Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla selvitti: Kauhukuva ei käynyt toteen, tekoäly ei ole syrjäyttänyt nuoria Suomen työmarkkinoilla

27.1.2026 08:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa

Suomessa ei havaita merkkejä siitä, että tekoäly olisi syrjäyttänyt nuoria työmarkkinoilla, paljastaa tänään julkaistu Etla-tutkimus. Korkean tekoälyaltistuksen ammateissa työskentelevien nuorten työllisyys kehittyy lähes identtisesti matalan altistuksen ammattien kanssa. Toisin kuin Yhdysvalloissa, korkea tekoälyaltistus ei johda työllisyyden laskuun, koska pohjoismainen työmarkkinamalli ja vahva irtisanomissuoja suojaavat teknologiasokkeja vastaan. Suomessa jo liki 40 prosenttia työllisistä käyttää generatiivista tekoälyä työssään.

Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen (vas.) ja tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen replikoivat Stanfordin yliopiston tutkimuksen ja osoittavat, että tekoäly ei ole syrjäyttänyt nuoria Suomen työmarkkinoilla.
Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen (vas.) ja tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen replikoivat Stanfordin yliopiston tutkimuksen ja osoittavat, että tekoäly ei ole syrjäyttänyt nuoria Suomen työmarkkinoilla.

Tekoälyn on jo pitkään pelätty syrjäyttävän nuoria työmarkkinoilla. On esitetty, että kokeneempien asiantuntijoiden käyttäessä tekoälyä tehtäviensä tehostamiseen, vähenee tarve nuoremmille avustaville työntekijöille. Stanfordin yliopistossa Yhdysvalloissa saatiin viime vuonna hälyttäviä tuloksia, kun professori Erik Brynjolfssonin johtamassa tutkimuksessa kävi ilmi, että tekoälylle altistuvissa ammateissa työskentelevien nuorten työllisyys on laskenut jopa 16 prosenttia vuoden 2022 lopun jälkeen. 

Euroopassa saadut tulokset eivät ole olleet yhtä dramaattisia. Suomen osalta tulokset ovat enemmänkin kannustavia. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos replikoi Brynjolfssonin ym. (2025) tutkimuksen kattavalla Tilastokeskuksen tulorekisteriaineistolla ja tänään julkaistu tutkimus osoittaa, että tekoäly ei ole syrjäyttänyt nuoria työmarkkinoilla. Nuorten työllisyyden tämänhetkistä laskua ei myöskään voi selittää tekoälyllä.  

Tutkimuksissa “Tekoäly ei ole vaikuttanut nuorten työmarkkina-asemaan Suomessa" (Etla Muistio 173) ja “AI has not impacted the youth labor market in Finland” (Etla Working Papers 135) ei havaittu myöskään, että tekoäly olisi vaikuttanut kielteisesti nuorten palkkatasoihin.  

Yhdysvaltojen kauhuskenaariot eivät siis näytä toteutuneen Suomessa. 

– Tekoälylle altistuminen ei selitä nuorten työllisyyden muutoksia. Korkean tekoälyaltistuksen ammateissa työskentelevien nuorten työllisyys kehittyy lähes identtisesti matalan altistuksen ammattien kanssa. Jos tekoäly syrjäyttäisi nuoria, korkean altistuksen ryhmien pitäisi laskea jyrkemmin. Tutkimuksessamme on viitteitä jopa siitä, että työllisyys on saattanut hivenen kasvaa tekoälylle altistuneiden nuorten joukossa, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen. 

Suomen ja Yhdysvaltojen eriäviä tuloksia selittävät erot työmarkkinoiden rakenteissa. Pohjoismainen työmarkkinamalli ja vahva irtisanomissuoja näyttävät suojaavan teknologiasokkeja vastaan. Suomessa työmarkkinoiden sopeutuminen tapahtuu luonnollisen poistuman (eläköityminen) ja sisäisen uudelleenkoulutuksen kautta. Yritykset Suomessa panostavat henkilöstönsä osaamisen päivittämiseen, mikä vaimentaa osaltaan uuden teknologian aiheuttamaa välitöntä työttömyysriskiä. 

Tekoälyä otettu nopeasti käyttöön Suomen työelämässä 

Generatiivisen tekoälyn käyttö Suomessa osana työtehtäviä on kasvanut huomattavasti. Vuonna 2024 noin 20 prosenttia työllisistä käytti generatiivista tekoälyä työssään, mutta syyskuuhun 2025 mennessä luku oli noussut jo 37 prosenttiin. Tekoälyn käytön kasvaessa tulisi sen mahdollisiin vaikutuksiin varautua jo ennalta ja huomioida myös se, että kaikkia vaikutuksia ei ole vielä nähtävissä. 

– Suomen työmarkkinoiden perusrakenteet ovat toistaiseksi kestäneet hyvin tekoälymurroksen ensimmäisen aallon. Meidän tulisi kuitenkin yhteiskunnan tasolla varmistaa, että osaaminen siirtyy kokeneemmilta työntekijöiltä nuoremmille, jos tekoäly automatisoi perinteiset harjoittelijatehtävät. Esimerkiksi jos nuorten pääsy asiantuntijatehtäviin vaikeutuu, vaikutukset näkyvät vasta vuosien päästä, pohtii Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen. 

Työvoimapolitiikassa pitäisi tutkijoiden mukaan tukea edelleen elinikäistä oppimista ja samalla kehittää uusia pedagogisia malleja, joilla nuoret saavuttavat ammattilaisuuden ja asiantuntijuuden. Koulutuksessa olisi painotettava kriittistä ajattelua ja opetettava tekoälyn ohjaamista jo opintojen alusta alkaen. Myös yrityksiä tulisi tukea niiden sisäisessä rakennemuutoksessa. 

Kauhanen, Antti & Rouvinen, Petri: Tekoäly ei ole vaikuttanut nuorten työmarkkina-asemaan Suomessa (Etla Muistio 173) 

Kauhanen, Antti & Rouvinen, Petri: AI has not impacted the youth labor market in Finland (Etla Working Papers 135) 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, Etla
Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, Etla
Lataa
Tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen, Etla
Tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen, Etla
Lataa
Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen (vas.) ja tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen replikoivat Stanfordin yliopiston tutkimuksen ja osoittavat, että tekoäly ei ole syrjäyttänyt nuoria Suomen työmarkkinoilla.
Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen (vas.) ja tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen replikoivat Stanfordin yliopiston tutkimuksen ja osoittavat, että tekoäly ei ole syrjäyttänyt nuoria Suomen työmarkkinoilla.
Lataa

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Etlan logo

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Työllistymisen kannustimet parantuneet selvästi – lisätyön kannustimissa yhä isoja ongelmia20.11.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Kokoaikatyön vastaanottamisen taloudelliset esteet eli työttömyysloukut ovat vähentyneet alle kolmannekseen Suomessa viime vuosikymmenen aikana. Etlan tuoreen laskelman mukaan työttömyysloukussa on vuonna 2026 edelleen arviolta 49 000 henkilöä. Jos vuoden 2017 lainsäädäntö olisi jätetty voimaan, työttömyysloukussa olisi ollut peräti 171 000 suomalaista ja vuoden 2022 lainsäädännöllä 128 500. Samalla työttömyysloukun luonne on muuttunut: aiemmin loukussa olivat lapsiperheet, kun nykyään loukku on siirtynyt pienituloisiin toimeentulotukea ja asumistukea saaviin. Ansiopäivärahaa saaneiden työttömyysloukut ovat lähes kadonneet, mutta sen sijaan perusturvan saajilla loukkuja on yhtä paljon kuin aiemmin. Tuloloukut eli työssä olevien esteet pienten lisäansioiden tekemiseen eivät myöskään ole Suomessa vähentyneet.

Kutsu medialle: Kohti brändivetoista tulevaisuutta18.11.2026 09:12:00 EET | Kutsu

Suomalainen teknologiaosaaminen on maailmanluokkaa, mutta innovaatioiden kääntäminen pitkäjänteiseksi kasvuksi jää usein toteutumatta. Yksi syy on se, että brändinrakennus mielletään edelleen pelkäksi markkinoinniksi. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ja Oulun yliopiston yhteisen tutkimushankkeen kick-off -tilaisuudessa pureudutaan brändin ja kasvun teemoihin ja polkaistaan samalla hanke käyntiin. Hanketta rahoittaa Business Finland.

Etla nostaa teollisuuden kasvuennustettaan − työllisyysnykäystä saadaan kuitenkin vielä odottaa12.11.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Suomen teollisuus kasvaa tänä vuonna kaksi ja puoli prosenttia, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos toimialakohtaisessa ennusteessaan. Etla on nostanut ennustettaan keväästä yli puoli prosenttiyksikköä. Myös palvelualoille on luvassa aiemmin ennakoitua vahvempia kasvunäkymiä. Voimakkainta kasvua on luvassa metalliteollisuuteen ja informaatio- ja viestintäalalle, jossa tekoälyn mahdollisuudet vahvistavat tuottavuuskehitystä. Teollisuuden työllisyysnykäystä ylöspäin saadaan kuitenkin odottaa vielä ensi vuoteen. Yhdysvaltojen välivaalien tulos ei välttämättä tarkoita muutoksia tullipolitiikkaan, vaikka välit EU:hun näyttävät nyt seesteisemmiltä.

”Reilu peli, samat säännöt” – Suomen verojärjestelmä suosii ulkomaanmatkoja ja laivaristeilyjä kotimaisen matkailun ja ravintoloiden kustannuksella9.11.2026 08:29:00 EET | Tiedote

Nykyinen arvonlisäverotus ja yritystuet ohjaavat suomalaisten kulutusvalintoja pois kotimaisista palveluista, todetaan tänään julkaistussa Etlan tutkimuksessa. Ulkomaille matkustaminen ja ravintolamyynti Suomen merialueiden ulkopuolella ovat esimerkkejä palveluista, joihin ei sisälly arvonlisäveroa. Samaan aikaan kotimaassa matkustaminen ja Suomessa tapahtuva ravintolamyynti sisältävät veron. Varustamoille maksetun miehistötuen supistaminen sekä ylimääräisen matkustusveron käyttöönotto tasapuolistaisi kilpailua ja lisäisi julkisen sektorin tuloja. Taloudellisen tehokkuuden kannalta on myös ongelmallista, että verotus ohjaa kuluttajia markkinapalveluista kotityöhön. Siksi alennetut arvolisäverokannat kannattaa säilyttää palveluissa, joissa kotityöllä voidaan korvata markkinaehtoisia palveluita.

”Kokoaan suurempi” – Suomen lääkealalla pyyhkii hyvin, mutta tutkimus- ja kehitysinvestointeja pitää jatkossa lisätä, jotta alan vauhdissa pysyttäisiin28.10.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Lääkeala on kokoonsa nähden merkittävä toimiala Suomessa. Vaikka ala työllistää alle prosentin yrityssektorin työvoimasta, se tuottaa lähes kymmenen prosenttia yrityssektorin liikevoitoista. Lääkealan työn tuottavuus on myös yli kaksinkertainen yrityssektorin keskiarvoon verrattuna, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Lääkealan vienti on kuitenkin keskittynyt voimakkaasti yhteen tuoteryhmään, alkaloidipohjaisiin lääkkeisiin, ja t&k-investoinnit jäävät Suomessa selvästi Ruotsia ja Tanskaa alemmalle tasolle. Tutkimus- ja kehitysinvestointien vahvistamiselle on Suomessa kasvunvaraa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye