Kiristyvä taloudellinen tilanne tulee näkymään tuomioistuimissa vuodesta 2027 alkaen

Syksyn tulosneuvotteluissa oli jo tiedossa, että valtion taloustilanteesta johtuvat säästöt leikkaavat tuomioistuimien rahoitusta tuntuvasti. Kiristyvästä taloudesta huolimatta vuoden 2026 henkilöstöresurssit päätettiin pitää samalla tasolla kuin ne olivat vuonna 2025. Henkilöstön vähentäminen ei ollut perusteltua, kun otettiin huomioon tuomioistuimiin saapuneiden asioiden määrä ja erityisesti suurimpien tuomioistuimien ruuhkaisuus sekä näistä johtuva käsittelyaikojen kohtuuton venyminen.

Eilen julkiseksi tulleessa oikeusministeriön vuosia 2027–2030 koskevassa kehysesityksessä kerrotaan, että vuonna 2027 tuomioistuinlaitoksen taloustilanne tulee olemaan entistä kireämpi. Pääasiallisia syitä kiristyvään määrärahatilanteeseen on kaksi: Tuomioistuimiin kohdistuu yleisestä valtiontaloudellisesta tilanteesta johtuvia säästöjä.  Lisäksi tuomioistuimet saivat vuonna 2022 valmistuneen oikeudenhoidon selonteon perusteella määräaikaista lisärahoitusta jutturuuhkien purkamiseksi ja tämä rahoitus loppuu vuoteen 2026. Näiden kahden vähennyksen yhteisvaikutus tuomioistuinlaitoksen määrärahoihin tulee olemaan varsin tuntuva. 

On kuitenkin myönteistä, että oikeusministeriön ehdotuksessa on tunnistettu kaksi kriittistä muutostarvetta, joiden tulisi välttämättä sisältyä myös lopulliseen kehyspäätökseen. Rikosketjun oikeasuhtaisuudesta tulee huolehtia ja varmistaa, että rikosten tutkintaan tehdyt panostukset eivät valu hukkaan siten, että asiat ruuhkautuvat syyttäjillä ja tuomioistuimissa. Lisäksi maahanmuuttoon liittyvien lainsäädäntömuutosten tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että hallinto-oikeuksille voidaan varmistaa riittävät resurssit näiden asioiden nopeaan käsittelyyn.

”Tuomioistuinlaitoksen menoista säästämisellä saatava lyhytaikainen hyöty on valtiontalouden näkökulmasta hyvin vähäinen, mutta säästöjen aiheuttama seuraus huomattavan suuri. Toimiva tuomioistuinlaitos on keskeinen tekijä sisäisen turvallisuuden ja yhteiskunnallisen luottamuksen ylläpitämisessä. Jos joudumme vähentämään henkilöstöä, on tästä väistämätön seuraus, että jo ennestään liian pitkät käsittelyajat venyvät vielä lisää. Erityisesti ruuhkaantuneissa tuomioistuimissa tilanne on jo vaarassa muuttua kestämättömäksi ja käsittelyaikaerot tuomioistuimien välillä kasvavat entisestään. Tuomioistuinten pitkät käsittelyajat heijastuvat laajalle yhteiskuntaan, kun esimerkiksi erilaiset hankkeet ja projektit seisahtuvat odottamaan tuomioistuimen toimenpiteitä. Ratkaisujen pitkät odotusajat ovat myös inhimillisesti kestämättömiä”, Tuomioistuinviraston ylijohtaja Pasi Kumpula arvioi.

Tuomioistuinlaitos varautuu määrärahatilanteen kiristymiseen laatimalla suunnitelman säästöistä ja niiden kohdentamisesta tuomioistuimiin.