Harmaan talouden vastainen työryhmä haastaa: Reilun rakentamisen verkosto myös Suomeen

Rakennusliiton harmaan talouden vastainen työryhmä pitää naapurimaan päänavausta lupaavana askeleena alan oman kontrollin lisäämisessä. Ongelmat Ruotsissa ja Suomessa ovat hyvin samankaltaisia, vaikka erojakin on. Eritasoinen alipalkkaus ja muu työntekijöiden hyväksikäyttö, veronkierto ja mm. eläkemaksujen kiertäminen ovat tyypillisiä ilmiöitä myös Suomessa.

Rakennusliiton työryhmä haastaa suomalaisia rakennusyrityksiä perustamaan vastaavan verkoston Suomeen. Rehellisin keinoin kilpailevien yritysten olisi aika Suomessakin tehdä selkeä pesäero rakennusalaa leimaaviin harmaan talouden toimijoihin.

Ruotsalainen verkosto, Nätverk för seriösa byggare, on luonut 13 kohtaisen ohjelman, johon yritykset sitoutuvat. Eroa suomalaiseen työmarkkinamalliin on sikäli, että Suomessa on käytössä työehtosopimusten yleissitovuus, mikä antaa myös viranomaisille oikeuden mm. palkkojen tarkistamiseen. Ruotsalaisessa mallissa vain ammattiliitto eli Byggnads valvoo palkkatasoja. Yhteistä Suomen kanssa on kuitenkin enemmän kuin eroavaisuuksia.

Erityisen tarpeellisia toimia myös Suomessa olisi lisätä pääurakoitsijan vastuuta koko urakointiketjusta ja karsia aliurakointiketjuihin piilotettu ns. kevytyrittäjyys rakentamisessa. Myös sitoumus edistää rakentajien palkkaamista suoraan rakennusyrityksen palvelukseen sekä harjoittelu- ja opintomahdollisuuksien tarjoaminen ovat erinomaisia tavoitteita.

Rakennusalan toimijoiden vastuullisuus Suomessa on liian usein ylätason ohjelmajulistuksia, samaan aikaan kun työmailla rehottaa vastuuton meno. Kun yritykset keskenään sitoutuvat alipalkkauksen lopettamiseen ja harmaan talouden ilmiöiden karsimiseen, on tällaista kehitystä pidettävä positiivisena askeleena reilumman rakennusalan puolesta.