EVA: Suomalaiset suhtautuvat vastahakoisesti ajatukseen puolustusverosta

Neljäsosa (23 %) suomalaisista katsoo, että Suomessa tulisi ottaa käyttöön uusi ja erillinen puolustusvero, jonka tuottoa voi käyttää ainoastaan maanpuolustukseen liittyviin menoihin. Tällaisen veron käyttöönoton torjuu lähes puolet (46 %), ja kolmannes (31 %) ei ota veroon kantaa. Puolustusvero kerää kannatusta ja vastustusta tasaisesti eri puolueiden äänestäjiltä. Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa suhtautuminen puolustusveroon on muita kriittisempää.

Puolustusveroa on julkisessa keskustelussa ehdotettu rahoittamaan kasvavia puolustusmenoja. Suomi on päättänyt nostaa puolustusmäärärahojen tason vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä.

Kun vastaajia pyydetään valitsemaan eri vaihtoehdoista paras tapa rahoittaa kasvaneita puolustusmenoja, lähes puolet (48 %) pitää parhaana keinona valtion muiden menojen karsimista. Uutta puolustusveroa parhaana rahoituskeinona pitää 15 prosenttia, nykyisten verojen korottamista 14 prosenttia ja lisävelanottoa viisi prosenttia.

Torjuvaa suhtautumista veronkiristyksiin selittää suomalaisten näkemys verotuksen ankaruudesta. Enemmistön (56 %) mielestä verotus Suomessa on kaiken kaikkiaan liian ankaraa, kun 30 prosenttia suomalaisista ei pidä verotusta liian ankarana. Verotusta liian ankarana pitävien osuus on kasvanut edelliseen, keväällä 2023 tehtyyn mittaukseen verrattuna seitsemän prosenttiyksikköä.

”Puolustusmenojen kasvattamiselle löytyy laajaa ymmärrystä, mutta suomalaiset eivät kannata lisämenojen rahoittamista veronkiristyksillä tai velkaantumisella. Kotitalouksien kukkaronnyörit ovat tiukalla, sillä kustannusten kasvu on tuoreessa muistissa, ja tulevaisuuden taloustilanne epävarma. Suomalaiset vaativat päättäjiltä kykyä karsia valtion muita menoja, kun panostusta puolustukseen lisätään”, toteaa tulosanalyysin kirjoittaja, EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 038 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 7.10.-20.10.2025. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).

Aiheesta kertovan artikkelin saa julkaista saman aamun lehdessä.