Historiallinen eläkeuudistus vakauttaa työeläkemaksun pitkälle tulevaisuuteen

Sosiaali- ja terveysministeriön alaisen työryhmän valmistelema eläkeuudistusta koskeva luonnos hallituksen esitykseksi on juuri ollut lausuntokierroksella. Sen keskeiset elementit ovat sijoitustoimintaa koskevan sääntelyn uudistaminen ja työeläkkeiden rahastoinnin vahvistaminen. Kokonaisuutena uudistuksen vaikutukset työeläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden varmistamiseen ovat niin merkittävät, että uudistusta voidaan kutsua historialliseksi.

– Kyseessä on ensimmäinen eläkeuudistus, jossa yksityisalojen työeläkemaksua ei näkyvissä olevassa tulevaisuudessa tarvitse nostaa. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin ennusteessa työeläkemaksun mediaani pysyy melko tarkkaan nykytasolla eli 24,4 prosenttia palkoista aina vuoteen 2090 asti, kertoo Koskinen. 

Tämänkertaisen eläkeuudistuksen tavoite oli nimenomaisesti taklata työeläkemaksuun 2040-luvulta eteenpäin kohdistuvaa korotuspainetta. Tässä tavoitteessa siis onnistuttiin ja myös maan hallitus omalta osaltaan hyväksyi uudistuksen.

– Lisäksi eläkeuudistuksen arvioidaan parantavan julkisen talouden kestävyyttä 0,8 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä vastaa noin kahta miljardia euroa. Tämä on kaksinkertaisesti sen, mitä maan hallitus asetti uudistukselle tavoitteeksi, Koskinen huomauttaa. 

Rahastoinnin lisäämisellä suuri painoarvo

Eläkeuudistus on julkisuudessa esiintynyt pitkälti sijoitusuudistuksena. Vähemmälle huomiolle on jäänyt uudistuksen toinen keskeinen elementti eli vanhuuseläkerahastoinnin lisääminen, jonka painoarvoa ei tule Koskisen mukaan sivuuttaa. 

– Jatkossa aiempaa suurempi osuus sekä yksityisaloilla perittävistä työeläkemaksuista että sijoitustuotoista ohjataan rahastoihin. Näin ollen nykyistä suurempi osa tulevista eläkemenoista voidaan kattaa rahastoista. Tämä puolestaan pienentää työssäkäyviltä ja heidän työnantajiltaan perittävien eläkemaksujen osuutta, Koskinen toteaa. 

Rahastoinnin lisäämisellä on suuri merkitys erityisesti nuorempien ikäluokkien eläkejärjestelmään kohdistuvan rahoitusvastuun kannalta. 

Valtiovarainministeriön laskelmat osoittavat, että rahastoinnin lisäämisen vaikutus on keskeinen myös uudistuksen julkiseen talouteen tuottamien vaikutusten kannalta. Hallituksen esitysluonnokseen sisältyvässä vaikutusarviossa rahastoinnin lisäämisen on todettu tuottavan noin 40 prosenttia uudistuksen kokonaisvaikutuksista. 

– Sijoitusuudistuksen vastaava arvioitu osuus on 45 prosenttia, joten rahastoinnin vahvistamisella on kokonaisuudessa lähes yhtä suuri merkitys, Koskinen huomauttaa. 

Rahastoinnin osuus nousee kolmannekseen karttuvasta eläkkeestä

Työntekijöille karttuu tällä hetkellä vuosittain eläkettä 1,5 prosenttia vuosiansioista. Yksityisalojen työntekijöille tästä on tähän saakka rahastoitu 0,4 prosentin karttumaa vastaava osa.

– Eläkeuudistuksen myötä tätä osuutta nostetaan 0,5 prosenttiyksikköön eli kolmannekseen karttuvasta eläkkeestä. Muutos tarkoittaa vuosittaisen vanhuuseläkerahastoinnin kasvattamista 0,9 prosentilla palkoista. Sen vaikutus rahoituksen tasapainoon on merkittävä, Koskinen painottaa. 

Työntekijän jäädessä eläkkeelle muodostuu hänen kuukausieläkkeensä osin rahastoihin aiemmin talletetuista varoista ja niille saaduista tuotoista ja osin sillä hetkellä työssä olevilta työntekijöiltä ja heidän työnantajiltaan perittävistä työeläkemaksuista. 

Eläkeuudistusta koskeva lakiluonnos kokonaisuutena tarkoituksenmukainen ja hyvin perusteltu

Eläkeuudistukseen sisältyvät elementit edesauttavat kokonaisuutena työeläkejärjestelmän rahoitusaseman paranemista. 

– Eläkeuudistuksella mahdollistetaan pitkällä aikavälillä tuottavampi eläkesijoittaminen ja vakautetaan eläkemaksun tulevaa kehitystä. Pidämme juuri lausunnolla ollutta lakiluonnosta tarkoituksenmukaisena ja hyvin perusteltuna, Koskinen toteaa. 

Lakiluonnosta koskeva lausuntokierros päättyy tänään. Hallituksen esitys eduskunnalle on tarkoitus antaa maaliskuun lopussa, ja eduskuntakäsittelyn tulisi kokonaisuutena tapahtua kuluvan kevään aikana.