Etla selvitti: Kauhukuva ei käynyt toteen, tekoäly ei ole syrjäyttänyt nuoria Suomen työmarkkinoilla
27.1.2026 08:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Suomessa ei havaita merkkejä siitä, että tekoäly olisi syrjäyttänyt nuoria työmarkkinoilla, paljastaa tänään julkaistu Etla-tutkimus. Korkean tekoälyaltistuksen ammateissa työskentelevien nuorten työllisyys kehittyy lähes identtisesti matalan altistuksen ammattien kanssa. Toisin kuin Yhdysvalloissa, korkea tekoälyaltistus ei johda työllisyyden laskuun, koska pohjoismainen työmarkkinamalli ja vahva irtisanomissuoja suojaavat teknologiasokkeja vastaan. Suomessa jo liki 40 prosenttia työllisistä käyttää generatiivista tekoälyä työssään.
Tekoälyn on jo pitkään pelätty syrjäyttävän nuoria työmarkkinoilla. On esitetty, että kokeneempien asiantuntijoiden käyttäessä tekoälyä tehtäviensä tehostamiseen, vähenee tarve nuoremmille avustaville työntekijöille. Stanfordin yliopistossa Yhdysvalloissa saatiin viime vuonna hälyttäviä tuloksia, kun professori Erik Brynjolfssonin johtamassa tutkimuksessa kävi ilmi, että tekoälylle altistuvissa ammateissa työskentelevien nuorten työllisyys on laskenut jopa 16 prosenttia vuoden 2022 lopun jälkeen.
Euroopassa saadut tulokset eivät ole olleet yhtä dramaattisia. Suomen osalta tulokset ovat enemmänkin kannustavia. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos replikoi Brynjolfssonin ym. (2025) tutkimuksen kattavalla Tilastokeskuksen tulorekisteriaineistolla ja tänään julkaistu tutkimus osoittaa, että tekoäly ei ole syrjäyttänyt nuoria työmarkkinoilla. Nuorten työllisyyden tämänhetkistä laskua ei myöskään voi selittää tekoälyllä.
Tutkimuksissa “Tekoäly ei ole vaikuttanut nuorten työmarkkina-asemaan Suomessa" (Etla Muistio 173) ja “AI has not impacted the youth labor market in Finland” (Etla Working Papers 135) ei havaittu myöskään, että tekoäly olisi vaikuttanut kielteisesti nuorten palkkatasoihin.
Yhdysvaltojen kauhuskenaariot eivät siis näytä toteutuneen Suomessa.
– Tekoälylle altistuminen ei selitä nuorten työllisyyden muutoksia. Korkean tekoälyaltistuksen ammateissa työskentelevien nuorten työllisyys kehittyy lähes identtisesti matalan altistuksen ammattien kanssa. Jos tekoäly syrjäyttäisi nuoria, korkean altistuksen ryhmien pitäisi laskea jyrkemmin. Tutkimuksessamme on viitteitä jopa siitä, että työllisyys on saattanut hivenen kasvaa tekoälylle altistuneiden nuorten joukossa, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
Suomen ja Yhdysvaltojen eriäviä tuloksia selittävät erot työmarkkinoiden rakenteissa. Pohjoismainen työmarkkinamalli ja vahva irtisanomissuoja näyttävät suojaavan teknologiasokkeja vastaan. Suomessa työmarkkinoiden sopeutuminen tapahtuu luonnollisen poistuman (eläköityminen) ja sisäisen uudelleenkoulutuksen kautta. Yritykset Suomessa panostavat henkilöstönsä osaamisen päivittämiseen, mikä vaimentaa osaltaan uuden teknologian aiheuttamaa välitöntä työttömyysriskiä.
Tekoälyä otettu nopeasti käyttöön Suomen työelämässä
Generatiivisen tekoälyn käyttö Suomessa osana työtehtäviä on kasvanut huomattavasti. Vuonna 2024 noin 20 prosenttia työllisistä käytti generatiivista tekoälyä työssään, mutta syyskuuhun 2025 mennessä luku oli noussut jo 37 prosenttiin. Tekoälyn käytön kasvaessa tulisi sen mahdollisiin vaikutuksiin varautua jo ennalta ja huomioida myös se, että kaikkia vaikutuksia ei ole vielä nähtävissä.
– Suomen työmarkkinoiden perusrakenteet ovat toistaiseksi kestäneet hyvin tekoälymurroksen ensimmäisen aallon. Meidän tulisi kuitenkin yhteiskunnan tasolla varmistaa, että osaaminen siirtyy kokeneemmilta työntekijöiltä nuoremmille, jos tekoäly automatisoi perinteiset harjoittelijatehtävät. Esimerkiksi jos nuorten pääsy asiantuntijatehtäviin vaikeutuu, vaikutukset näkyvät vasta vuosien päästä, pohtii Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.
Työvoimapolitiikassa pitäisi tutkijoiden mukaan tukea edelleen elinikäistä oppimista ja samalla kehittää uusia pedagogisia malleja, joilla nuoret saavuttavat ammattilaisuuden ja asiantuntijuuden. Koulutuksessa olisi painotettava kriittistä ajattelua ja opetettava tekoälyn ohjaamista jo opintojen alusta alkaen. Myös yrityksiä tulisi tukea niiden sisäisessä rakennemuutoksessa.
Kauhanen, Antti & Rouvinen, Petri: Tekoäly ei ole vaikuttanut nuorten työmarkkina-asemaan Suomessa (Etla Muistio 173)
Kauhanen, Antti & Rouvinen, Petri: AI has not impacted the youth labor market in Finland (Etla Working Papers 135)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti KauhanenTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-569 7627antti.kauhanen@etla.fiPetri RouvinenTutkimusneuvonantaja, ETLA
Puh:050 367 3474petri.rouvinen@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Yritysrahoituksen saatavuus kiristynyt – erityisen ahtaalla ovat innovaatio- ja kasvuhakuiset yritykset6.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Suomalaisyritysten rahoituksen saanti on selvästi heikentynyt – niin absoluuttisesti kuin suhteessa muihin Pohjoismaihin, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Erityisen kovaa yritysrahoituksen kiristyminen osuu kasvuhakuisiin ja innovatiivisiin yrityksiin, jotka ovat talouden uudistumisen keskeisiä moottoreita. Suomen yritysrahoitusjärjestelmä on eurooppalaisessa vertailussa edelleen poikkeuksellisen pankkikeskeinen. Käytäntö soveltuu huonosti sellaisen tulevaisuuden kasvun rahoittamiseen, joka perustuu aineettomaan pääomaan, korkeaan riskiin ja aktiiviseen omistajuuteen.
Etla: Tiedon ja teknologian leviäminen yritysten välillä yhteydessä teollisuuden päästökehitykseen23.2.2026 08:59:00 EET | Tiedote
Yrityksistä toisiin leviävällä tiedolla, teknologioilla ja innovaatioilla on keskeinen rooli teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen kehityksessä, ilmenee Etlan tänään julkaisemasta tutkimuksesta. Tiedon ja innovaatioiden leviäminen yrityksestä toiseen eli ns. heijastevaikutus on jopa voimakkaammin yhteydessä päästöjen kehitykseen kuin yrityksen oma t&k-toiminta. Tiedon leviäminen ei kuitenkaan automaattisesti vähennä päästöjä, vaan lopputulos riippuu siitä, kuinka aktiivisesti toimiala sekä yritys itse investoivat t&k-toimintaan. Teollisuuden tekemät päästövähennykset ovat avainasemassa, kun Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraalisuustavoitteensa.
Etla: Eläkeuudistus vahvistaa julkista taloutta sijoitustuottojen kautta, mutta jättää merkittävän päätösvallan työmarkkinajärjestöille18.2.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Etlan tuoreen arvion mukaan viime vuonna saavutettu neuvottelutulos työeläkeuudistuksesta pienentää kestävyysvajetta ja laskee pitkän aikavälin maksupaineita. Uudistus kasvattaa yksityisalojen eläkkeiden rahastointia ja eläkelaitosten mahdollisuuksia ottaa riskejä sijoitustoiminnassaan. Samalla uudistus kuitenkin lisää eläkemaksujen alttiutta sijoitusmarkkinoiden heilahteluille eikä lakiehdotuksessa ole mainittu, miten menetellään, jos riskit realisoituvat. Merkittäväksi kysymykseksi nousee myös finanssipoliittinen päätösvalta: koska sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä jäi toteuttamatta, valta päättää eläkemaksuista ja seuraavista uudistuksista säilyvät edelleen työmarkkinajärjestöillä.
Etla: Suomi EU:n kärkijoukoissa vihreän siirtymän yritystuissa – tukirakenteemme kuitenkin poikkeaa muista ja vaikuttavuus jää epäselväksi9.2.2026 09:01:00 EET | Tiedote
Suomi käyttää vihreään siirtymään liittyviin yritystukiin suhteessa talouden kokoon enemmän kuin suurin osa muista EU-maista, mutta tukien vaikutukset jäävät vaatimattomiksi. Suomen tukijärjestelmä nojaa vahvasti verohelpotuksiin ja kustannusten kompensointiin, kun taas investointeihin ja teknologiseen uudistumiseen tähtäävät suorat tuet ovat selvästi pienemmässä roolissa. Tutkijoiden mukaan tukipolitiikan suurimmat haasteet liittyvät tukien rakenteeseen ja vaikuttavuuden arviointiin – eivät tukien määrään.
Suomella kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi – kasvuharppaus vaatii nyt osaavaa työvoimaa ja osaavaa omistajuutta6.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Kansantalouden tasolla Suomi on junnannut kohta kaksi vuosikymmentä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan samaan aikaan on kuitenkin perustettu useita innovatiivisia yrityksiä. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoinen jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tänään julkaistun Etlan ja Laboren kirjan mukaan Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi. Jotta potentiaali realisoituisi, on Suomen siirryttävä pankkikeskeisestä rahoituksesta kohti pääomarahoitteista ja aktiivista, osaavaa omistajuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme