Korsnäsin vanhan kaivoksen ympäristöriskeistä valmistui kattava selvitys – ei puhdistustarvetta

Korsnäsin kunnassa sijaitsevan entisen lyijykaivosalueen riskien ja kunnostustarpeen arviointi on valmistunut. Äskettäin julkaistussa laajassa raportissa on yli 300 sivua, ja se perustuu kolme vuotta kestäneiden seuranta- ja selvitysvaiheiden tuloksiin.

On hienoa, että vanhan lyijykaivoksen riskit on nyt selvitetty eikä alueella ole puhdistustarvetta, iloitsee Korsnäsin kunnanjohtaja Christina Båssar.

Selvitys on osa Lupa- ja valvontaviraston toteuttamaa KAJAK-hanketta, jossa selvitetään valtion rahoituksella isännättömien, suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden ympäristö- ja terveysriskejä. Selvityksen toteutti Ramboll Finland Oy.

Ei haittaa ympäristölle eikä terveydelle

Korsnäsin vanhalla kaivosalueella selvitettiin vuosien 2022–2024 aikana kaivannaisjätealueiden, maaperän, sedimentin, pinta- ja pohjavesien, sienien sekä avolouhoksessa elävien kalojen raskasmetallipitoisuuksia. 

Lisäksi selvitettiin kaivannaisjätteiden sekä vesien radioaktiivista säteilyä. Tulosten perusteella laadittiin riskinarvio, jossa tarkasteltiin kaivosalueen nykytilan aiheuttamia ympäristö- ja terveysriskejä, vaikuttavuutta sekä niiden hyväksyttävyyttä. 

Tulosten, havaintojen ja riskinarvioinnin perusteella vanhan lyijykaivoksen alue ei nykytilassa aiheuta haittaa ympäristölle tai terveydelle, eikä alueella ole kiireellistä tarvetta puhdistukselle, kertoo Ramboll Finlandin projektipäällikkö Hanna Tolvanen. 

Kaivosalueella on käyntikielto, ja alueelle pääsyä suositellaan jatkossakin rajoitettavan kaivannaisjätealueiden korkeiden raskasmetallipitoisuuksien sekä lantanidijätekasan aiheuttaman säteilyn vuoksi. Raportissa suositellaan kaivannaisjätteitä sisältävien alueiden käyntikiellon lisäksi poimintakieltoa sienille ja marjoille. Lisäksi avolouhoksen itäpuolella sijaitsee sortumavaara-alue, jonne pääsy tulee estää alueelle rakennettavin aitauksin.

Pintaveden tarkkailua jatkettava

Riskinarvioinnin mukaan metallien kuormitus pintavesistöön alueelta jatkunee nykyisen kaltaisena vielä vuosikymmeniä, ellei vuosisatoja. Pitkällä aikavälillä kaivannaisjätteet voivat muodostaa hapanta valumaa, mikä voi lisätä metallikuormitusta sekä sen vaikutuksia erityisesti merialueella, jonne ojavedet purkautuvat. Toisaalta Korsnäsin kallioperä sisältää luontaisesti kalsiittia. Kalsiitilla voi olla hapanta valumaa neutraloiva vaikutus, jolloin myös happaman valuman muodostuminen tai vaikutukset estyvät. 

Raportissa suositellaan, että pintaveden tarkkailua kaivosalueella jatketaan, jotta voidaan varmistaa, että ympäristön tasapainoinen tila säilyy, Tolvanen kertoo. 

Lisäksi raportti suosittelee seuraamaan pintakasvillisuuden kehittymistä kaivannaisjätealueilla, joilta puusto on raivattu. Kaivosalueen kokonaistilannetta suositellaan arvioitavan seuraavan kerran vuonna 2035.

Korsnäs on nyt neljäs KAJAK-kohde, jonka riskit on saatu selvitettyä. KAJAK-hankkeen tavoitteena on saada vanhojen kaivannaisjätealueiden ympäristö- ja terveysriskit kestävällä tavalla hallintaan. Tämä on merkittävä askel taas eteenpäin, kommentoi PIMA-asiantuntija Markus Heikkinen Lupa- ja valvontavirastosta.

• Lue raportti (maaperakuntoon.fi)

Lue lisää: 

• KAJAK-hanke (maaperakuntoon.fi)
• Maaperä kuntoon -ohjelma (maaperakuntoon.fi)

Yhteyshenkilöt:

Lupa- ja valvontavirasto (tilaaja)
Markus Heikkinen, PIMA-asiantuntija, puh. 0295 254 701, markus.heikkinen@lvv.fi ja
Kari Pyötsiä, projektipäällikkö, puh. 0295 255 046, kari.pyotsia@lvv.fi

Korsnäsin kunta
Christina Båssar, kunnanjohtaja, puh. 046 922 9495, christina.bassar@korsnas.fi

Lupa- ja valvontavirasto/Maaperän suojeluryhmä (valvova viranomainen)
Katja Viitaniemi, ylitarkastaja, puh. 0295 256 119, katja.viitaniemi@lvv.fi 

Ramboll Finland Oy, (selvityksen toteuttaja)
Hanna Tolvanen, projektipäällikkö, puh. 040 594 6994, hanna.tolvanen@ramboll.fi