Tutkijat peräänkuuluttavat kestävää suhtautumista olemassa olevaan rakennuskantaan – tutustu uuteen politiikkasuositukseen

Jyväskylän yliopiston JYU.Wisdom-julkaisusarjan tuorein vertaisarvioitu julkaisu tarkastelee rakennusten purkamista ja säilyttämistä ilmasto-, luonto-, kulttuuri- ja hyvinvointinäkökulmista. Säilyttämisestä sääntö, purkamisesta poikkeus – Kestävyysnäkökulmia olemassa olevaan rakennuskantaan -julkaisun ovat kirjoittaneet FT Reetta Nousiainen ja YTT Aleksi Lohtaja. 

Nykyinen purkava uudisrakentaminen kuluttaa merkittävästi luonnonvaroja, kiihdyttää luontokatoa ja katkaisee rakennettuun ympäristöön kiinnittyviä sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä. Julkaisu tarkastelee rakennettua ympäristöä planetaarisen kestävyyden viitekehyksen kautta ja esittää, että olemassa olevan rakennuskannan säilyttämisen tulisi olla lähtökohta yhteiskunnan planetaariselle kestävyydelle.

"Rakennetun ympäristön vaikutukset ilmastoon, luontoon ja ihmisten hyvinvointiin ovat niin merkittäviä, ettei niitä voida sivuuttaa, jos tavoitteena on planetaarisesti kestävä yhteiskunta", muistuttavat kirjoittajat.

Yhteiskunnan kokonaisvaltainen kestävyysmurros edellyttää kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta siinä, miten rakennettua ympäristöä arvotetaan ja kehitetään. Kunnilla ja kaupungeilla on tässä ratkaiseva rooli, mutta niiden tueksi tarvitaan kansallisia toimintamalleja, tutkimustietoa ja lainsäädäntöön velvoittavampaa purkamisen kokonaisvaltaisten vaikutusten arviointia.

Kolme suositusta kohti kestävää rakennuskantaa

Nousiainen ja Lohtaja esittävät kolme keskeistä politiikkasuositusta:

1. Tehdään planetaarisen kestävyyden turvaamisesta lähtökohta rakennuskantaa koskeville päätöksille.

• • Kehitetään kansallinen kokonaisvaltainen kestävyysarvioinnin malli, joka sisällytetään maankäytön, kaavoituksen ja rakennushankkeiden vaikutusten arviointiin.
  • Tehdään mallista velvoittava kaikissa merkittävissä päätöksissä, jotka koskevat olemassa olevaa rakennuskantaa.

2. Dynaaminen säilyttäminen rakennusten ylläpidon, korjaamisen ja muuntelun ohjenuoraksi.

   • Purkaminen ei saa olla ensisijainen ratkaisu. Rakennuksen korjaamisen ja käyttötarkoituksen muutoksen mahdollisuudet tulee kattavasti selvittää ennen kuin pyydetään purkamislupaa.

3. Paikallistason toimijoille paremmat edellytykset kantaa vastuuta rakennuskannasta.

   • Kehitetään kansallisella tasolla toimintamallit ja ohjauskeinot, jotka tukevat olemassa olevan rakennuskannan kunnossapitoa, säilyttäviä korjausmenetelmiä ja uusiokäyttöä.
   • Varmistetaan, että kunnilla on riittävät resurssit ja asiantuntijatuki.

• • Edistetään osallistavia käytäntöjä ja vahvistetaan paikallista demokratiaa.

"On tärkeää nostaa aihe yhteiskunnallisen keskustelun agendalle. Tutkimustietoa olemassa olevan rakennuskannan korjaamisesta ja uusiokäytöstä on jo runsaasti – nyt tarvitaan strategista otetta ja poliittisia valintoja”, Nousiainen ja Lohtaja kommentoivat.

Mikä on Wisdom Letters?

Wisdom Letters on kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä poikkitieteellinen, vertaisarvioitu ja avoin verkkojulkaisu, jossa julkaistaan korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen perustuvia artikkeleita erilaisissa kestävään kehitykseen, kestävyysmurrokseen ja planetaariseen hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Julkaisuissa esitetään toimintasuosituksia, joita voidaan hyödyntää päätöksenteossa ja sivistystyössä.

Nousiainen, Reetta & Lohtaja, Aleksi (2025). Säilyttämisestä sääntö, purkamisesta poikkeus – Kestävyysnäkökulmia olemassa olevaan rakennuskantaan. Wisdom Letters 2025(2). https://doi.org/10.17011/wl/13

Kirjoittajat

Reetta Nousiainen, FT, rakennusperinnön ja kestävä kehityksen asiantuntija ja projektitutkija, Museovirasto

Aleksi Lohtaja, YTT, Yhteiskunnallisen vaikuttamisen asiantuntija, Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo