Vanhemmaksi neurokirjolla – avoin verkkokurssi lisää ymmärrystä ja auttaa vauva-arjessa
3.2.2026 12:34:37 EET | Ensi- ja turvakotien liitto | Tiedote
Maksuton uusi kurssi tarjoaa tukea vauvan vanhemmille, joilla on neurokirjon piirteitä. Verkkokurssi auttaa sekä vanhemmuuteen valmistautuvia että pienen vauvan kanssa eläviä vanhempia löytämään keinoja arjen sujuvoittamiseen ja oman jaksamisen vahvistamiseen. Kurssi sopii myös ammattilaisille.

Neurokirjolla olevat vanhemmat eivät ole pieni erityisryhmä. Neurokirjolla olevia vanhempia on vauvaperheissä huomattavasti enemmän kuin usein tunnistetaan. Arviolta 5–10 prosenttia aikuisista on neurokirjolla tai heillä on merkittäviä neurokirjon piirteitä. Monilla vanhemmilla ei ole diagnoosia ja erityisesti naisten sekä korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten neurokirjon haasteet jäävät usein tunnistamatta.
Vanhemmuutta voivat haastaa esimerkiksi vaikeudet toiminnanohjauksessa, keskittymisessä, tarkkaavaisuudessa ja tunteiden säätelyssä sekä sosiaalisten suhteiden kuormittavuus. Neurokirjon piirteet voivat tuoda vanhemmuuteen myös erityisiä vahvuuksia, kuten luovuutta, innostusta ja vahvaa läsnäoloa.
Moni kertoo, että vauvan tuomat muutokset konkretisoituvat vasta arjessa.
– Ajatukseni vanhemmuudesta olivat vain teoriatasolla. En olisi osannut ajatella konkreettisia muutoksia. Koen myös, ettei näistä puhuttu neuvolassa tarpeeksi, oletus oli, että tuleva vanhempi osaisi katsoa elämää pidemmälle kuin seuraavaan päivään, kertoo vanhempi, jolla on ADHD.
Tutkimusten ja kokemusten mukaan neurokirjolla olevat vanhemmat kokevat keskimäärin enemmän kuormitusta, aistiherkkyyttä ja stressinsäätelyn haasteita, mutta hyötyvät erityisesti ennakoitavuudesta, selkeistä ja konkreettisista ohjeista, sensitiivisistä palveluista sekä luonto- ja kehollisista säätelykeinoista.
Nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa myös yhä useampi pohtii, kuuluuko vanhemmuus omaan tulevaisuuteen. Pohdinta koskettaa erityisesti neurokirjolla olevia, joille vanhemmuuteen liittyy usein pelkoa ja epävarmuutta omasta jaksamisesta, aistiherkkyydestä sekä siitä, periytyvätkö neurokirjon piirteet myös lapselle.
– Pohdin selviänkö vanhemmuudesta. Kuormittaako se liikaa? Saanko liikaa aistiärsykkeitä lapsesta? Jaksanko huolehtia lapsesta silloinkin, kun oma jaksaminen on koetuksella?, kuvaa eräs neurokirjolla oleva vanhemmuutta pohtiva.
Tukea vanhemmuuteen on tarjolla. Ensi- ja turvakotien liiton palveluissa neurokirjolla olevia vanhempia kohdataan usein. ADHD-liitto, Autismiliitto, Suomen Kielipolku SLI ry, Suomen Tourette- ja OCD-yhdistys sekä Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry tarjoavat tietoa ja tukea perheille.
Kurssi auttaa löytämään uusia keinoja arkeen
Kasvavaan tarpeeseen vastaa uusi kurssi, joka on suunnattu erityisesti neurokirjolla oleville vanhemmuuteen valmistautuville sekä vauva-arjen alussa oleville vanhemmille. Kurssi on ensimmäinen erityisesti vauva-ajan erityisyyttä huomioiva kurssi vanhemmalle, joka on itse neurokirjolla.
Kurssille osallistuminen ei edellytä virallista diagnoosia. Monelle vanhemmalle diagnoosi tulee vasta lapsen syntymän jälkeen kuormituksen kasvaessa ja osa ei saa tai välttämättä tarvitsekaan diagnoosia.
Kurssi sopii myös ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään neurokirjolla olevia vauvaperheiden vanhempia ja haluavat syventää osaamistaan.
Kurssilta löytyy keinoja arjen sujuvoittamiseen ja oman jaksamisen vahvistamiseen. Kurssi on rakennettu huomioiden erilaiset oppijat ja se sisältää paljon tehtäviä, videoita, kuvia ja mahdollisuuksia omaksua tietoa monin tavoin. Kurssilla on paljon kokemustietoa, vauvan vanhempien kokemuksia ja arjen esimerkkejä.
– Ammattilaisena voi luvata tekevänsä parhaansa auttaakseen ja ymmärtääkseen. Vanhemmalle voi sanoa: auta minua ymmärtämään tarpeitasi, jotta voin tukea sinua parhaalla mahdollisella tavalla, kertoo Outi Rantakylä, vauvaperheohjaaja Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:stä.
Rauhallinen ja myötätuntoinen kohtaaminen on keskeistä.
– Kohtaaminen, jossa asiakas tuntee itsensä hyväksytyksi ja ymmärretyksi, voi kannatella pitkään ja vahvistaa toivon kokemusta, toteaa Rantakylä.
Kurssi on kehitetty yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton, ADHD-liiton, Autismiliiton, Suomen Kielipolku SLI ry:n, Suomen Tourette- ja OCD-yhdistyksen sekä Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry:n kanssa. Sisältöön on vaikuttanut myös laaja joukko kokemusasiantuntijoita.
Kurssin tavoitteena on vahvistaa vanhempien luottamusta omiin kykyihinsä ja tukea ammattilaisia kohtaamaan neurokirjolla olevat vanhemmat entistä paremmin.
Ensi- ja turvakotien liitto jäsenyhdistyksineen auttaa vauvaperheitä ympäri Suomea. Apua saa nopeasti ja maksutta esimerkiksi chatissä tai puhelimitse vauvaperheohjauksesta. Perheille on tarjolla myös monipuolista tiivistä tukea tarpeen mukaan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura Kouriviestinnän asiantuntija, Ensi- ja turvakotien liitto
Puh:040 709 9498laura.kouri@etkl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Ensi- ja turvakotien liitto - Olemme valtakunnallinen lapsi- ja perhejärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa ehkäisevää työtä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ensi- ja turvakotien liitto
Apua väkivaltaan saa myös jouluna19.12.2025 10:17:34 EET | Tiedote
Ensi- ja turvakotien liitto (ETKL) kannustaa hakemaan apua uhkaaviin tilanteisiin matalla kynnyksellä myös jouluna. Turvakodit päivystävät vuoden jokaisena päivänä kellon ympäri. Maksuttomista chat-palveluista omaan tai läheisen tilanteeseen saa ammattiapua nimettömästi.
Turvallinen koti ja ilo lapsista ovat vauvaperheen voimavara – tuore selvitys nostaa esiin mikä vauvaperheitä auttaa jaksamaan11.12.2025 10:24:00 EET | Tiedote
Kodin turva ja myönteinen palaute onnistumisista tuottavat eniten iloa vauva-arjessa. Jaksamista tukevat hyvin pienet asiat ja nopeasti saatu apu. Jopa 86,5 % vastaajista on tyytyväisiä vauva-arkeensa. Tämä selviää Ensi- ja turvakotien liiton keväällä 2025 toteuttamasta verkkokyselystä, mihin vastasi 1545 vauvan ja taaperon vanhempaa eri puolilla Suomea.
Nuorten seurustelusuhteissa tapahtuva väkivalta on usein rikos11.11.2025 12:25:23 EET | Tiedote
45 % parisuhteessa olleista 16-17-vuotiaista tytöistä on kokenut seurusteluväkivaltaa. Seurusteluväkivaltaan suhtaudutaan usein väheksyvästi, vaikka se on vakava ongelma ja täyttää usein rikoksen tuntomerkit. Satakunnassa seurusteluväkivaltaan apua hakevista asiakkaista monella on käynnissä rikosprosessi.
Lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden Asumisyksikkö Kilpolan toiminta päättyy – lapsille ja aikuisille tarjottu tuki on ollut merkittävä4.9.2025 15:14:00 EEST | Tiedote
Pääkaupungin turvakoti ry:n ylläpitämän Asumisyksikkö Kilpolan toiminta päättyi 31.8.2025. Yksikössä on kuluneiden vuosien aikana tarjottu tilapäistä, tuettua asumista turvakodista kotiutuville lähisuhdeväkivaltaa kokeneille aikuisille ja heidän lapsilleen.
Lapsiin kohdistunut lähisuhdeväkivalta kotona on lisääntynyt23.6.2025 10:58:59 EEST | Tiedote
Lasten kokema fyysinen ja henkinen väkivalta vanhempien taholta on lisääntynyt. Viranomaisten tietoon tulleista lähisuhdeväkivallan uhreista useampi kuin joka viides on oman vanhemman pahoinpitelemä alaikäinen lapsi. Ensi- ja turvakotien liiton paneelissa SuomiAreenassa etsitään ratkaisuja tilanteeseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme