Vuodenvaihteen pakkaset aiheuttivat hyytöjä

Pohjois-Karjalan keskilämpötila oli joulukuussa ajankohdan keskiarvoon verrattuna lämpimämpi. Nurmeksen mittausaseman lämpötila joulukuussa oli -3,1°C kun se on keskimäärin ollut -6,3°C. Liperin mittausaseman keskiarvo oli -2,3°C kun se keskimäärin on ollut -5,5°C.

Joulukuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa ajankohdan keskiarvon mukainen. Kuukauden aikana satoi 52-58 mm, keskimääräisen sademäärän ollessa noin 52 mm. Lumen vesiarvo vaihteli joulukuun lopussa 10-23 mm, kun ajankohdan pitkän ajan keskiarvo koko maakunnassa on noin 41 mm. Lumipeitteen paksuus oli Tohmajärven mittausasemalla 10 cm ja Ilomantsin mittausasemalla 14 cm kun se keskimääräisesti on noin 29 cm. 

Pielisen vedenkorkeus oli 16 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa alempana. Pieliselle ennustetaan tasaista vedenpinnankorkeuden laskua huhtikuussa ennustettaviin kevättulviin saakka. Orivesi-Pyhäselän vedenpinta Arvinsalmen mittauspisteellä vedenkorkeus oli noin 47 cm ajankohdan keskiarvon alapuolella. Ennusteen mukaan vedenkorkeus Orivesi-Pyhäselällä säilyy tasaisena kevättulviin saakka.

Juojärven vedenkorkeus oli 2 cm, Ruunaan 5 cm,  Kermajärven 19 cm, Kajoonjärven 28 cm ja Varisveden 33 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Syrjäsalmen Pyhäjärven vedenkorkeus oli 3 cm ja Viinijärven 10 cm ajankohdan keskiarvon alapuolella.

Pielisjoki Kaltimon sekä  Koitajoen Pamilon keskivirtaamat olivat 77-93 % ajankohdan keskiarvosta. Sen sijaan Varisveden Karvion, Höytiäisen Puntarikosken sekä Jänisjoen Ruskeakosken virtaamat olivat 11-38 % keskiarvon yläpuolella. Saramjoen Roukkajakoskella virtaama oli kaksinkertainen ajankohdan keskiarvoon verrattuna. Pienten jokiuomien suuret virtaamat yhdistettynä vuodenvaihteen koviin pakkasiin aiheuttivat pienissä jokiuomissa paikallisia hyydepatoja. Padot nostivat hetkellisesti uomien vedenpinnankorkeuksia ja osa purettiin yhteistyössä pelastusviranomaisen kanssa.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä pohjavedenkorkeus oli joulukuun puolivälissä Kontiolahden Jakokoskella, Ilomantsin Kuuksenvaaralla sekä Nurmeksen Juutilankankaalla 13-36 cm keskimääräisen alapuolella. Kontiolahden Jaamankankaalla pohjavedenkorkeus oli ajankohdan keskiarvon tasolla.

Joulukuun lopussa jäänpaksuus Pyhäselän Roukalahdella oli teräsjäätä 10 cm eli jää oli noin 8 cm keskimääräistä ohuempaa. Pielisen Nurmeksen jäänpaksuus oli tammikuun ensimmäisinä päivinä 17 cm, kun se keskimääräisesti on noin 27 cm.  

Vuosi 2025

Vuosi 2025 oli keskilämpötilaltaan keskimääräistä lämpimämpi. Maakunnassa touko- ja kesäkuu olivat keskilämpötilaltaan pitkän ajan keskiarvon alapuolella. Lämpimän alkukevään vuoksi kevään vedenpinnankorkeudet lähtivät nousuun noin 2-3 viikkoa aikaisemmin kuin yleensä. Vastaavasti heinä-elokuun korkeiden lämpötilojen vuoksi vesistöjen lämpötilat olivat huomattavasti keskimääräistä lämpimämpiä.
Kevään 2025 lumimäärät olivat sadannaltaan ja vesiarvoiltaan pieniä. Lumet sulivat pois monta kertaa kevään aikana. Koko vuoden sademäärä Pohjois-Karjalassa oli vähäinen. Maakunnan järvien vedenkorkeudet olivat pääsääntöisesti matalalla johtuen vähäisistä lumista, kevään matalista vedenkorkeuksista sekä loppukesän korkeista lämpötiloista. Kuivuus näkyi matalina pohjavesinä sekä kuivuneina kaivoina. Alueen keskivirtaamat olivat myös pieniä. 

Loppuvuoden pitkään jatkuneet lämpimät kelit ja viimeisten kuukausien lisääntyneet sateet sekä vähäisten lumien sulamiset nostivat maakunnan vesistöjen vedenpinnankorkeuksia ja lisäsivät virtaamia. Vuodenvaihteen kovat pakkaset yhdistettynä pienten jokiuomien suuriin virtaamiin aiheuttivat paikallisesti yksittäisiä hyytöpatoja ja -tulvia. Omaisuusvahingoilta vältyttiin ja jääkansien muodostuminen on sittemmin vähentänyt riskiä uusien hyydepatojen muodostumiselle.

Lisätietoja
Milla Sallinen 
vesitalousasiantuntija, Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus (Vesitalousosasto, itäinen vesistöyksikkö)
p. 0295 026 162, vaihde 0295 026 000
etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi