Järjestöjen yhteistyörakenteita puretaan ehkäisevän päihdetyön kustannuksella

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso on tehnyt vuoden 2026 avustuspäätökset Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) avustusesityksen pohjalta. Päätöksen seurauksena ehkäisevän päihdetyön järjestöyhteistyön koordinaatio (Ehkäisevän päihdetyön verkosto) ajetaan alas, vaikka ehkäisevän päihdetyön järjestöt vastustivat esitettyjä leikkauksia laajasti ja esittivät päätöksen tarkistamista. 

EPT-verkoston koordinaatiolle myönnetään vuodelle 2026 puolen vuoden rahoitus, minkä jälkeen rahoitus päättyy. Käytännössä tämä merkitsee ehkäisevän päihdetyön kenttää palvelevien, valtakunnallisten yhteistyö- ja koordinaatiorakenteiden purkamista. Verkosto on vähentänyt järjestöjen päällekkäistä työtä ja vahvistanut alan yhteistä ääntä sekä antanut verkoston järjestöille mahdollisuuden keskittyä auttavaan työhön ja omien kohderyhmien tilanteiden parantamiseen. 

"EPT-verkoston jäsenjärjestöt ovat saaneet koordinoidun verkostoyhteistyön avulla tärkeitä teemoja ja ehkäisevän päihdetyön aiheita valtakunnalliseen keskusteluun tavalla, mikä ei olisi muuten ollut mahdollista yksittäisille järjestöille,” sanoo EPT-verkoston puheenjohtaja Yrmy Ikonen. 

“Verkosto on toteuttanut valtakunnallisia päihdehaittoja ehkäiseviä kampanjoita ja tapahtumia kustannustehokkaasti. Se on koonnut ja hyödyntänyt eri tahojen asiantuntijuutta sekä kokemusta yhteisten tavoitteiden edistämiseksi", korostaa Ikonen. 

Leikkaukset tehtiin tilanteessa, jossa tarve ehkäisevälle työlle kasvaa

Järjestöjen mukaan päätös on ristiriidassa yhteiskunnallisen tilannekuvan kanssa. Huumeiden käytön näkyvät haitat ovat lisääntyneet, katuturvallisuus on heikentynyt ja muuntohuumeisiin liittyvät riskit kasvavat. Samanaikaisesti alkoholin ja nikotiinin sekä rahapelien saatavuutta ja markkinointia on lisätty tai ollaan lisäämässä, mikä tulee kärjistämään riippuvuusongelmia sekä muita haittoja. 

Ehkäisevän päihdetyön tarve kasvaa, mutta juuri nyt leikataan rakenteita, jotka mahdollistavat järjestöjen kustannustehokkaan yhteistyön ja vaikuttavuuden. Järjestöjen näkemyksen mukaan tämä tulee lisäämään päällekkäistä työtä, heikentämään koko päihdehaittojen ehkäisyn vaikuttavuutta ja lisäämään pitkällä aikavälillä korjaavien palvelujen tarvetta ja kustannuksia. 

Asiantuntijatietoa ei hyödynnetty avustusvalmistelussa

Järjestöt ovat tuoneet esiin huolensa siitä, että avustusvalmistelussa ei käyty riittäviä keskusteluja alan keskeisten sisältöasiantuntijoiden kanssa. EPT-verkoston toiminta on osa kansallisten ohjelmien ja strategioiden toimeenpanoa sekä lain ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) mukaista yhteistyötä julkisen sektorin ja yleishyödyllisten yhteisöjen välillä.   

EPT-verkosto kokoaa yhteen yli 60 valtakunnallista toimijaa. Koordinaation kautta on järjestetty asiantuntijakoulutuksia, valtakunnallisia kampanjoita sekä Suomen suurin päihdealan ammattilais- ja koulutustapahtuma Päihdepäivät. Päihdepäiviä on järjestetty yli 30 vuoden ajan, ja tapahtuma on koonnut vuosittain lähes 1000 ammattilaista kaksipäiväiseen alan keskeiseen konferenssiin. 

EPT-verkoston koordinaatioon kohdistunut avustus on ollut noin 0,27 miljoonaa euroa, mikä on alle sadasosa promillesta (0,0105 prosenttia) valtion alkoholi- ja tupakkaverotuotoista. Näin pienellä panostuksella on tuotettu koko päihdekenttää hyödyttävää, valtakunnallista ja kustannustehokasta yhteistyötä. STEA on arvioinut toiminnan tuloksellisuuden riittäväksi. 

EPT-verkoston koordinointi ja toiminnon työntekijät ovat sijoittuneet Ehkäisevä päihdetyö EHYTiin, joten leikkausten vuoksi EHYT on joutunut käymään muutosneuvottelut. Neuvotteluiden tuloksena työsuhteiden irtisanomiset tai muutokset kohdistuvat viiteen henkilöön. 

“EPT-verkoston henkilöstö on tehnyt työnsä erinomaisesti ja ansiokkaasti. Nyt tehty lopputulos tuntuu monin tavoin väärältä ja raskaalta. EPT-verkoston toiminnalla ja sen henkilökunnalla on ollut merkittävä ja näkyvä rooli koko ehkäisevän päihdetyön kentällä. Muutoksista huolimatta Päihdepäivät 2026 tullaan järjestämään”, toteaa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n kehitysjohtaja Heikki Luoto.

Järjestöt vaativat leikkausten kokonaisvaikutusten arviointia

Järjestöt pitävät ongelmallisena, että avustuspäätökset tehtiin vastoin laajaa asiantuntijanäkemystä ja ilman minkäänlaista arviota päätöksen pitkän aikavälin vaikutuksista. Ehkäisevän päihdetyön yhteistyörakenteiden alasajo heikentää edellytyksiä vastata kasvaviin päihdehaittoihin ja siirtää kustannuksia tulevaisuuteen. Vaikka leikkaukset nyt toteutettiin STEA:n avustusesityksen mukaisesti, järjestöt edellyttävät, että jatkossa poliittiset päätöksentekijät ja virkamiehet tarkastelevat päihdetyöhön kohdennettuja leikkauksia uudelleen.  

Ennaltaehkäisevän päihdetyön pitkäjänteinen rahoitus voidaan turvata esimerkiksi korvamerkitsemällä päihteistä kerättävistä haittaveroista osa haittojen ehkäisyyn. Päätöksentekijöiden tulisi huolehtia siitä, ettei ehkäisevän päihdetyön perusrakenteita pureta tilanteessa, jossa niiden merkitys on erittäin suuri suomalaisten hyvinvoinnille ja arjen turvallisuudelle.