S-Pankin tutkimus: Suomalaisten mielestä lähes kaikki on arjessa kallistunut – kaksi poikkeusta yllättää

S-Pankin Suomalaisten mikrosäästäminen -kyselytutkimus osoittaa selkeän muutoksen siinä, miten kalliiksi suomalaiset kokevat arjen kulut verrattuna koronapandemiaa edeltäneeseen aikaan. Ravintolassa syöminen ja juominen, ruoan ja juoman ostaminen, terveydenhuolto ja puhelimen käyttö koetaan nyt selvästi kalliimmiksi kuin vuonna 2019. Poikkeuksen tekevät autoilu ja rahastosäästäminen.

”Kyselyn havainnot vastaavat hyvin myös tilastojen kertomaa. Ruoan hinta nousi vuonna 2022 kertaluontoisesti voimakkaasti. Hinnat ovat sen jälkeen pysyneet aika samalla tasolla, mutta mielikuvat muuttuvat hitaammin. Myös autoilun ja liikkumisen kustannukset aloittivat viisi vuotta sitten voimakkaan nousun, mutta ne ovat jo reilut kaksi vuotta maltillisesti laskeneet. Tämä näkyy myös siinä, etteivät suomalaiset koe niitä yhtä kalliiksi kuin muita arjen menoja. Tällä hetkellä taas terveydenhuoltomenojen kasvu korostuu selvästi”, analysoi S-Pankin ekonomisti Janne Ronkanen.

Koronapandemia myös muutti suomalaisten rahankäyttöä. Rahaa käytetään vähemmän autoiluun ja vaatehankintoihin, mutta enemmän puhelinpalveluihin, viihteeseen ja herkkuihin. Huomiota herättävää on myös se, että suomalaiset käyttävät rahastosäästämiseen nyt enemmän rahaa kuin kuusi vuotta sitten. Nyt noin neljännes vastaajista kertoo käyttävänsä rahastosäästämiseen 21–100 euroa (2019: 18 %) kuukaudessa. Myös useampi kuin joka viides kertoo nyt käyttävänsä rahastosäästämiseen kuukaudessa yli 100 euroa, kun edellisessä mittauksessa niin teki joka kuudes.

”On todella myönteistä, että suomalaiset näkevät rahastosäästämisen yhä useammin arjen järkevänä talousvalintana. Uskon, että osansa rahastosäästämisen suosion kasvussa on silläkin, että rahastosäästäminen on tullut tutummaksi yhä useammalle suomalaiselle. Rahastosäästäminen koetaan helpoksi ja kustannustehokkaaksi tavaksi säästää ja mukaan pääsee pienelläkin summalla. Pienikin säännöllinen rahastosäästäminen auttaa varmistamaan, että säästöille kertyy pidemmällä aikavälillä myös tuottoa, ja että oma talous kestää paremmin yllättävissäkin tilanteissa”, sanoo S-Pankin kuluttaja-asiakkaista vastaava johtaja Sari Köykkä.

Rahakkaampi arki tarkoittaa suomalaisille stressittömyyttä ja turvaa

Lähes kaksi kolmesta suomalaisesta pitää tärkeänä, että oma arki olisi nykyistä rahakkaampaa, ja noin puolet pitää sitä myös itselleen mahdollisena. Vastaajat yhdistävät rahakkaamman arjen ennen kaikkea stressittömyyteen ja turvallisuuden tunteeseen.

"Useimmille suomalaisille rahakkaampi arki ei tarkoita materiaalista ylellisyyttä, vaan pikemminkin tietynlaista turvallisuuden tunnetta. Sitä, että talous pysyy hallinnassa ja on mahdollisuus säästämällä saavuttaa tulevaisuuden unelmia. Kyse on myös mahdollisuudesta elää arkea ilman jatkuvaa huolta rahasta”, Köykkä toteaa.

Usko rahakkaampaan arkeen on erityisen vahva nuorilla aikuisilla. Rahakkaamman arjen koetaan olevan saavutettavissa ennen kaikkea tulotason nousulla, kulutuksen hallinnalla, budjetoinnilla, hyvällä taloudenpidolla sekä säännöllisellä säästämisellä.

Suomalaiset ovat harkitsevia kuluttajia

Pieni arjen luksus on tyypillisin asia, mistä kyselyn vastaajat luopuisivat, jos se tarkoittaisi 20 euron säästöä kuukaudessa. Pieniin herkkuihin ja makeisiin käyttää mieluusti rahaa 37 prosenttia vastaajista, mutta niistä oltaisiin myös halukkaimpia luopumaan (14 %). Kaksi viidestä vastaajasta taas käyttää mieluusti rahaa ulkona syömiseen, ja heistä 12 prosenttia olisi valmiita luopumaan siitä.

Tiukimmin suomalaiset pitävät kiinni harrastuksista ja liikunnasta. 36 prosenttia tutkimuksen vastaajista käyttää harrastuksiin ja liikuntaan mielellään rahaa, mutta vain prosentti olisi valmis luopumaan niistä säästöjen vuoksi.

"Vaikuttaa siltä, että suomalaiset tekevät arjessaan jo nykyisellään hyvin harkittuja valintoja. Lopulta aika harvat ovat parinkympin säästön vuoksi valmiita luopumaan arjen iloista, joihin käyttävät rahaa. Mikrosäästäminen voisikin olla monelle sopiva tapa kerryttää säästöjä ilman suurempia uhrauksia. Mikrosäästämisen yksi idea on säästää kulutusvalintojen ohella, sillä ostoksia tehdessä voi loppusummia ylöspäin pyöristämällä siirtää aina pienen summan myös säästöön”, Köykkä muistuttaa.

S-Pankin vuonna 2018 lanseeraama Suomen ensimmäinen mikrosäästämispalvelu Säästäjä on suosittu ja monen arkeen mukautuva tapa kasvattaa varallisuutta melkein kuin huomaamattaan. Palvelun käyttäjä voi ohjata rahastoon jokaisesta debit-korttiostoksesta 0,5–5 euroa, kerryttämänsä S-Bonukset, haluamansa kuukausisumman tai käyttää kaikkia näitä tapoja.

Tutustu S-Pankin Säästäjä-palveluun: https://www.s-pankki.fi/fi/saastaminen-ja-sijoittaminen/saastaja/ 

Säästäjä on S-Pankin digitaalinen säästämisen ja sijoittamisen palvelu, joka tarjoaa asiakkaan antamien vastausten perusteella S-Pankki Oyj:n säästämisen palveluita ja S-Pankki Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimia sijoitusrahastoja. Sijoittaessaan asiakkaan on hyvä muistaa, että sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski eikä sijoitustuotteiden historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta. Asiakkaan sijoitusrahastoihin sijoittamien varojen arvo voi nousta tai laskea ja sijoittaja ei välttämättä saa sijoittamiaan rahoja takaisin.

Kooste tutkimustuloksista saatavilla pyynnöstä.

Tietoa tutkimuksesta

Suomalaisten mikrosäästäminen 2025 -tutkimuksen toteutti S-Pankin toimeksiannosta Kantar. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin 10.–15.10.2025 välisenä aikana. Tutkimukseen osallistui 1 025 suomalaista, jotka edustavat 18–79-vuotiasta väestöä iän, sukupuolen ja maantieteellisen sijainnin suhteen. Tutkimukseen osallistuneet edustavat eri ammattiasemia ja tuloluokkia.

Tärkeää tietoa

Tässä materiaalissa esitetyt tiedot ovat luonteeltaan informatiivisia, eikä niitä tule pitää kehotuksena yksittäistä rahoitusvälinettä koskevien liiketoimien toteuttamiseen.

Tämä materiaali ei ole sijoituspalvelulain mukainen sijoitustutkimus, vaan S-Pankki-konsernin valmistamaa markkinointiaineistoa, eikä tämän materiaalin valmistamiseen siten sovelleta sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevia säännöksiä ja tähän sääntelyyn sisältyviä kaupankäyntirajoituksia. Tämän materiaalin mukaiset tiedot eivät ole myöskään sijoituspalvelulain mukaista sijoitusneuvontaa. Materiaalin laatija ei vastaa toimenpiteistä, jotka on tehty tämän materiaalin perusteella.