Luonnon monimuotoisuus liiketoiminnan arvoksi: Oulun yliopistossa rakennetaan mallia luontopositiiviselle taloudelle. Luontopaneelit julkaisevat 9.2. raporttinsa – tutkijat haastateltavissa
5.2.2026 12:25:00 EET | Oulun yliopisto | Tiedote
Luonnon köyhtyminen aiheuttaa riskejä myös yrityksille. Tutkijat ja alueen yritykset tarkastelevat yhdessä, miten pelkästä haittojen vähentämisestä siirrytään kohti luonnolle ja yhteiskunnalle aidosti myönteisiä vaikutuksia.

Ma 9.2. Hallitustenvälinen luontopaneeli ja Suomen Luontopaneeli julkaisevat liiketoiminta ja luonto -raporttinsa, katso julkaisujen aikataulu. Medialle pohjoista näkökulmaa tarjoavat Oulun yliopiston tutkijat:
- Projektipäällikkö Navid Yaraghi, 044 9868 035, navid.yaraghi@oulu.fi, maantieteen tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
- Professori Petri Ahokangas, 040 350 4836, petri.ahokangas@oulu.fi, Martti Ahtisaari Instituutti, Oulun yliopisto
Luonnon monimuotoisuus ja liiketoiminnan menestys ovat sidoksissa toisiinsa. Luontokadon kiihtyminen ei ole enää pelkästään ympäristökysymys – siitä on nopeasti tulossa merkittävä liiketoimintariski. Toimitusketjut, energiajärjestelmät, veden saatavuus ja alueiden taloudellinen vakaus ovat kaikki riippuvaisia terveistä ekosysteemeistä.
Luontopositiivinen Pohjois-Pohjanmaa (NPOS) -hankkeessa kehitetään uudenlaista lähestymistapaa ja mallia, jonka tarkoitus on luoda myönteisiä vaikutuksia sekä luonnolle että yhteiskunnalle. Tiivistä yhteistyötä tehdään yritysten kanssa energia-, kaivos-, rakennus- ja palvelualoilla.
Viimeisen kahden vuoden aikana tutkimusryhmä on toteuttanut syvähaastatteluja ja työpajoja alueen yritysten kanssa selvittääkseen, miten yritykset hahmottavat oman luontovaikutuksensa ja kuinka valmiita ne ovat siirtymään perinteisistä ”vähemmän haittaa” -lähestymistavoista kunnianhimoisempiin luontopositiivisiin strategioihin.
”Monet haastatellut yritykset tunnistivat kasvavan tietoisuuden siitä, että luonnon monimuotoisuus, vesijärjestelmien toimivuus ja ilmaston vakaus vaikuttavat suoraan yritysten pitkän aikavälin resilienssiin, maineeseen ja kilpailukykyyn. Samalla yritykset toivat esiin haasteita, kuten lyhyen aikavälin taloudelliset paineet, raportointikehysten pirstaleisuuden sekä epävarmuuden siitä, miten ekologista nettovaikutusta tulisi mitata”, kertoo projektipäällikkö, tutkija Navid Yaraghi.
Näihin haasteisiin vastatakseen NPOS-hanke on kehittänyt ja testannut uuden käsitteellisen mallin, joka yhdistää systeemiajattelun ja monipääomaisen näkökulman. Pelkän taloudellisen suorituskyvyn sijaan malli rohkaisee yrityksiä tarkastelemaan toimintaansa kuuden toisiinsa kytkeytyvän pääomatyypin kautta: luonnonpääoman, sosiaalisen, inhimillisen, aineettoman, tuotannollisen ja taloudellisen pääoman.
”Mallin avulla voidaan tunnistaa palautekytkentöjä – esimerkiksi miten luonnon ennallistaminen voi vahvistaa yhteisöjen luottamusta, innovaatioita ja pitkän aikavälin kannattavuutta. Näin luonto nähdään yritystoiminnan ulkoisen kustannuksen sijaan keskeisenä strategisena voimavarana”, Yaraghi kuvaa.
Hankkeen kahden tieteellisen artikkelin tulokset korostavat keskeistä viestiä: aidosti luontopositiiviset strategiat edellyttävät kunnianhimoa koko arvoketjussa, selkeää hallintoa ja johtajuutta sekä biodiversiteetti-, ilmasto- ja yhteiskunnallisten tavoitteiden integrointia yritysten arjen päätöksentekoon.
NPOS-mallia pilotoidaan parhaillaan alueellisissa yrityksissä, jotta näistä periaatteista voidaan kehittää käytännön työkaluja, indikaattoreita ja strategioita Pohjois-Pohjanmaan toimintaympäristöön.
Luontopositiivinen Pohjois-Pohjanmaa (NPOS) -hanke on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama ja Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikön sekä Martti Ahtisaari Instituutin ja Kvantum-instituutin toteuttama tieteiden välinen tutkimuskokonaisuus. Hankkeen tavoitteena on tukea alueen yrityksiä ja muita toimijoita luontopositiivisten liiketoimintamallien kehittämisessä, testaamisessa ja käyttöönotossa. Samalla vahvistetaan alueen ekologista kestävyyttä ja edistetään pitkän aikavälin taloudellista elinvoimaa.
Myös suomalaiset yliopistot ovat vastikään nostaneet ilmastotoimissaan hiilipäästöjen vähentämisen rinnalle vahvasti myös luontopositiivisuuden, lue lisää.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Projektipäällikkö Navid Yaraghi, 044 9868 035, Navid.Yaraghi@oulu.fi, maantieteen tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
Professori Petri Ahokangas, 040 350 4836, petri.ahokangas@oulu.fi, Martti Ahtisaari Instituutti, Oulun yliopisto
Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, 050 4344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi, Oulun yliopisto
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Yllättävä perhoslöytö – Euroopassa lähes tuntematon laji löytyi Suomesta10.7.2026 12:01:00 EEST | Tiedote
Lounais-Suomen Bromarvista on löytynyt Suomelle uusi ja erittäin odottamaton perhoslaji. Kyseessä on todennäköisesti Cuprina fuscella, jota on Euroopassa tavattu aiemmin vain Itävallasta. Löytö on poikkeuksellinen, sillä laji kuuluu alaheimoon, jota ei ole aiemmin havaittu Suomessa eikä muuallakaan Pohjois-Euroopassa.
Äidin sensitiivisyys suojaa keskosta tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmilta10.7.2026 06:01:00 EEST | Tiedote
Äidin lämmin, nopea ja tilanteeseen sopiva reagointi lapsen tarpeisiin ehkäisee tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia lapsen myöhemmällä iällä. Uuden tutkimuksen mukaan sensitiivinen vuorovaikutus suojaa etenkin ennenaikaisesti syntyneitä.
Ihminen muokkaa susien kehitystä – kallon muoto vaihtelee eri puolilla maailmaa7.7.2026 06:04:00 EEST | Tiedote
Eri puolilla maailmaa elävät sudet eivät ole rakenteeltaan samanlaisia. Uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että susien kallon muoto ja koko vaihtelevat ilmaston, saaliseläinten, evoluutiotaustan sekä yhä enemmän myös ihmisen vaikutuksen mukaan.
Kaukolämmön hukkalämpöä jäteveden puhdistukseen: taloudellista hyötyä ja päästövähennyksiä uudella menetelmällä – myös datakeskuksista6.7.2026 06:04:00 EEST | Tiedote
Hukkalämmön ja kaukolämmön paluuveden lämpö tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia kaupunkien puhtaan siirtymän edistämiseen. Oulun yliopiston Kavereno-tutkimushankkeen tulosten mukaan energiayhtiön vuosittainen liiketulos voi parhaimmillaan kasvaa lähes 40 prosenttia, samalla kun hiilidioksidipäästöt vähenevät noin kolmanneksen.
Ukrainalaisilla meneillään laajamittainen kielenvaihto – venäjä halutaan korvata ukrainalla2.7.2026 07:32:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäyssodan vuoksi moni ukrainalainen ei enää halua käyttää venäjän kieltä. Pakolaisten arjessa kielen merkitys korostuu, sanoo tutkija.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme