Yleisen asumistuen saajamäärä laski yli kolmanneksella vuonna 2025
28.1.2026 06:00:00 EET | Kela/FPA | Tiedote
Kela maksoi yleistä asumistukea joulukuussa 2025 noin 240 000 ruokakunnalle, mikä oli 142 000 saajaruokakuntaa vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Yleisen asumistuen saajien määrä laski syksyllä 2025 noin 240 000 saajaruokakuntaan, kun opiskelijat siirtyivät elokuun alusta alkaen yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisän saajiksi. Joulukuussa 2025 yleistä asumistukea sai 240 360 kotitaloutta, mikä oli 37 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
– Yleisen asumistuen saajaruokakuntien määrä on selvästi aiempaa pienempi. Määrä vakiintuu näihin lukemiin eikä näköpiirissä ole saajamäärään vaikuttavia lakimuutoksia, sanoo tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.
Vuonna 2025 Kela maksoi yleistä asumistukea reilut 1,2 miljardia euroa. Maksettujen etuuksien määrä pieneni 27 prosentilla edellisvuoteen verrattuna, kun muutosta tarkastellaan inflaation vaikutus huomioiden. Keskimääräinen maksettu yleinen asumistuki nousi hieman edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 333 euroa kuukaudessa.
Vuonna 2025 yleisen asumistuen saamista rajattiin. Vuoden 2025 alusta lähtien Kela ei enää maksa yleistä asumistukea omistusasunnon asumismenoihin, kuten vastikkeisiin, omakotitalon hoitomenoihin ja asuntolainan korkoihin. Vuodenvaihteesta alkaen myös hakijan varallisuus on huomioitu yleisen asumistuen määrässä.
1.8.2025 alkaen opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisän saajiksi. Tämä näkyi opintuen asumislisän kustannuksissa, jotka olivat vuonna 2025 yli kymmenen kertaa suuremmat kuin edellisvuonna, 165 miljoonaa.
– Vuonna 2024 käynnistyneet muutokset vähensivät saajien määrää ja tuen kustannuksia ensin vähitellen. Merkittävin muutos on ollut opiskelijoiden siirtyminen pois yleiseltä asumistuelta, mikä näkyy saajamäärän ja kustannusten pienenemisenä. Yleisen asumistuen kustannukset pienevät tämän muutoksen seurauksena edelleen tänä vuonna, Jauhiainen arvioi.
Erityisesti lapsettomien pariskuntien tuensaanti väheni
Selvästi suurin osa yleisen asumistuen saajista on yhden hengen kotitalouksia. Vuonna 2025 tällaisia oli 157 000. Lapsiperheistä asumistuen saajissa korostuvat yhden huoltajan perheet, joita oli viime vuonna reilut 47 000 ruokakuntaa.
Yleistä asumistukea saavien ruokakuntien määrä laski kaikissa ruokakuntatyypeissä vuonna 2025. Suhteellisesti suurinta (64 prosenttia edellisvuotta vähemmän) muutos saajien määrässä oli lapsettomien pariskuntien kohdalla. Yleistä asumistukea saavien yksin asuvien määrä pieneni 43 prosenttia ja lapsiperheiden 16 prosenttia.
– Tukea saaneista pariskunnista yli puolet on ollut opiskelijoita. Opiskelijoiden siirtyminen pois yleiseltä asumistuelta on vähentänyt pariskuntien määrää suhteellisesti eniten, Jauhiainen selittää muutosta.
Yhteyshenkilöt
Signe JauhiainentutkimuspäällikköKela
Puh:020 634 1958etunimi.sukunimi@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKuvat
Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Risken för sjukpension hälften så stor vid ångest jämfört med depression efter lång sjukfrånvaro18.3.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Även om ångestsyndrom har blivit allt vanligare som grund för sjukdagpenning är risken för sjuk- eller invalidpension enligt FPA:s färska undersökning betydligt mindre vid ångest än vid depression. Ångestsyndrom kan dock vara förknippade med andra risker som fortfarande är dåligt kända.
Työkyvyttömyyseläkeriski puolet pienempi ahdistuneisuudessa kuin masennuksessa pitkän sairauspoissaolon jälkeen18.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Vaikka ahdistuneisuushäiriöt ovat yleistyneet rajusti sairauspäivärahan perusteena, niihin liittyvä riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle on Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan huomattavasti pienempi kuin masennuksessa. Muita, vielä heikosti tunnettuja riskejä voi kuitenkin olla.
Läkemedel mot fetma används redan av över 100 000 finländare – antalet fortsätter att öka kraftigt17.3.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
År 2025 köpte närmare 108 000 personer läkemedel för behandling av fetma. Ökningen var 43 procent från året innan och förklaras nästan helt av en kraftigt ökad användning av semaglutid som patienterna själva betalar för. Fetma är en långvarig sjukdom som kräver långsiktig och multiprofessionell behandling.
Lihavuuslääkkeitä käyttää jo yli 100 000 suomalaista – kasvu jatkuu erittäin voimakkaana17.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Lihavuuslääkkeitä osti vajaat 108 000 henkilöä vuonna 2025. Kasvu oli 43 prosenttia edellisvuodesta ja perustuu lähes kokonaan potilaiden itse maksaman semaglutidin käytön voimakkaaseen lisääntymiseen. Lihavuus on pitkäaikaissairaus, ja sen hoidon tulee olla pitkäjänteistä ja moniammatillista.
FPA:s engelska telefontjänst håller längre öppet16.3.2026 12:23:39 EET | Pressmeddelande
FPA:s engelska telefontjänst för privatpersoner betjänar från och med måndag 16.3 mellan kl. 9 och 16. Den nya öppettiden är densamma som för den finska och den svenska telefontjänsten.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme