Uudistetaan EU:n päästökauppa kohti vuotta 2040 – päästöt alas kilpailukyky turvaten

Päästökauppa (ETS1) on avain vuoden 2040 ilmastotavoitteen toteutumiseen, sillä sen piirissä on lähes 40 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Uudistetaan päästökauppaa niin, että ilmastotoimet voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja joustomahdollisuudet hyödynnetään viisaasti. 

Euroopan unioni pääsi viime syksynä sopuun vuoteen 2040 tähtäävästä 90 prosentin päästövähennystavoitteesta. Nyt valmistellaan sen konkreettisempaa toimeenpanoa päästökauppasektorilla vuosina 2031–2040.

Päästökaupan (ETS1) pelisääntöjen merkitys on iso, sillä sen piirissä on Euroopan raskas teollisuus, energiantuotanto sekä meri- ja lentoliikenne, muistuttaa EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki:

”Suomalainen elinkeinoelämä seisoo EU:n päästökaupan takana. Se on esimerkki markkinaehtoisesti toimivasta ohjauskeinosta, jonka avulla päästöt saadaan jo nykyisellä kaudella vähenemään hallitusti kohti 62 prosentin tavoitetta vuonna 2030. Järjestelmän uudistaminen on tehtävä harkiten, koska se vaikuttaa ilmaston ohella niin merkittävästi talouteen ja kilpailukykyyn.”

Vuoden 2040 ilmastotavoite on välttämätöntä saavuttaa, ja se edellyttää huomattavia investointeja. Päästöpolulla on edettävä niin, että Eurooppa onnistuu samalla turvaamaan puhtaan teollisuuden kilpailukyvyn ja kestävän talouskasvun. Geotalouden paineissa näiden näkökulmien yhteensovitus on entistä tärkeämpää, korostaa EK:n asiantuntija Arttu Karila: 

”Päästökaupan on ohjattava vähentämään päästöjä siellä, missä se on taloudellisesti ja teknisesti kustannustehokkainta. Vain näin voidaan varmistaa, että järjestelmä kannustaa yrityksiä investoimaan vähähiilisiin ratkaisuihin koko markkinan tasolla.”

Poimintoja EK:n suosituksista 2040-tavoitteen saavuttamiseksi:

• Nykysäännöillä päästöoikeudet loppuvat jo vuonna 2039, vaikka vaikeasti vähennettäviä päästöjä on vielä jäljellä. Siksi päästökaton tulisi laskea nykyistä loivemmin kohti sovittua tavoitetta.
• Hiilidioksidin talteenoton, käytön ja varastoinnin kaltaiset uudet teknologiat ja innovaatiot on kyettävä hyödyntämään täysimääräisesti.
• Luotettavia kansainvälisiä ilmastoyksiköitä tulisi voida hyödyntää päästökaupassa rajallisessa määrin, mikäli huolellinen vaikutusarviointi sitä puoltaa. 
• Eurooppa tarvitsee tehokkaat keinot estää hiilivuotoa eli teollisuuden siirtymistä EU:n ulkopuolelle. Siksi maksutta jaettavien päästöoikeuksien riittävyys olisi varmistettava sellaisille energiaintensiivisille yrityksille, jotka kilpailevat globaalissa markkinassa. EU‑jäsenvaltioiden välillä käydään poikkeuksellisen kovaa valtiontukikilpailua. Kansallisesti olisikin tärkeää jatkaa energiavaltaisen teollisuuden sähköistämistukea.
• Meri- ja lentoliikenteen kilpailukykyä parantavista toimista on huolehdittava päästövähennysten ohessa.

EU-komission esitystä odotetaan heinäkuussa, minkä jälkeen se siirtyy parlamentin ja jäsenmaiden käsittelyyn.

Tutustu EK:n päästökauppakantoihin tarkemmin.

Lisätiedot:
Bryssel: johtava asiantuntija Kati Ruohomäki, puh. 040 767 5684
Helsinki: asiantuntija Arttu Karila, puh. 040 829 7072
sähköpostit: etunimi.sukunimi@ek.fi