Kuntapalvelujen tuottavuuden mittaaminen aidosti monimutkaista - uusia mittareita tarvitaan
4.2.2026 14:15:00 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kuntaliiton Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:lta tilaama tuore Toimintalähtöinen tuottavuusmittaus kunnissa -tutkimus tarkastelee kuntapalveluiden tuottavuustutkimuksen tilaa ja julkisten palvelujen tuottavuuden mittaamista.
Kuntapalvelut muodostavat suomalaisen hyvinvointivaltion arjen ytimen. Viime aikojen julkisessa keskustelussa tuottavuuden parantaminen on nostettu keskeiseksi tekijäksi Suomen kasvulle.

Jotta kuntapalvelut voidaan turvata jatkossakin julkisen talouden heikosta tilanteesta huolimatta, tulee kuntienkin parantaa tuottavuuttaan eli rajallisilla resursseilla on kyettävä tuottamaan enemmän tai vähintään sama palvelutaso aiempaa vaikuttavammin.
"Vaikka aihe on ajankohtainen ja tärkeä, kuntien tuottavuusmittauksessa ei ole tapahtunut mitään pitkään aikaan", sanoo kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen.
"Myös ETLA nostaa tutkimusraportissaan esille, että kuntien tuottavuuden mittaamisen institutionaalinen perusta on heikentynyt ja esimerkiksi valtion tuottavuustilastointi on lopetettu ja kuntien vertaileva tuottavuustilastointi keskeytetty jo 10 vuotta sitten."
ETLAn tutkimuksen mukaan kuntapalveluissa tuottavuuden mittaaminen on vaikeaa, koska palveluilla ei ole markkinahintaa ja tuotokset ovat monimuotoisia. Tämän vuoksi tuottavuusmittarien laadinta kuntapalveluissa on selvästi vaikeampaa kuin yksityisellä sektorilla.
Lisäksi kuntapalveluiden tuottavuusmittauksen tulisi suuntautua voimakkaammin vaikuttavuusmittaukseen, jossa hyödynnetään systemaattisesti esimerkiksi pidemmän aikavälin oppimistuloksia, jatko-opintoihin sijoittumista tai työmarkkinasijoittumista.
Mittariston tulee huomioida sekä kunnan tehtävien laajuus että palvelujen laatu
Kansainväliset katsaukset ja suomalaiset oppaat tarjoavat selkeän viitekehyksen tuloksellisuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden jäsentämiselle. Toimintalähtöinen tuottavuusmittaus olisi mahdollista rakentaa konkreettisista palveluista käsin, ja mittarit voivat tukea kuntien omaa kehittämis- ja johtamistyötä.
Tutkimusryhmä ETLAsta huomauttaa, että koska suomalainen hallinto on monitasoinen, myös mittausjärjestelmän tulisi olla sellainen. Laajojen jo olemassa olevien aineistojen sisältämä tieto voisi oikein koottuna ja käsiteltynä auttaa kiertämään mittaamiseen liittyviä ongelmia ja mahdollistaa tuottavuusindikaattorien kehittämisen.
Monien kuntien tuottavuustyö keskittyy tällä hetkellä pelkkään palvelujen volyymin ja kustannusten kehityksen seurantaan. Vaarana onkin, että pyrkimykset tuottavuuden kehittämiseen pelkistyvät käytännössä kustannusten leikkaamiseksi. Tuottavuustyö ilman laatu- ja vaikuttavuustietoa sekä prosessien ja palvelusisältöjen kehittämistä on lyhytnäköistä ja heikentää pidemmän aikavälin kasvua. ETLA:n tutkijat ehdottavat uusia välineitä julkisen alan tuottavuuden mittaamiseksi. Kuntapalveluiden tuottavuuden mittaaminen tulisi aloittaa ydinpalveluista, joissa tuottavuuden parantamisella on suurin merkitys.
Mittausjärjestelmiä ei voida kuitenkaan rakentaa kerralla eikä ylhäältä johdettuna kokonaisarkkitehtuurina. Monimutkaisten tehtävien, kuten esimerkiksi perusopetuksen, mittaristo tulee rakentaa käytännön tasolta vaiheittain ja yhteiskehittämisenä. Niistä organisaatioista, jotka todella tuottavat kuntapalveluita. Tämä tarkoittaa opettajien, rehtorien, kuntien asiantuntijoiden sekä eri alojen tutkijoiden osallistumista mittareiden suunnitteluun. Kuntapalveluiden tuottavuuden mittausjärjestelmään tulisi sisällyttää myös laadullisia elementtejä, kuten tietoa asiakaskokemuksesta ja palvelujen saavutettavuudesta.
Tuottavuuden parantaminen edellyttää kansallista koordinaatiota sekä investointeja toimintatapojen uudistamiseen sekä johtamiseen
Suomen kunnat eivät voi kuitenkaan rakentaa yksin tuottavuusmittareita. Yleisellä tasolla valtion tulee määritellä tuottavuustiedon rakenteet, periaatteet ja vähimmäisstandardit. Tutkijat nostavat myös tärkeäksi kansallisen koordinaation kuntapalveluiden tuottavuuden kehittämisessä. Valtion ei tule kuitenkaan määritellä tuottavuustiedolle yksityiskohtaisia mittareita, vaan tuottavuusmittaamisen tulee lähteä organisaatioiden omista tarpeista ja mittaamisen tulee pysyä lähellä käytäntöä.
Tuottavuuden tarkastelussa olennaista on, miten palveluiden sisältö määritellään, millaisia vaikutuksia palveluilla tavoitellaan ja millä tavoin palvelut tuotetaan. Tutkijat esittävät tuottavuuden johtamiseen kokonaisvaltaista toimintamallia, jossa yhdistyvät tulosohjaus, oppiminen ja arvopohjainen johtaminen. Tuottavuuden parantaminen vaatii merkittäviä investointeja sekä johtamiseen, analytiikkaan, toimintatapojen uudistamiseen, että henkilöstön osaamisen kehittämiseen.
"Kuntaliitto haluaa olla etulinjassa kehittämässä kuntapalveluiden tuottavuutta ja kuntapalveluiden optimaalista järjestämistä. Tämä ETLA:lta tilattu raportti on yksi osa laajempaa ohjelmatyötämme kuntapalveluiden tuottavuuden ja sen oikeanlaisen mittaamisen kehittämiseksi. Valmistaudumme samalla siihen, että tuottavuuden parantaminen on mukana myös seuraavassa hallitusohjelmassa", tiivistää Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.
Toimintalähtöinen tuottavuus kunnissa | Tutustu ETLA:n tutkimukseen julkaisupankissamme
Lisätiedot:
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, puh. 09 771 2700
kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen, puh. +358 50 575 9090
Kuntaliitto on tänään julkaissut myös Älykäs kuntatuottavuus -ohjelman (2026-2028), jonka yhtenä osa-alueena on tuottavuuden mittaaminen. Tutustu verkkosivuihimme täällä
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna LassilaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 473 6278hanna.lassila@kuntaliitto.fiLinkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
De sex största städerna utvecklar arbete mot rasism – enkätresultat visar praxis och utvecklingsbehov15.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande
I Finlands sex största städer, Helsingfors, Esbo, Tammerfors, Vanda, Åbo och Uleåborg, pågår mångsidigt arbete mot rasism. Det ingår i allt från strategier till tjänster i vardagen. Resultaten från en enkät visar olika praxis som städerna tillämpar för att främja likabehandling. Resultaten visar också att arbetet för att förebygga rasism och diskriminering är en långsiktig process och att det fortfarande finns mycket som behöver utvecklas. – Det var viktigt att göra en sammanställning av god praxis, eftersom motsvarande material om de sex största städerna inte har samlats in tidigare. Samtidigt kan vi lära av varandra och utveckla arbetet tillsammans, säger Fanni Tainio, nätverkssakkunnig vid Finlands Kommunförbund.
Kuutoskaupungeissa kehitetään rasisminvastaista työtä – selvitys kokosi yhteen kaupunkien hyviä käytäntöjä15.3.2026 02:00:00 EET | Tiedote
Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa, Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Turussa ja Oulussa, tehdään monipuolista rasisminvastaista työtä strategiatasolta arjen palveluihin. Ensimmäistä kertaa koottu selvitys nostaa esiin useita käytäntöjä, joilla yhdenvertaisuutta edistetään kaupungeissa. Samalla tulokset muistuttavat, että työ rasismin ja syrjinnän ehkäisemiseksi on pitkäjänteinen prosessi ja kehittämistarpeita on edelleen paljon. – Hyvien käytäntöjen kokoaminen on tärkeää, koska vastaavaa aineistoa kuutoskaupungeista ei ole aiemmin kerätty. Samalla voimme oppia toisiltamme ja kehittää työtä yhdessä eteenpäin, kertoo verkostoasiantuntija Fanni Tainio.
Krympande elevantal en utmaning för ordnandet av grundläggande utbildning – Kommunförbundet förespråkar samarbete och undervisning via fjärruppkoppling12.3.2026 10:19:00 EET | Pressmeddelande
Antalet grundskoleelever kommer fram till 2030-talet att minska med uppskattningsvis 96 000 elever. Samtidigt ökar andelen elever med ett främmande språk som modersmål. Förändringarna i elevantalet inverkar i hög grad på ordnandet av den grundläggande utbildningen i kommuner på olika håll i landet. För att säkerställa tillgängligheten behövs många olika åtgärder – det finns ingen enskild, enkel lösning. Kommunförbundet lyfter särskilt tre teman som framtida lösningar: ett ökat samarbete mellan utbildningsanordnare, gemensam undervisningspersonal och kompetensutveckling samt undervisning via fjärruppkoppling. – Förändringarna i elevantalet tvingar oss att se över hur den grundläggande utbildningen kan ordnas på ett nytt sätt. Samtidigt måste vi se till att undervisningen är av hög kvalitet och tillgänglig i alla delar av landet, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet.
Oppilasmäärien väheneminen haastaa perusopetuksen järjestämistä – Kuntaliiton kolme ratkaisua tulevaisuuden perusopetukseen12.3.2026 10:19:00 EET | Tiedote
Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata. Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole. Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi: opetuksen järjestäjien eli kuntien välisen yhteistyön lisääminen, opetushenkilöstön yhteiskäyttö sekä osaamisen vahvistaminen ja etäyhteyksiä hyödyntävä opetus. – Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella tavalla. Samalla on varmistettava opetuksen laatu ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa, sanoo Kuntaliiton koulutuspolitiikan johtaja Irmeli Myllymäki.
Virhe tiedotteen julkaisuajassa, pyydetään huomioimaan embargo 12.3. klo 11.30: Oppilasmäärien väheneminen haastaa perusopetuksen järjestämistä11.3.2026 22:29:52 EET | Tiedote
Tiedotteen embargo on torstaina 12.3. klo 11.30, pyydämme ystävällisesti huomioimaan tämän mahdollisuuksien mukaan. Kiitos! Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata. Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole. Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi: opetuksen järjestäjien välisen yhteistyön lisääminen, opetushenkilöstön yhteiskäyttö ja osaamisen vahvistaminen sekä etäyhteyksien hyödyntäminen. – Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella tavalla. Samalla on varmistettava opetuksen laatu ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa, sanoo Kuntaliiton koulutuspolitiikan johtaja Irmeli Myllymäki.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme