Suurimman vientialan tilauskertymissä yllättävä valoilmiö epävarmuuden jatkuessa

Suomen suurimman vientialan tilauskertymissä näkyy kauan kaivattu valoilmiö, kertoo Teknologiateollisuus ry:n tilauskanta- ja henkilöstötiedustelu, jonka tiedot perustuvat tilanteeseen 4.2.2026.

Saatujen uusien tilausten arvo oli loka–joulukuussa 45 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä ja 8 prosenttia suurempi kuin vuoden 2024 vastaavalla ajanjaksolla. Tilausten voimakasta nousua selittää muun muassa erittäin suuri laivatilaus.

– Tilauskertymän vahvistuminen ei johtunut kuitenkaan vain isoista yksittäisistä tilauksista. Vuoden viimeinen neljännes oli yllättävän positiivinen laajemmin teknologiateollisuudessa. Jopa 61 prosenttia yrityksistä raportoi tilauskertymänsä vahvistuneen vuoden kolmanteen neljännekseen verrattuna. Selkeää käännettä talouden suhdanteeseen ei uskalla vieläkään luvata, mutta odotukset kuluvan vuoden kasvusta ovat vahvistuneet selvästi, iloitsee johtava ekonomisti Hanne Mikkonen.

Meriteollisuuden ajallisesti pitkät ja arvokkaat projektit nostavat koko teknologiateollisuuden tilauskantaa pitkäaikaisesti. Tilauskanta teknologiateollisuudessa oli joulukuun lopussa 12 prosenttia suurempi kuin syyskuun lopussa ja 19 prosenttia suurempi kuin vuoden 2024 joulukuussa. Viime vuoden loppupuoliskon tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuusyritysten liikevaihdon arvioidaan kasvavan kuluvan vuoden aikana.

Tarjouspyyntökyselyn saldoluku oli tammikuussa +6 ja pysyi melko samalla tasolla koko viime vuoden ajan. Saldoluku saadaan, kun positiivista kehitystä kuvanneiden yritysten osuudesta vähennetään negatiivista kehitystä kuvanneiden osuus. 

– Kysyntä ei siis vieläkään ole lähtenyt reippaaseen kasvuun, mutta huomattavasta kauppapolitiikan epävarmuudesta huolimatta markkinoilla on aktiivisuutta ja yrityksillä näyttää olevan kykyä toimia kovan turbulenssin keskellä, Mikkonen sanoo.

Henkilöstön määrä teollisuudessa pysyi viime vuonna yleiseen työttömyystilanteeseen nähden vakaana, vuoden viimeistä neljännestä lukuun ottamatta. Henkilöstöä oli tuolloin 1 700 vähemmän kuin heinä–syyskuussa. Lomautettuja oli joulukuun lopussa noin 10 300, mutta määrä oli yhä maltillinen verrattuna alkuvuoteen 2025. Uutta henkilöstöä sen sijaan rekrytoitiin viime vuosiin verrattuna hyvin vähän, rekrytointeja oli loka–joulukuussa yhteensä vain 5 500. 

– Kone- ja metallituoteteollisuudessa henkilöstömäärä on jo kääntymässä hienoiseen nousuun. Jos uusien tilausten määrän vahvistuminen jatkuu tämän vuoden puolella, kasvanee henkilöstön määrä koko teollisuudessa. Se puolestaan yleensä lupaa hyvää työllisyydelle myös muilla toimialoilla sekä ennen pitää koko kansantalouden virkistymiselle, Mikkonen toteaa.

Suomen on vastattava hurjaan valtiontukikilpailuun

Globaali toimintaympäristö on kuitenkin edelleen hyvin epävakaa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump teki tammikuussa useita tulliuhkauksia ja Euroopan teollisuus kituuttaa nollakasvussa. Suomalaisen teknologiateollisuuden viennistä yli puolet suuntautuu Eurooppaan ja vajaa viidennes Yhdysvaltoihin. Pitkittynyt epävarmuus painaa erityisesti yritysten pitkän aikavälin näkymiä ja investointipäätöksiä, ja riskit odotuksia heikommalle talouskasvulle ovat merkittäviä.

– Vientiyritykset joutuvat toimimaan täysin uudenlaisessa toimintaympäristössä. Siksi niin kansallisten kuin EU-päättäjien tärkein tehtävä on huolehtia yritysten toimintaedellytyksistä ja taloudellisesta turvallisuudesta. Ulkoisia riskejä on vähennettävä turvaamalla EU:n ja Suomen globaali kilpailukyky vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä sekä vahvistamalla yhteiskunnan resilienssiä, sanoo toimitusjohtaja Minna Helle.

Suomalaisella teknologiateollisuudella on vahvuuksia ja kasvumahdollisuuksia, joita on hyödynnettävä määrätietoisesti, kun totuttu maailmanjärjestys on murroksessa.

– Suomella on kriittisiä raaka-aineita ja laivanrakennuksen lisäksi maailmanluokan osaamista muun muassa tekoälyssä, kvanttiteknologiassa sekä puolustus-, ilmailu-, avaruus- ja turvallisuusteollisuudessa. Samalla meillä on vastassa Euroopassa käynnistynyt äärimmäisen kova valtiontukikilpailu. Suomi ei voi uida vastavirtaan, kun kilpailijamaat tukevat omaa teollisuuttaan massiivisesti, Helle muistuttaa.