Euroopan pankkiyhdistykseltä avoin kirje komissiolle: EU:n pankkisääntelyä on yksinkertaistettava kilpailukyvyn nimissä – sama viesti kuuluu vahvana myös Suomessa

EBF:n mukaan Euroopan pankkisektoria koskeva sääntely- ja valvontakehikko on vuosien saatossa kasvanut liian monimutkaiseksi, pirstaleiseksi ja hallinnollisesti raskaaksi. Tämä kuormittaa pankkien resursseja ja heikentää niiden kykyä rahoittaa talouskasvua ja strategisia painopisteitä, kuten innovaatiota, kestävyyttä, puolustusta ja digitaalista murrosta.

Liiallinen pääomasääntely ja hallinnolliset velvoitteet heikentävät EBF:n mukaan eurooppalaisten pankkien kilpailuasemaa suhteessa Yhdysvaltoihin ja Iso-Britanniaan, joissa sääntely on kevyempää ja selkeämpää. EBF esittää kirjeessään joukon uudistuksia sääntelyn virtaviivaistamiseksi – mukaan lukien muutoksia pääomavaatimuksiin, makrovakausvälineisiin ja digitaalisiin sääntelykehyksiin.

EBF kehottaa komissiota toimimaan nopeasti ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Sen mukaan sääntelyn selkeyttäminen on välttämätöntä Euroopan kilpailukyvyn, strategisen autonomian ja taloudellisen kestävyyden kannalta.

Ahosniemi: Samaa viestiä on toistettu Suomessakin – kilpailukyvyn vahvistaminen vaatii sääntelyn selkeyttämistä

Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi pitää EBF:n kirjeen viestiä tärkeänä ja laajalti jaettuna koko Euroopassa:

”Näitä viestejä Finanssiala on pitänyt esillä Suomessa. Olemme osa Euroopan pankkiyhdistys EBF:ää ja siten eurooppalaisessa rintamassa. Sama ongelma nähdään koko EU-alueella. Pankkisääntelyn ja sen monitasoisen valvontajärjestelmän tuoman ylimääräisen taakan yksinkertaistamisen tarve on ilmeinen, jotta Euroopan kilpailukyky vahvistuu.”

Ahosniemen mukaan sääntelyn painopisteiden tarkistaminen on välttämätöntä, jotta pankit voivat tehokkaammin tukea investointeja ja talouskasvua:

”Nykyinen, raskaaksi paisunut säätelykehikko vie huomattavasti aikaa ja resursseja, jotka pitäisi suunnata yritysten ja kotitalouksien rahoittamiseen. Meille on kertynyt raskasta sääntelyä, jonka hyöty asiakkaalle tai rahoitusvakaudelle on kyseenalainen, mutta jonka toimeenpano on kallista. On tärkeä kysyä, ketä se enää palvelee”, Ahosniemi sanoo.