Mikä tekee musiikkikonserteista unohtumattomia? Tutkijat etsivät osallistujia jakamaan kokemuksiaan
23.1.2026 10:39:37 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n yhteishanke sai Suomen Akatemialta nelivuotisen 710 000 euron suuruisen rahoituksen. Hankkeessa selvitetään, mikä tekee live- ja striimauskonserteista unohtumattomia kokemuksia niin kuulijoille kuin esiintyjille.
Elävä musiikki voi liikuttaa meitä monin tavoin, olitpa sitten paikan päällä yleisön joukossa, katsomassa livestriimiä kotona tai esiintymässä lavalla. Mutta mikä tekee näistä hetkistä niin erityisiä? Tutkijat etsivät sekä musiikin kuuntelijoita että muusikoita kertomaan, mikä tekee live- ja striimauskonserteista merkityksellisiä. Osallistumalla tutkimukseen voit auttaa tutkijoita ymmärtämään, miten sekä kuulijat että muusikot kokevat musiikin.
Kuka voi osallistua tutkimukseen?
- Sinun tulee olla vähintään 18 vuotta.
- Riittävä englannin kielen taito, jotta voit osallistua englanniksi käytävään ryhmäkeskusteluun.
- Sinulla tulee olla internet-yhteys. Keskustelut käydään verkkoyhteyden välityksellä.
Kiinnostuitko?
Lisätietoja osallistumisesta: Uutinen tutkimuksesta Jyväskylän yliopiston verkkosivuilla
Ilmoittaudu tutkimukseen täällä
Martin Hartmann, hankkeen toinen johtaja
710 000 euron rahoitus Suomen Akatemialta
Suomen Akatemia myönsi nelivuotisen, 710 000 euron suuruisen rahoituksen MUSICOTAS-hankkeelle, jossa tutkitaan, miten live- ja striimauskonsertit vaikuttavat esiintyjiin ja yleisöön todellisissa tilanteissa. Tavoitteena on ymmärtää, miten sosiaalinen konteksti vaikuttaa sekä esiintyjiin että yleisöön erilaisissa musiikkikonserteissa.
Live-musiikin suosio on kasvanut maailmanlaajuisesti, ja pandemian aikana suoratoistokonsertit yleistyivät ennätyksellisesti.
”Live-musiikkikokemukset voivat saada muusikot ja yleisön virittäytymään musiikkiin ja toisiinsa."
”Live-musiikkikokemukset – paikan päällä tai verkossa – voivat liikuttaa ihmisiä syvästikin ja saada muusikot ja yleisön virittäytymään musiikkiin ja toisiinsa. Nykyinen tietomme tästä aiheesta on kuitenkin hajanaista ja perustuu pääasiassa laboratorio-olosuhteissa tehtyihin tutkimuksiin, hankkeen toinen johtaja, Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Martin Hartmann kertoo.
Tutkimus keskittyy erityisesti siihen, miten ihmiset liikkuvat musiikin tahtiin sekä heidän sydämiensä reaktioihin, rytmiseen ja sosiaaliseen synkronointiin, tunnetiloihin ja koettuun nautintoon.
”Kymmenien henkilöiden reaktioiden mittaaminen alle sekunnin tarkkuudella on tekninen haaste. Fysiologisten anturien on oltava mukavia, ja subjektiivinen arviointi on suoritettava osallistujalle mahdollisimman vähäisellä rasituksella. Tavoitteenamme on löytää optimaalinen ratkaisu, joka pitää musiikkikokemuksen mahdollisimman luonnollisena. Löydettyä ratkaisua voidaan soveltaa esimerkiksi urheilu- ja hyvinvointitutkimuksissa”, tutkimuksen toinen johtaja, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tohtori Teemu Ahmaniemi selittää.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiMartin HartmannApulaisprofessori, musiikkitiedeJyväskylän yliopisto; Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikkö
Yhteydenotot englanniksi.
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Viisaudella on oma muutosten ja kehityksen polkunsa – uusi Oxfordin kustantama kansainvälinen käsikirja julkaistu12.3.2026 13:14:02 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen dosentti Eeva K. Kallio on toiminut toisena toimittajana juuri ilmestyneessä teoksessa The International Handbook of Adult Development and Wisdom. Kallion työparina on ollut Fielding Graduate Universityn psykologian emeritaprofessori Judith Stevens-Long.
Kuukautiskierron vaikutus energia-aineenvaihduntaan on vähäinen12.3.2026 09:52:41 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuukautiskierron aikaiset muutokset energia-aineenvaihdunnassa ovat keskimäärin pieniä. Tutkimus on merkittävä, sillä liikuntatieteissä naisia on tutkittu perinteisesti miehiä vähemmän. Tutkimus tarkentaa käsityksiä kuukautiskierron aineenvaihdunnallisista vaikutuksista. LitM Ida Löfbergin väitöskirja tarkastetaan lauantaina 14.3.2026 klo 12.00 Jyväskylän yliopistossa.
Uusi tutkimus paljastaa, miten puolijohteet mahdollistavat vihreän vedyn tuotannon12.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kansainvälisessä yhteistyössä selvittäneet, miten puolijohdemateriaalit mahdollistavat vihreän vedyn tuotannon (valo)sähkökemiallisesti. Uudenlaiset atomitason simulaatiot ja tarkat sähkökemialliset kokeet paljastavat reaktioiden perusmekanismeja ja tukevat uusien materiaalien kehittämistä. Tutkimus myös tunnisti uuden ilmiön: ulkoisen potentiaalin synnyttämät paikalliset varaukset voivat aktivoida reaktion TiO₂‑puolijohde-elektrodien pinnalla.
Kietoutuneet molekyylit sitovat sulfaattia – tulevaisuuden ratkaisuja vedenpuhdistukseen ja ympäristön seurantaan11.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen luokan synteettisiä molekyylejä, jotka pystyvät sitomaan ennennäkemättömän tehokkaasti vedessä esiintyvää sulfaattia, joka on laajalle levinnyt teollinen ja ympäristöllinen haitta-aine. Kietoutuneita molekyylirakenteita on pitkään pidetty lähinnä kemiallisina erikoisuuksina, mutta tutkimus osoittaa, että niitä voidaan suunnitella käytännön sovelluksiin, kuten veden puhdistukseen, kemikaalien havaitsemiseen ja ympäristön seurantaan.
Minna Canth -luennoitsijana vaikuttaja, kansalaisaktivisti Katariina Räikkönen10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos järjestää vuosittain maaliskuussa Minna Canth -luentotilaisuuden Minna Canthin ja tasa-arvon päivän yhteyteen. Opettajankoulutuslaitos jakaa tilaisuudessa Minna Canth -tasa-arvotunnustuksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme