Väitös: Kasviperäiset aineosat voivat estää virusten infektiokykyä (Haapakoski)

Virukset, jotka voivat aiheuttaa vakavia tautimuotoja, leviävät tehokkaasti, sopeutuvat nopeasti erilaisiin olosuhteisiin ja muodostavat merkittävän kansanterveydellisen uhan. Tästä esimerkkinä on vuonna 2020 alkanut SARS-CoV-2 koronaviruksen aiheuttama COVID-19 pandemia. Vaikka rokotteita ja lääkkeitä on saatavilla tiettyjä viruksia vastaan, on yhä suuri määrä viruksia, joita vastaan ei ole vielä tehokkaita keinoja. Niinpä tarvitaan lisää ratkaisuja, joilla virusten infektiokykyä voidaan vähentää. 

Tanniinihappo ja pihkan hartsihapot tekevät viruksista toimimattomia

Väitöskirjatutkija Marjo Haapakoski osoitti väitöskirjatutkimuksessaan, että kasveissa esiintyvä tanniinihappo on tehokas niin rasvavaipallisia koronaviruksia kuin proteiinikuorellisia enteroviruksia vastaan. 

- Havaitsin, että tanniinihappo esti koronavirusten pääsyn solujen sisään ja vähensi myös enterovirusten kiinnittymistä soluihin. Lisäksi tanniinihappo esti enterovirusten proteiinikuoren avautumisen ja siten viruksen perimän pääsyn soluihin, kertoo väitöskirjatutkija Marjo Haapakoski Jyväskylän yliopistolta. 

Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että havupuiden pihkassa esiintyvät hartsihapot estävät koronaviruksen infektiokyvyn. 

- Tartuttaakseen solun, täytyy koronaviruksen rasvavaipan sulautua solukalvoon tai solunsisäiseen kalvorakenteeseen. Tutkimuksessani osoitin, että hartsihapot vaikuttivat suoraan virukseen ja estivät tämän sulautumisvaiheen, täsmentää Haapakoski. 

Pintoihin voidaan lisätä antiviraalisia ominaisuuksia

Väitöstutkimuksessa selvitettiin myös tanniinihapolla ja kuusen kuoriuutteella päällystettyjen tekstiilien ja selluloosapohjaisten materiaalien vaikutusta viruksiin. Nämä päällystetyt materiaalit olivat tehokkaita laajaa joukkoa viruksia vastaan. Tanniinihapolla päällystetyn kartongin tehoa selitti pitkälti enteroviruksen tiukka kiinnittyminen materiaaliin. Havainnot osoittivat myös, että koronavirus sijoittui erityisesti tanniinihappoa runsaasti sisältäville materiaalipinnoille.

- Väitöstyön tuloksia kasviperäisten aineosien ja niillä päällystettyjen materiaalien tehosta ja toimintamekanismeista voidaan hyödyntää jatkossa antiviraalisten ratkaisujen kehittämisessä. Näin virusten tarttumisriskiä voitaisiin vähentää mm. pakkausmateriaaleissa, henkilönsuojaimissa, julkisilla paikoilla ja sairaalaympäristöissä, selventää Haapakoski. 

Marjo Haapakoski valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta vuonna 2020. Hän aloitti väitöskirjatutkimuksen vuonna 2022. Tutkimuksen ohjaajina toimivat professori Varpu Marjomäki ja tutkijatohtori Mira Laajala. Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia, Business Finland ja Jane ja Aatos Erkon säätiö.

FM Marjo Haapakosken väitöskirjan “Plant-Derived Antiviral Agents: Studies on Efficacy and Functionalization” tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 30.1.2026 klo 12:00 Ylistönrinteen auditoriossa KEM4. Vastaväittäjänä toimii professori Heli Harvala (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Varpu Marjomäki. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Väitöskirja ”Plant-Derived Antiviral Agents: Studies on Efficacy and Functionalization” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_106888