyte on Rekikosken kiintiöalueelta, joka ei kuitenkaan ole oletettu koirasusialue.

- Näytteiden epäonnistuminen on harmillista, mutta ei tavatonta. Epäonnistuneet näytteet analysoidaan uudelleen seuraavassa analyysiajossa, ja niiden tuloksia saadaan vielä kevään aikana. Kiintiömetsästys ehtii kuitenkin päättyä ennen kuin seuraavien analyysien tulokset ovat valmiita, Valtonen jatkaa.

-Kiintiömetsästyksen yhteydessä pyritään poistamaan haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltuja koirasusia. Tässä vaiheessa kolme poistettua koirasutta on hyvä tulos. On hyvä muistaa, että koirasusien poistoon on mahdollista käyttää myös poikkeuslupamenettelyä, joka ei ole riippuvainen kiintiömetsästyksestä, riistapäällikkö Visa Eronen Suomen riistakeskuksesta sanoo.

Kiintiömetsästyksen vaikutuksista susikantaan saadaan lisää tietoa suden kanta-arvion yhteydessä. Maaliskuun 2026 tilannetta kuvaava suden kanta-arvio julkaistaan perinteiseen tapaan kesäkuun lopulla.

Analyysi keskittyi lajintunnistukseen

Nyt tehdyissä analyyseissä on keskitytty ainoastaan lajintunnistukseen eli siihen, onko kyseessä puhdas susi vai koirasusi. Koirasudet pystytään tällä hetkellä tunnistamaan aina kolmannen polven takaisinristeymiin suteen saakka. Koirasusien tunnistamiseen luonnon susikannasta kehitetty SNP-paneeli on käytettävissä olevista menetelmistä kehittynein.

Todettujen koirasusien osalta on tehty myös yksilötunnistus, ja yksilöiden tiedot on päivitetty Luken Luonnonvaratieto-sivustolle taulukkoon tunnistetuista koirasusista. Analysoiduista koirasusiyksilöistä kaksi oli entuudestaan tuntemattomia ja yksi jo aiemmin tunnistettu. Väliaikatuloksia aiemmin tunnetuista susiyksilöistä julkaistaan helmikuun aikana samassa yhteydessä kuin ulostenäytekeräyksen tuloksia. Muiden metsästyksessä saaliiksi saatujen eläinten tarkemmat yksilöntunnistukset julkaistaan viimeistään susikanta-arvion julkaisun yhteydessä kesäkuussa. 

Lukessa kannanseurantaan käytettävä ns. susien SNP-paneeli on 96 erikseen valitun geneettisen markkerin joukko. Markkerit kertovat, mikä yksilö oli kyseessä, sukupuolen ja sukulaisuusanalyysin jälkeen mille susille se on sukua. 

Koirasusien poistaminen on tärkeää Suomen luonnolle

Koirasusien metsästys on tärkeää luonnon monimuotoisuuden sekä Suomen susikannan suojelun kannalta. Koirasusi on lainsäädännössä määritelty haitalliseksi vieraslajiksi, joka uhkaa susikannan elinvoimaisuutta ja geneettistä puhtautta. Lisäksi suden ja koiran risteymät voivat olla puhtaita susia kesympiä, mikä lisää riskejä sekä susikannalle että ihmisille.

Koirasudet on poistettava luonnosta, jotta ne eivät pääse lisääntymään ja risteytymään susien kanssa. Kiintiöpyynnissä koirasusialueille on määritelty oma erillinen kiintiö, jonka tarkoituksena on turvata metsästäjien oikeusturva tilanteissa, joissa saaliiksi päätyy koirasuden sijaan susi.

Haitalliseksi vieraslajiksi luokitellun koirasuden tappaminen ei edellytä poikkeuslupaa. Koirasuden tunnistaminen pelkän ulkomuodon perusteella on kuitenkin hyvin vaikeaa. Koirasusien pyynti voi jatkua kiintiöpyynnin jälkeen poikkeuslupien turvin.